Tässä vielä pdf-tiedosto tuosta elementistä, kun en muista sitä aiemmin tänne laittaneeni. Sitten elementtien kytkemisestä, johdotuksista. Ensinnäkin, noissa on tuplapuhekelat(?). Haittaako jos käytän kummastakin vain toista? Ja kytkenkö nuo sarjaan vai rinnan vai laitanko molemmille tulemaan tampista oman signaalin vai miten? Helpointen tuon varmaan ymmärrän jostain yksinkertaistetusta paint-piirroksesta tms
Molemmat käyttöön, eri parametrit, jos vain toinen käytössä. Ja kun se T.amppi ei 1 ohmin kuormaa per kanava tai 0.5 ohmin monokuormaa siedä, niin sarjaan jotta ohmeja saadaan tarpeeksi, ettei vahvistinpolo hyydy (=savuta tai muuten ponneton). Eli puhekelat sarjaan (kuva siellä pdf:ssä), eli toisen kelan miinus toisen kelan plussaan. Sitten jäljelle jääneet plussa ja miinus vahvistimen toiseen kanavaan. Sietten toiselle elementille ja toiselle vahvistimen kanavalle sama homma. Tai sitten kytkeä kaikki sarjaan (ekan elementin miinus toisen plussaan) ja sitten kytkemättömät sillatun vahvistimen perään. Tämä kuitenkin huonompi tapa, koska elementit eivät ole identtisiä, eikä sähkö jakaudu elementeille 50/50. Tilanteen saa korjattua, kun elementit yhdistävän piuhan haaroittaa vahvistimen kaiutin liitynnän miinukseen (mormaalikäytön miinus, ei siis sillatun lähdön miinuslähtö).
Tuosta vaimennuksesta: Tuonne kotelon sisään kun tulee noita tukirakenteita (rimoja) jokaiselle seinämälle, jotka ovat siis profiilista koholla. Näiden väliin jää tyhjää tilaa, lokeroita, jotka voisin peittää vanulla. Sitten vielä tämän päälle (sulkien nuo vanut piiloon) voisin noiden rimojen päälle liimata tuollaista kananmunakennorakenteista vaimennusainetta tai muuta vaimennuslevyä. Ei jäisi tuollaisia tyhjiä tiloja ja maksimoisi tuon vaimennusaineen käytön (refleksi = ei voi täyttää). Pelottaa vain että motivaatio loppuu taas kesken... Sitten uutta asiaa: Kotelossa kun ei vielä refleksiputkea ole, olen sen pituutta alkanut uudelleen pohtia. 300L kotelo, 2kpl 15" elementtejä ja 2 refleksiputkea. Käyttämällä 45-50cm putkia viritys olisi melko passelisti siinä 17-18Hz paikkeilla. Tällöin elementtien liikepoikkeama kuitenkin ylittyy (=nupit kaakossa, mutta pelataan varman päälle) tuossa 12-13Hz:n välillä. Onko se överiksi vetämistä, jos laitan putkiin pari mutkaa ja nostan refleksiputkien pituuden esim. 120cm:iin, jolloin viritystaajuus olisi 11-12Hz? Tuolla olisi se etu, että liikepoikkeama ylittyisikin vasta <8,6Hz:ssä. Tällöin voisin (yli/alipäästösuodin, taajuuskorjain??) estää subbasta toistamasta alle 10Hz:in taajuuksia, jättäen jopa hieman pelivaraa ettei elementtien puolesta tarvitsisi pelätä. Kuvia: Kysyn siis: Onko tuossa käytännössä mitään järkeä? Kuulostaa jo omaan korvaan aika älyttömältä tämä idea. Mutta noiden käyrien perusteella näin olisi parempi, luotanko teoriaan ja tuohon ohjelmaan liian sokeasti? Tosiaan tuollaista asiaan sopivaa helppokäyttöistä ja edullista suodinta (vai mitä nuo ovat nimeltään?) saa myös ehdottaa. Eipä muuta tällä kertaa
Tai sitten on sekin vaihtoehto, että teet kotelon suljettuna Ryhmäviive paljon parempi, ei ongelmaa liikepoikkeaman ylityksestä ja äänenpaineessa yllättävän vähän eroa. Tuo elementti kun ei ole refleksissä parhaimmillaan. Ei ole mielestäni järkeä pidentää putkea, putki kuitenkin ahdistaa (se on pieni halkaisijaltaan suunnitelmassasi) ja ero suljettuun pienenee vielä entisestään. Mielestäni joko nyky suunnitelmaan ylipäästösuodin tai sitten suljettu, jos pelkäät pohjaamista. Ja pelkkä vanu riittää, älä laita vaahtomuovin tyyppisiä koteloon, ainakaan elementtien yläpuolelle, ne muruuntuvat ajan mittaan. Ja taitaapi olla T.ampissa ylipäästö, joku viisaampi voi tietää sen olemassaolosta enemmän.
Kotelo pysyy siis ennallaan. Vanua suunnitellaan lisää. Kalliimmissa tampeissahan tuo saattaa olla, mutta löytyykö e800?
Eikä ole suuri ero ei... Kotelossa on jo aukot refleksiputkille, joten ihan niin helppo sitä ei enää ole muuttaa. Toki tuohon voisi pistää jotkin laput eteen tai putket paikalle ja tukkia ne. Vaan olkoon se taas sen ajan murhe. Ei tuo refleksikään huono vaihtoehto ole :king:
Luulen, että kyllä siellä ainakin joku ekan asteen filtteri (eli konkka signaalitiellä) on. Ja jos ei ole, niin sinähän voit laittaa signaalipiuhaan simppelin passiivifiltterin. Siellähän on WinISD:ssä se EQ, missä voi kokeilla suotimen vaikutusta, laita sinne 1:n asteen ylipäästö vaikka 10 Hz:iin. Mutta on huomioitava, ettei suodin auta mitään, jos vääntää vain volaa suhteessa lisää ultramatalilla, se on suodin, ei limitteri. Aika pieni ero suljetulla ja refleksillä, parin db:n luokkaa, monesti 5-6 dB. Sinähän voit verrata kun pönttö valmis suljettua ja refleksiä, tunget tiukasti vaikka vaatekappaleita putken tukkeeksi
Saisihan tuolle kaikkea hienoa tehtyä, jos lähtisi noilla laitteilla leikkimään. Kuva: Vaan mitä tulee laitteille hinnaksi? Säästyisi elementit ja kuuntelunautintokin paranisi. Varmaan kannattaa noille korkeille taajuuksille tehdä sama kuin matammille.
Älä nyt hyvä ihminen ala tunkemaan tuota pieneen refleksiin. Pilaat vain elementin toiston ja et saa mitään hyötyä suljettuun verrattuna. Itseasiassa suljettu saattaa tuntua voimakkaammalta napakkuuden lisääntyessä. Itse laittaisin yhden elementin tuohon 300 litraan ja pitäisin suljettuna. Jos haluat enemmän painetta niin yhdelle elementille noin 500 litrainen refleksi ja viritys 15Hz paikkeille. Tuossa 300 litran kotelossa refleksiviritettynä saat jopa enemmän paineita yhdellä elementillä kuin kahdella. Liitteessä: musta = suljettu 150 litraa harmaa = refleksi@15Hz 150 litraa punainen = refleksi@15Hz 500 litraa dB määristä tuossa kuvaajassa ei kannata välittää. Vertaile vain vasteiden muotoja. Punaisesta käyrästä näet, miten refleksillä kuuluu jatkaa toistoa kun suljetun kotelon raja tule vastaan.
Mutta kun kaksi pitää olaa, että tulee bassoa. Ja vaan bassoa, eipä sillä muulla toistossa ole väliä ole Joo, tosiaan aika hauska tuo kun vertaa 1 ja 2 samanlaisessa refleksiviritteisessä 300 litraisessa kotelossa. Kahdella lähtee enemmän ääntä, jos tuplateho yhteen verrattuna (elementtiä kohti sama teho), mutta syötettäessä samateho yhteensä kahdelle kuin yhdelle elementille, 2 antaa ääntä vähemmän. Osoittaa hyvin, kuinka huono pieni refleksi on tuolle elementille. Ei muuta kuin putket tukkoon Jos tuon toteuttaa, lienee toisto persieellään, simppeli ylipäästösuodin vain, jos sitäkään. Ja tartteehan se subbari aina alipäästösuotimen, ei sinne koko taajuuskaistaa voi ajaa, kuulostaa muuten melko mölinältä.
Ihan mukavahan sellainen matala murinabassokin olisi, josta lähtisi vielä alle 5Hz:n taajuuksilla >120dB. Vaan tuollainen vaatisi aika järjettömän kokoisen laatikon, laadukkaan elementin/useamman, jolloin hintakin olisi moninkertainen (>kymmenkertainen?) omaan budjettiini verrattuna. Tuollaista en myöskään lähtisi aloittelijana tavoittelemaan. Leffoja tulee toki paljon katsottua, mutta erityisesti musiikin toistoon kaipaan äänenpainetta. Musiikkimakuni on trashmetal hieman laidasta laitaan (raskaammasta hieman kevyempäänkin) esim: Diablo, Bury your dead, Slipknot, Stam1na, COB, Dimmu Borgir, Kalmah... Vahvat rummut siis biiseistä löytyvät ja bassorummun iskut saisivat tuntua muuallakin kuin korvassa. Ihan tarkkaan en kuitenkaan näitä taajuuksia osaa numeroin hahmottaa. Kotelo on jo tällä hetkellä hieman ylimitoitettu naurettavan pieneen kuuntelutilaan. Siksi yritän tasapainoilla tuon tilanpuutteen sekä vaatimusteni välillä. Suurin rajoittava tekijä kuitenkin on raha. Hieman suurehko kotelo kuitenkin kelpaa, sillä kämppä muutamassa vuodessa tulee vaihtumaan. Elementtejä 2kpl, jotta ääntä lähtee. Kyseiset elementit ja 15" siksi, että ne halvalla sain. Ja kun pidän ne ehjinä on ne mahdollista myöhemmin sijoittaa uuteen, suurempaan/sopivampaan, koteloon. Tässä siis hieman selvitin tarkoituksiani. Aloittelijamaisuuteni paistaa hyvin selvästi tästä ketjusta: lähes kaikki omat ideani ovat hiemankin asiaatuntevien mielestä väärin tai huonoja. Vaan juuri siksi tämän ketjun perustin: saadakseni tietoa ja löytääkseni sopivan kompromissin vaatimusteni ja rajoitusten välillä. Nyt ollaan aika lähellä sitä. Kotelosta refleksiputkien aukot jo löytyvät. Putket aion koteloon sijoittaa, mutta saatan nämä tukkia. Kuitenkin niin, että kotelosta tarpeen tullen refleksin saa (jos esim. seuraavalle elementille se ehdottomasti paremmin sopisi), mutta niin ettei suljettu kotelo vuoda. Noita desibeli lukemia olen tuijotellut, sillä dB on äänenpaineen yksikkö (enhän tässä sentään ole väärässä :OI). Tämä on myös hyvin konkreettista ja helposti ymmärrettävää minulle, alaa huonosti tuntevana. Mitä tuo vasteen muoto siis kertoo? Millainen sen pitäisi olla? Onko sillä minulle merkitystä? Omistamieni kaiuttimien MAX tehonkesto on 600W, pitkäaikaista tehonkestoa en ole löytänyt ilmoitettavan. Kuitenkin uskon elementtien kestävän, mikäli yhtä elementtiä kohti syötetään tuo tampin (ilmoitettu) 440watin teho. Kahdelle elementille siis yht. 880w. Noita kuvaajia tutkiessa ja nimenomaan tuota SPL tarkastellessa 300L refleksikotelo 2 elementillä 880w teholla pesee nuo kaikki muut vaihtoehdot jokaisella taajuudella. Muina vaihtoehtoina siis a: 300L refleksi 1 elementillä 440w (yksi elementti ei 880w kestä) b: 300L suljettu 2 elementtiä 880w ja c: 300L suljettu 1 elementti 440w. Tarkoitan, että tuo kuvaaja on käyristä ylimpänä, suurimmat äänenpaineet, taajuudesta riippumatta (ja tätä haluan). Toki tuo liikevaran ylitys ja refleksiputkien tuhinat tätä nautintoa syövät. Aika romaanin kirjoitin, melko epäselvää tekstiä sain aikaan ja vieläkin saatan olla väärässä tai ymmärtää väärin. Mikään pakkomielle tuohon refleksiin minulla ei ole ja vastakkaisia mielipiteitä en kumoa, mutta kun oman ymmärrykseni mukaan tuo minua parhaiten palvelisi (käsitykseni saattaa olla väärä, mutta pitäisi käydä tästä postauksesta ilmi). Elementit minulta löytyy --> ei voi muuttaa. Kotelon valmistus on jo pitkällä --> refleksistä saa suljetun, muut muutokset melko epätodennäköisiä.
Ei noita teholukemia turhan tiukasti kannata tuijotella. Noille sun elementeille on ilmoitettu 600 wattia musiikki (ei RMS) tehonkestoa, mitä tuo musiikki sitten pitää sisällään. Teholla tuollaista elementtiä ei pitäisi helpolla pystyä rikkomaan, paitsi juuri viritystaajuuden alapuolisella materiaalilla lotkottamalla, mutta silloinki puhekela hakkaa paskaksi/ripustukset pettää. Itse olen 600W RMS speksattuja elementtejä ajanut (koti)bileissä tuntikaupalla 1.5kW:n tehoinen pääte leikkausrajalla ongelmitta. Joku vanha mittausstandardi muistaakseni määritteli noita mittauskäyttöön musiikin siten että piikin suhde RMS:ään oli 5:1, eli jatkuva teho kuitenkin musiikilla jää pieneksi. Aina kannattaa muistaa, että 3 dB:iä on voimakkuusero, jonka korvalla havaitsee, joten, vaikka tunkisit refleksiputket tukkoon elementtien suojelun ja äänenlaadun nimissä, ei äänenpaineessa järinsuuria muutoksia tapahdu. Äänenlaatuun vaikuttaa myös paljon pääkaiuttimet (jotka kannattaa myös kokeilla suljettuina) ja sijoitus, joka sulla taisi olla aikalailla hankalasti muutettavissa, joten siihen et pysty vaikuttamaan. Ja tuo simulointi tuntuu olevan tänäpäivänä muotia, se ei soinnista paljoa kerro (vaikka täällä sen perusteella tiesmitä kerrotaan), on paljon muitakin sointiin vaikuttavia tekijöitä, jotka ei simuloinnilla selviä. Ei 20 vuotta sitten vielä tuollaisia simulointisoftia ollut, ja kunnon subbaelementtien hommaaminenkin oli hankalampaa Mutta kyllä tuossa hyvä subbari on, hintalaatusuhde pitäisi olla kohdallaan.
No hieman liian kirjaimellisesti olen siis ymmärtänyt tuon tehonkeston... Tällöin hieman suurempaakin vahvistinta uskaltaa katsella, jos tulee sopiva tarjous vastaan. Vaan huojentavaa kuulla välillä tällaistakin palautetta Kotikäyttöönhän tuo tulee, mihinkään kisoihin yms. erikoistilaisuuksiin en ole sitä viemässä, joten riittänee minulle hyvin. Sijoituspaikkoja on tosiaan tilan puolesta tällä hetkellä tasan yksi, enkä sen toimivuudesta osaa vielä sanoa mitään. Melko lähellä kuuntelupaikkaa se on, joten äänenpaineiden pitäisi kyllä perille saakka löytää. Kuvia kotelosta (sisältä, ulkoa, elementeillä ja ilman yms) sekä kuunteluhuoneesta tulen lisäämään, sitten kun se on ajankohtaista.
Kannattaa katsoa mahdollisimman tehokasta ja laadukasta vahvistinta. t.amp TA sarja on toimivaksi todettu. Behkuista ei ole täällä kovin paljoa raportoitu. Kannattaa ottaa tehokkaampi vahvistin, kuin mihin elementti on specsattu tai minkä liikeratasimulaatiot sallii. Alitehoinen vahvistin leikkaa ja säröytyy äärirajoilla ja hajoittaa elementin helpommin kuin ylitehoinen.
Tai päinvastoin, eli että vahvistimen maltillisella tehonantokyvyllä automaattisesti rajoitetaan puhekelan kuumenemista, suojataan elementti käryämiseltä. Tällöin, koska vahvistinta usein ajetaan maksimitehonantokyvyn rajoilla, vahvistimessa pitää olla Soft Clipping, joka tekee säröytymisestä ja leikkaamisesta kauniin kuuloisen, ei synny pelästyttävän rumia ääniä (kopsahduksia, kanttiaaltoa). Eli jos käyttää ylitehokasta vahvistinta, sitä ei milloinkaan saa päästää leikkautumaan. Jos vaikka 2,4 kilowattia leikkautuu kanttiaalloksi, puhekela lentää naapurivaltioon. Jos käyttää hieman alitehokasta vahvistinta, siinä pitää olla Soft Clipping. Minä olen allerginen pelästysäänille, äkilliselle signaalin leikkautumiselle, siksi suosin Soft Clippiä ja maltillista tehotasoa. Jos ylitehokasta amppia käyttäisin, pitäisi sitä ennen asentaa erillinen rajainlaite tai pc-softa, Soft Clip Simulator, jotta iso amppi emuloisi pientä, jotta rekka imitoisi kuplavolkkaria. Minä kun en osaa hillitä volumepotikkaan kajoamista, laitteiston pitää olla itseään suojeleva. Eikä rikkoutumisvaara ilmesty ainoastaan koiran kuonon/polven/tyynyn osuessa volumepotikkaan, vaan itse äänitekin voi olla vaarallinen, ja useimmiten onkin. Nykyaikainen monenlainen pirstoutunut media sisältää järkyttävän paljon vaihtelevia volumetasoja. Esim. datadroppinen DVB-materiaali heittää äkillisesti päin naamaa tsirp-ääniä sun muita häiriöitä audion korruptoituessa, ja jos ei käytetä kompressoria tai limitteriä, kartio tai dome lentää joka kerran naapuripitäjään tai viereiselle mantereelle. Ylitehokkaan vahvistimen käyttäjälle median vaihteleva äänitaso tulee kyllä tutuksi viimeistään kun joutuu kerran vuorokaudessa/tunnissa ostamaan uudet kartiot. Vaaraa ei ole sellaisella sunnuntaikuuntelijalla, joka kuuntelee samaa tuttua ehjää biisiä kerran viikossa, mutta minä käsittelen tuntematonta datadroppistakin materiaalia 15 tuntia vuorokaudessa, ja on absoluuttisen pakollista käyttää laitteistoa suojelevia rajaimia, muuten kaiuttimet hajoaisivat vartin välein.
Tästä voisin olla samalla kannalla: subwooferille aliteho toimii myös puhekelan "suojana", vaihdossa menettää potentiaalisesti äänenlaatua kun vahvain säröytyy. Näistä kahdesta kannanotosta voi helposti olla samaa mieltä silloin kun puhutaan pääkaiuttimista, jolloin vahvistimen leikkautuminen tuottaa kutakuinkin kanttiaaltoa, mikä tarkoittaa suuritaajuisten signaalikomponenttien räjähdysmäistä lisääntymistä ja perinteisesti diskantti ei enää kestä. Kun tässä ketjussa kuitenkin on puhuttu käsittääkseni subwooferista, niin voitteko vahvistaa, että tarkoittiko kommenttinne nimenomaan subin tehonsietoa? Jos näin on, niin mikä mahtaa olla toteutuva vikaantumismekanismi? Määritelmän (aliteho) mukaan se ei oikein voi olla pohjaaminen (ellei puhuta refleksistä viritystaajuuden alapuolella) ja kun alitehoinen vahvistin antaa leikatessaan hetkellistä tehoakin vähemmän kuin vastaava lineaarinen vahvistin, niin miten elementti tällöin särkyy? Tarkennetaan vielä että ihan uteliaisuudesta kyselen, tarkoitus ei ole viisastella - epäilen vain aukkoa omassa ymmärryksessä.
Tuota, ei se leikkautuva suuritehoinen vahvistin sitä kartiota mitenkään hurjasti liikkumaan saa. Ei se siitä sinkoudu minnekkään, ääni kuulostaa ikävältä. Tai sitten puhekela katkeaa, kuten eräissä alumiinikelaisissa on käynyt Tätän minäkin haluaisin kuulla selityksen. Mites se säröytynyt signaali hajoittaa sen basson?
Kaiuttimien tuhoamista klippaavalla vahvistimella en ole kokeillut, mutta klippaaminen voi tuottaa alkuperäistä signaalia matalampia taajuuksia kunhan alkuperäinen signaali ei koostu vain yhdestä taajuudesta. Tällöin varsinkin refleksisubi voi olla vaarassa. Suotimetkaan eivät auta, kun säröytyminen tapahtuu niiden jälkeen.
Kun signaali leikkautuu, se aiheuttaa leikkautuvan taajuuden monikertoja, säröä, korkeampia taajuuksia, ei matalempia.