Piruuttani tein pikamittauksen näin yöllä (odottelen nyt josko naapurit olisivat soittaneet poliisin pamputtamaan minua metelöinnin takia). Imitoin "paljasta seinää" kuvaputkitelkkarin lasisella sileällä kuvaputkella, kun ei vapaata pintaa muualta löytynyt, kämppä on täynnä roinaa. Imitoin "seinän lähellä oleilevaa korvaa" mikrofonilla, joka oli noin 17 cm päässä kuvaputken pinnasta. Koaksiaalinen kaiutin oli noin metrin päässä mikrofonista. Speaker Workshopilla mittasin MLS-kohinalla 8-kertaisella toistolla 96 kHz näytteistyksellä, mutta se MLS-signaali ei kenties sisällä niin suuria taajuuksia. En omista erikseen 96 kHz näytetaajuudelle renderöityä mittaussignaalia. Koaksiaalielementtikään ei toista lepakkotaajuuksia. Mutta näillä eväin edetään. Ylempänä kuvassa on raaka mittaus ilman pehmennyksiä. Vaikea hahmottaa, mutta tämä paljastaa armotta heijasteluiden synnyttämät himalajat. Alempana kuvassa on 1/16 oktaavin pehmennyksillä samat käyrät. Helpompi nähdä suurpiirteiset erot, mutta totuus ei ihan paljastu, himalajapiikit ovat kadonneet. Liikuttelin kahta akustolevyä töllön lähistöllä, siis kuvaputken edessä tai töllön päällä ne levyt olivat. Todenmukaisempi tilanne olisi jos levyt veisi toiseen huoneeseen kun niitä ei mitata, mutta laiskuuttani en jaksanut. Huoneen absorptimassa siis pysyi vakiona, mutta mikrofonin lähialueelta levyt joko katosivat tai sinne ilmestyivät. 0) kuvaputki paljaana. Piikikäs vaste. Seinän lähellä olisi epämiellyttävä oleskella, pienikin pään asennon muutos muuttaa vasteet. Ongelmat alkavat jo alle 200 Hz taajuuksilta ja pahenevat diskantteihin mentäessä. Paljas seinä on pakko akustoida jos seinän lähellä aikoo korviaan pitää. 1) yksi neliömetrinen akustolevy kuvaputken edessä. 7 cm paksu profiililevy tepsii diskanteilla yhtä hyvin kuin kaksi päällekkäistäkin levyä, eli jos haluaa "pestä" diskantit, siihen riittää yksikin levy seinän edessä. Runsaan kahden kilohertsin yläpuolella on melkein sama käyttääkö yhtä vai tuhatta päällekkäistä levyä. Yksikin riittää. 2) kaksi päällekkäistä levyä kuvaputken edessä. 300-2200 Hz alueella käytös vaihtelee kun vertaa yhtä ja kahta levyä päällekkäin. 2 levyä päällekkäin on periaatteessa parempi, keskimäärin hieman pienempää mutkittelua kuin yhdellä levyllä. Mutta liian kallista tällainen olisi, jotain halvempaa ja tiiviimpää pitää profiililevyn taakse panna. Rouhevaahtomuovia? Siispä kokeillaan sitä seuraavaksi... ___________________________________________________________________________________ Tässä uudet mittaukset rouhevaahtomuovin kera. Noin puolen neliömetrin kokoiset 5 cm paksut palaset 2 kpl päällekkäin, siis 10 cm paksu rouhevaahtomuovipinnoite kuvaputken edessä: Muutin hieman mikin asemaa ja lisäsin töllöttimen lähellä olevien pikkumonitorien eteen akustolevyn, etteivät ne niin pahasti haittaisi mittailua. Paljas mittaus tehtiin viemällä rouhelevyt ja profiililevy pois huoneesta. Paljaana) suurta himalajaa jälleen, ei tällaista kestäisi kuunnella. 10 cm rouhelevy) selvästi rauhallisempi vaste, kuuntelukelpoinen, mutta mutkittelua vielä esiintyy. Vasta profiililevyn lisääminen tasoittaa vastetta 300-8000 Hz alueella. 10 cm rouhelevy + 7 cm profiililevy) NYT ALKAA LYYTI KIRJOITTAA. Siirryttiin varsinaiseen akustointiin. Tarvitaan suunnilleen 15 cm paksu akustointimateriaali seinän eteen, ennen kuin minä siedän ääntä kuunnella. 10 cm tukevaa rouhevaahtomuovia sekä 7 cm studioprofiililevy tässä tapauksessa. Vasta nyt vaste alkaa olla jotenkin hifikelpoinen. Etenkin 300-500 Hz alue tasoittuu huomattavasti. Jo 80 Hz taajuudesta alkaa positiivinen akustoiva vaikutus. Muistakaa se, että akustolevyjen valmistajat eivät ilmoita mittaustuloksia diskanttitaajuuksille asti. Mitä lähempänä levy korvaa on, sitä tärkeämpää on diskanttien heijastumattomuus tai diffusointi. Akustolevyn todellinen diskanttivaikutus pitää itse koekuunnella tai mitata, mieluiten käyttämällä miljoonan hintaista 96 tai 192 kHz mittalaitteistoa ja superdiskanttia. Tai vaihtoehtoisesti 6 euron mittalaitteistoa kuten minä nyt käytin: 5 euron Monacor elektreettikapseli 9 voltin paristolla, lisäksi 1000 ohmin vastus ja yksi kondensaattori. Emolevyn integroitu HD-äänikortti mikrofoni-inputilla kelpasi tähän hätään. En edes viitsinyt kalibroida mittasoftaani. Kalibroin sen vasta sitten kun hommaan oikean mikkietusen tai jopa uuden mikin. "Mittalaitteen" arvo on siis noin 6 euroa, jos emolevyä ja vanhaa hifikaiutinta ei lasketa. Jokaisella varmaan jo löytyy emolevy ja kaiutin ennestään. Jos 6 euroa on esteenä omien mittauksien tekemiselle, kannattaa jättää vaikka se seuraava röökiaski otamatta ja ostaa sillä rahalla "mittalaitteisto" ja mitata omien akustolevyjen toimivuus. Minä en pysty sileitä levyjä mittaamaan, koska en niitä omista enkä aio omistaa tulevaisuudessakaan. Olen 98,765% varma, ettei kukaan sileiden villa-akustolevyjen omistaja tai valmistaja uskalla julkistaa ultraääniin ulottuvia mittaustuloksia (96 tai 192 kHz näytetaajuus) paljaan seinän ja kyseisen akustolevyn kera. Koska sileä kova villalevy peilaa diskantteja. Selvästi enemmän kuin rouhevaahtomuovi. Syyksi jokainen luonnollisesti ilmoittaa, ettei heillä ole kuutta euroa rahaa, muuten kyllä mittaisivatkin ilomielin.
Kiitos DVB-G:lle loistavasta ohjeistuksesta...rouhevaahto rulez! Kokeilin seuraavaa yhdistelmää akustiikkatauluille, koko 60x60 takaseinälle ensiheijastusten poistoon: pintaan 2 cm profiloitua vaahtomuovia (pintaan diskanttiheijastusten tappoon), (Biltemasta) + 4 cm rouhevaahtomuovi, (ETRAsta) + 3 cm akustiikkalevyä, (Paroc Royal) + 3 cm akustiikkalevyä, (Paroc Royal) + 2 cm rouhevaahtomuovi, (Biltemasta) Spray-liimalla (Biltemasta) koko setti kokoon. Yhteispaksuus 14 cm...ja nätti "hellasärötön" kangas tiukkana pingoituksena päälle. Rouhevaahtoa olisin laittanut muihinkin kerroksiin, mutta kun tavara loppui paikallisesta ETRAsta, niin jouduin hyödyntämään vanhoja Parocin akulevyjä... Aivan eri soundi nyt, "ääni hohkaa ja jäsentyy mahtavasti". Kyllä oli helppo systeemin upgrade! Kiitos.
http://picasaweb.google.com/lh/photo/lwQEjP8DGBU-vZ-aCkJPvA Siinä olisi kuvaa mun tauluista. Ei ole maailman tarkin kuva, mutta asia selviää Lisäksi sivuseinällä isompi 103X60 vastaava taulu. Kuvaa siitä en tähän hätään ehtinyt vielä laittaa.
Tässä yhtenä päivänä ajankulukseni käpistelin AutoCADillä ja tein muutamia erilaisia levymalleja ja ajattelin kysyä, onko näistä mihinkään, jos vaikka yrittäis jossain teettää koeistuspaloja testiin? Jos ei muilla DWG:t aukea, niin voinpi yrittää ne DWF:iksi jossain vaiheessa muuttaa, niin muutkin saavat ne auki. Teen nyt ensimmäistä liitetiedostoa Plazalle, toivottavasti menee oikein... Eivät näköjään mahtuneet kaikki filtterin läpi, joten nyt tuli vain kaks ekaa viritystä. Elkää sit fleimatko pahasti, pliis.
IrfanView 4.20 näyttää kuvasi. Mitään tolkkua niistä ei kylläkään Irfanilla saa. Saisit rendata/sheidata pinnat umpeen ja antaa bittikarttakuvana julki. Kuukkelin Ketsupilla eli Google Sketchupilla voisi mallintaa helposti asiota, saa pinnat ja varjotkin (OpenGL) näkyviin kohtuullisen siististi, reaaliajassa, eli varsinaista RayTracea tai muutakaan valon oikeaa mallinnusta softassa ei kai ole, mutta nyt tarjottuja läpinäkyviä rautalankamalleja selkeämpi havaintomalli nyt kuitenkin saataisiin esitettäväksi. OpenGL-ANTIALIASOINTI kytkettävä PÄÄLLE näytönohjaimen kontrollipaneelista, kuvanlaatu paranee huikeasti. Jotta oltaisiin samalla lähtöviivalla epämukavuusalueella, minä lähden nyt klo 1:15 etsimään netistä Ketsuppia, asennan sen koneeseeni, ja väännän jonkinlaisen vastaavan mallin esimerkiksi, että muutkin huomaavat mallintamisen onnistuvan muutamassa minuutissa (lue: muutamassa tunnissa). Ketsuppia saa täältä: http://sketchup.google.com/ Klo 1:23 asennusfile on saapunut, alan asentaa softaa. Klo 1:29 valitsin neljännen Templaten ohjelman käynnistyessä, "arkkitehtuuri millimetriasteikolla". Klo 2:12 kuva on valmis, eräänlainen akustolevy tämäkin, aikaa kului alle tunti koko urakkaan. Akustolevy on neliömetrin kokoinen, paksuutta minimissään 5 cm ja kokonaispaksuutta noin 11 cm. .
Tässä parempi akustiikkalevyn liimaa-vaahtomuovit-itse-idea: Piirsin simppelin profiilimuodon. Suulakepuristamalla tai muottiin valamalla tai tönkkövaahdosta leikkaamalla kyseistä muotoa voi valmistaa "metritavarana". Materiaalista voi leikata eri pituisia pätkiä. Kuvassa kuitenkin on käytetty kiinteän kokoista vaahtomötikkää (10x10x20 cm) eri asentoihin ladottuna. Ei ole peilikuvamuotoa käytetty, eli tosiaan yksi ainoa muotti riittää. Minä tietenkin absoluuttisen symmetrian fanaatikkona vaadin itselleni kaksi muottia, peilikuvat toisistaan, teen symmetriset akustoinnit pääni eri puolille. 20 cm paksua tasaista villaa tai rouhemuovia pannaan ensin seinän eteen, sitten päälle ladotaan+liimataan näitä profiilipalikoita, jotka ulottuvat enintään 20 cm verran ulommaksi. kokonaispaksuutta siis 40 cm tämä akustointi vie, jos kankaalla haluaa sen peittää. Yksivärinen ja väritelty versio havainnollistamassa miltä systeemi näyttäisi yksivärisenä tai palikan pinnat eri värein maalattuna.
Näköjään tuo Irfanview näyttää geometrian viivapiirroksena. Todellisuudessa se kyllä on ihan 3D solid -malli. Muutan mallit DWF:iksi, kun kerkiän, josko vaikka toimisivat paremmin.
Renderöin ne paneelit Autocadissä simppelisti ja muutin JPEGeiksi. Nelospaneeli on vielä vähän kesken. Jos joku haluaa saada kopiot Autocad-malleista, niin ottakoon yhteyttä. Copyrightit on tietysti mulla. Olisi kiva tietää, kannattaako näistä tehdä koekappaleita, ja miten sellaisia pystyisi kohtuullisella rahalla tekemään ja myöskin mitä materiaalia kannattaisi käyttää. Itse olen ajatellut EPS:ää tai polyuretaania. Vähän mittoja: Paneeli 1: pohja on 500x500x20 ja kuvioiinti on 100mm korkeimmasta kohdasta Paneeli 2: Muuten sama, mutta kuviointi 200mm korkea Paneeli 3: samat mitat kuin paneeli 1 Paneeli 4: 500x500 pohja on muistaakseni 30mm ja kuvioinnin korkeus 10mm Mielipiteitä? Parannusehdotuksia?
Tuo voisi näyttää mukavalta, jos useamman tuollaisen lisäilisi vierekkäin. Tekeminenkin onnistuisi helposti. Tekee vaan 500x500 levylle sopivan lokosen puukehikkoon, johon laittaa kulmiin reiät yläjyrsimen harppia varten. Keskikohdassa voisi vaikka jyrsinnät mennä ristiin. Itse vaihtelisin vähän urasyvyyttä ja väliin jäävän kannaksen leveyttä. Toiminnallisuudesta en sitten tiedä.
Onkos kenelläkään kokemuksia ja hintatietoja Parocin visual tuotteista? http://www.paroc.fi/channels/fi/acoustics/campaign/visual.asp
Niinimäellä myytävät painetut akustiikkalevyt taitavat olla jotakuinkin samanlaisia (Paroc Royal Viva), joten osviittaa hinnasta saanee tuolta. Niinimäen hinnat: 1200x600x30mm = 149e / kpl 600x600x30mm = 79e / kpl
Mielipiteitä: Kosmeettisia levyjä selvästi ajattelet, pyrit epätasaiseen taajuusvasteeseen. Ja materiaalivalinnat viittaavat diffuusoreihin, ei siis olla absorbereja tekemässä. Kyllä kosmeettisille ei-hifi- ja ei-studioluokan levyille kysyntää on. Esim. hellasärö, joka olisi ostamassa Anttila/IKEAn heijastavia räminäpaneeleita pilaamaan seinät ja katot, ostakoon mieluummin noita sinun tyylisisäsi paneeleita, huomattavasti parempia nekin ovat akustisessa mielessä. Mutta älä edes yritä markkinoida hifisteille kosmeettisia tuotteita, mittaukset paljastavat karun totuuden. Kun profilointi on liian laimeaa, levy vastaa sileää levyä, kilpailee sileiden levyjen kategoriassa. Kun levy ei edes ole absorberi vaan diffuusori, sileyden tarjoama hyötykin nollaantuu, kuka ostaisi sileitä styroksipalasia, siis akustisesti sileitä, vaikka niissä kosmeettinen koristemuotoilu onkin. Mihin käyttöön akustisesti sileä ääntä heijastava levy sopii? Sellainen on jo keksitty, sen nimi on lastulevy tai vaneri ja sitä saa erittäin halvalla rauta/puutavarakaupasta. Lievä pieni profiili ("10 mm kuviointi") tepsii diskanteille, pääasiassa ultraäänille, mutta muilta taajuuksiltaan (ihmisen kuuloaistin alueella) levy vastaa sileää. Lievä laaja profiili (matala pyramidi) vastaa samaa kuin panisi samankokoisen sileän levyn muutaman asteen vinoon kulmaan, eli taaskin sileiden levyjen parissa kilpaillaan, sama hyöty syntyy vinosti asennelluilla sileillä levypalasilla. OIKEISSA diffuusoreissa, tyyliin Skyline ja QRD, on voimakas profiili, joka tepsii laajalle taajuusalueelle, oli materiaali sitten betonia, puuta tai polystyreenivaahtoa. Diffuusoreissa muoto ratkaisee, materiaalia pystyy vapaasti vaihtamaan tietyissä rajoissa. OIKEISSA absorbereissa, tyyliin profiloidut studiovaahtomuovilevyt, on voimakas profiili, joka tepsii laajalle taajuusalueelle. Ja materiaali on nimenomaan ääntä imeväksi suunniteltua kallista vaahtoa, jota ei saa mennä korvaamaan muulla vaahdolla. Eikä hyvin suunniteltua muotoakaan saa mennä itse muuttamaan ellei tiedä mitä muutos aiheuttaa. Minusta on väärinkäyttöä teettää kymmenien tuhansien hintaiset muotit ja valmistaa niillä lisää "akustisesti sileitä levyjä" kun samalla vaivalla saisi tehtyä hifikelpoisiakin oikeasti akustiikkaa parantavia tuotteita. Mutta koska en ymmärrä kosmeettista sisustustaidetta, en puutu asiaan. Puutun sitten jos aletaan runoilla katteettomia lupauksia akustisista positiivisista ominaisuuksista. Parannusehdotuksia: Et tarvitse, jatka samalla linjalla, näkemyksesi on aivan oikea. Tyylikkään näköisille sisustuslevyille on oma kohderyhmänsä, joka hakee ulkonäköä eikä välitä akustiikasta pätkääkään. Mutta jos haluaisit noiden levyjen kilpailevan akustiikkalevyjen rinnalla, pitää materiaalit ja muodot ajatella kokonaan uusiksi. Pitäisi polarisoitua, pyrkiä joko kovien levyjen eli diffuusorien suuntaan, ja pohtia millainen profiili diffuusoriin sopii. Tai pyrkiä absorberien suuntaan ja pohtia millaista profiilia ja materiaalia tarvitaan äänen imemiseen. Nykyisellään levyjen muoto on ristiriitainen, ei ole riittävästi hyödyksi diffuusiolle eikä absorptiolle, vain visuaalista etua levy tarjoaa. Jotta akustiset hyödyt paranisivat, pitäisi lisätä kontrastia, vääntää lisää dynamiikkaa, siis nostaa profiileja voimakkaammin erottuvaksi, jyrkempiä kulmia, suurempia nousuja ja syvempiä kuoppia. Muodot sinänsä kelpaisivat, kunhan profiilin jyrkkyyksiin pannaan nolla tai kaksi perään. Esim. kaariuralevyn noin 10 mm korkeat kumpareet nostetaan 100 mm korkeiksi harjanteiksi, ja lisäksi ehdottomasti varioidaan kumpareiden leveyttä, se parantaisi asiaa. Eli jos nyt on piirretty kaaria tasaisin vakiohyppäyksin säteessä, pitäisi varioida sädettä ei-harmonisin kerrannaisin, että jokainen kaariharjanne olisi eri paksuinen, tai ainakin muutamia eri paksuuksia olisi tarjolla; teräväkärkisiä ja pulleakärkisiä harjanteita. Minun on vaikea selittää mitä muutoksia pitäisi tehdä, olisi helpompi mallintaa itse ja näyttää, mutta jos olet kyseiset muodot itsellesi ominut, piirrä itse asiat uusiksi, jos haluat akustisesti tehokkaampia muotoja. Liitteenä kuva pölyisistä rähjääntyneistä akustolevyistä eli "ultraääniprofiilista" Illsonicin tyyliin, mukana ministereopiuhaa sun muuta sälää profiilikoon havainnollistamiseksi. Profiili siis saa olla tavallaan sentin kokoista, jos se on muotoiltu oikein.
Hyvä Herra DVB-G, En tiedä mitä sanoin ansaitakseni kaltaisenne aggressiivisen ja holhoavan vastauksen kysymykseeni, mutta jatketaan toki valitsemallanne linjalla. Jos punainen vaate oli mainintani coprightien omistuksesta, selvitettäköön asiaa hieman. En ole erityisen iloinen tekijänoikeuslakien tämänhetkisestä tilasta, mutta niin kauan kuin nykyinen laki on voimassa, sitä täytyy noudattaa. Nykylain mukaan minkä tahansa "henkisen omaisuuden" luoja omistaa automaattisesti tekijänoikeudet ilman erillistä ilmoitusta, mutta halusin vain tähdentää, että jos malleillani haluaa jotain tehdä, niin minulta voi kysyä lisenssiehdoista. Lisenssiehtoni malleihin ovat seuraavat: Creative common license BY, NC, SA , mikä kääntyy seuraavaksi: BY: Attribution NC: Non-commercial SA: Share-alike Lisää voi lukea: http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/3.0/ Ehkä syynä olikin, että ette halua "tavisten" keskustelevan akustoinnista ja täten omivan harrastustanne ja tekemään siitä diletanttien hiekkalaatikkoa. Olisihan se toki kauheaa, jos nuo tavikset keskustelisivat asiasta kohteliaasti ja täten pilaisivat hifistien maineen elitistisinä tärkeilijöinä. Eihän sellainen peli vetele! Vai olisikohan syy mahtanut olla se, että julkesin suunnitella diffuusiolevyjä, jotka olisivat olleet mahdollisesti toteuttamiskelpoisia helpottamaan kotioloissa kohtuubudjetilla tehdyn teatteri-/kuuntelutilan akustiikkaa ilman kymmenien tuhansien eurojen investointia akustisesti kuolleeseen laboratoriotilaan? Voinhan toki olla väärässä kokonaan ja vastauksenne oli aivan teidän normaali tapanne vastata kaikkien ihmisten viesteihin. Jos näin oli, niin pyydän kovasti anteeksi aiheetonta kritiikkiäni Teitä kohtaan. Kunnioittaen, Lasse Saikkonen
Ellet ole käynyt ensimmäistä luokkaa alakoulussa, voin paljastaa, että nuo kaksi sanaa tarkoittavat sitä, että SINÄ KYSYIT muiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia. SINÄ. Jos ET halua mielipiteitä ja parannusehdotuksia, silloin sinun täytyy kirjoittaa tällaiset sanat, opettele nyt nämä ulkoa, tai ylipäänsä mene äidinkielen tunneille oppimaan mitä sanat tarkoittavat: Mielipiteitä ei saa sanoa. Parannusehdotuksia ei saa ehdottaa.
Quoteeraappas ne kohdat tekstiäni, missä nuo boldatut termit ilmenevät. Minä vain kerroin mittalaitteiden todistettavissa olevat faktat, eli totesin miten fysiikan lait akustiikan alueella toimivat. Ellet usko akustiikkaan ja fysiikan lakeihin, mene taas kouluun, tällä kertaa fysiikan tunneille (oho, huomasitko: holhoava lause). Et nimittäin löydä tekstistäni virheitä koskien suunnitelmiesi akustisia vaikutuksia tai teorioita. Vaikka miten kuvittelet sentin korkean pinnanmuotoilun tai miltei sileän pinnan vaikuttavan huoneakustiikkaan jotenkin positiivisesti, se on 100% harha, joka voidaan matemaattisesti todistaa, kuten mittauksillakin. Etenkin jos kyse tosiaan on diffuusorista, siinä tapauksessa tuotteet ovat puhdasta kosmetiikkaa vailla minkäänlaisia akustisia etuja. Absorberina niistä olisi edes lievä hyötyvaikutus. Koko viimeisin replysi oli asiatonta piilovittuilua ilman mitään topikkiin liittyvää asiaa. Mukasiveitä sanoja, joiden motiivi on puhtaasti pahantahtoinen. Menit sitten omakätisesti pilaamaan topikin, aloittamaan henkilöön käyvän väittelysodan. Rupesit lässyttämään muusta kuin akustiikasta heti kun joku uskalsi sanoa suoraan, että suunnitelmasi eivät liity lainkaan asustiikkaan vaan kosmetiikkaan. Kosmeettisia akustointeja tässä topikissa on jo käsiteltykin, ei niissä mitään pahaa ole. Virhe on siinä, että aletaan valehdella vasten akustiikan lakeja, että kosmeettinen tuote vaikuttaisi muuten kuin ulkonäöllisesti, ja ehkä vielä yritetään tuotteistaa tällaiset valheet bisnekseksi, tietämättömien kusetukseksi. Teetä puolueettomalla ammattitaholla mittaustulokset tuotteittesi akustisista vaikutuksista niin huomaat kuka tällä puhuu totta ja kuka yrittää kusettaa tietämättömiä. Ja kas kummaa, sinä oudosti katoat maisemista, et uskalla tulla tänne julkistamaan mittaustuloksia, koska se osoittaa sinun olleen väärässä ja minun kertoneen jo etukäteen täsmälleen miten mittauksissa tulisi käymään. Millä sanoilla asia pitäisi paljastaa, ellei minun kertomani faktat tai lauserakenteet kelvanneet? Kun sanoin vaikkapa, että profiilimuotoilua on pakko kasvattaa ainakin kertoimella 10, jotta saisi akustisia etuja aikaiseksi? Valitettavasti en osaa valehdella tai mielistellä valehtelijoita, voin kertoa vain totuuden, että sentin korkea profiili on täyttä huijausta ja vasta 10 cm korkea profiili alkaa toimia akustisesti hyvin. Diffuusorina sekin on vielä kovin laimea, diffuusion taajuusalue kapea, mutta absorberiin 10 cm kyllä riittää, sillä kattaa jopa 500...50000 Hz kaistan jos profiili muotoillaan hyvin. Ilmaiseksi vielä kaupanpäällisiksi yksi "holhous" (sinun mielestäsi, muu maailma ottaa tämän faktana, joka mittarein todistetaan): Et ole lainkaan ajatellut levyjen kertautuvuutta. Että mitä tapahtuu kun levytyypillä ladotaan koko seinä tai katto umpeen. Se korostaa virheitä huomattavasti, vaikka pari hassua levyä sinne tänne ripoteltuna ei vielä tätä virhettä paljastaisi. Rautalangasta: jos levy on 50x50 cm kokoinen ja siinä on karrikoidusti reikä keskellä, silloin koko kattoon tulee 50 cm rasterilla säännöllisiä reikiä, eli ne aallonpituudet, jotka toistuvasti koskettavat niihin reikäkohtiin, eivät koe minkäänlaista "akustoitumista". Esim. 345 Hz ja 690 Hz tässä tapauksessa. Tai jos siinä levyssä esiintyy 2 (*2) reikää vakioetäisyyksillä, myös 1380 Hz taajuus on pilattu. Ja niin edelleen. Mitä homogeenisemmalta levy näyttää, sitä huonompi se aina on. MIKÄÄN toistaiseksi piirtämistäsi levyistä ei sovellu koko seinän peitoksi (samalla levytyypillä), vaste huononee merkittävästi, virhe kertautuu. Sen sijaan ammattimaisesti suunnitellut levyt, vaikkapa simppeleitä pystyraitoja sisältävät, niitä voi sentään käännellä vuorotellen vaaka- ja pystyraidallisiksi, se kumoaa kertautuvan virhetyypin. Studiolevyissä on kertautuvuus huomioitu, levyn profiili on jo itsessään vaaka/pystyraidallinen ja muutenkin muhkurat ovat optimaalisesti ääntä siroavia/imeviä. Ellei akustolevyn "suunnittelijalla" ole harmainta aavistustakaan akustolevyn suunnittelun vaativuudesta, sen verran saisi edes ottaa opikseen, ettei ruvettaisi vittuilemaan niille, jotka sentään edes hippusen verran asioista tietävät, ja epähuomiossa kertovat muillekin näitä tiedonjyväsiä. Ellei sinulle faktatieto kelpaa, se voi kelvata jollekin toiselle, joka HALUAA akustisesti hyvän lopputuloksen, joko levyn hyvän profiilimuotoilun tai hyvän ladontatavan avulla. Akustolevyt (myös pääosin kosmeettiset "naisten" akustolevyt) ovat kalliita. On järkevää valita mahdollisimman tehokas profiilityyppi ja tehokas ladontamenetelmä. Myös ulkonäön rajaamista vaihtoehdoista on löydettävissä paras kompromissi profiilin ja ladonnan ja hellasärön kesken. Se, joka haluaa hukata rahansa kankkulan kaivoon, pankoon rahat minun tililleni, minä tulen lateksimaalilla "maalaamaan" seiniin tyylikkään akustolevyn imitaatiokuvat. Hyvältä näyttää ja akustinen vaikutuskin on ihan sama kuin erään kilpailevan suunnittelijan "akustointi"levyillä ylletään. Sen suunnittelijan, joka alkaa vittuilla saatuaan parannusehdotuksia ja kommentteja vaikka ITSE niitä pyysi.