2x peerles XXLS-12 Aluminium " KoteloDillema "

Keskustelu osiossa 'Tee Se Itse / DIY' , aloittajana Jubu, 08.04.2010.

  1. j_a_k

    j_a_k Käyttäjä

    Liittynyt:
    31.08.2007
    Viestejä:
    2 266
    Saadut tykkäykset:
    7
    Ei kannata kahta vahvistinta laittaa, jos kaksi 4 ohmin elementtiä kuormana. Mieluummin yksi pääte ja elementti per kanava. Itse en noita T.amppeja sillassa 4 ohmin kuormaan kytkisi, 8 ohmin kuorman per kanava ne sietää, 4 ohmia rajoilla ja 2 (eli tuo 4 ohmia sillassa tapausta vastaava) ohmia on ongelmien hakemista. 2 ohmiin saattaa virranrajoitukset rajoitella, lämpöä tulee hulluna ja saattaapi savukin nousta :)

    Eihän nuo T.ampit kestäviä ole kuin siistissä sisätilassa paikoillaan maatessa, todelliseen PA-käyttöön niistä ei ole. Ainoa hyvä niissä taitaa olla hyvälaatuinen muuntaja ja jäähdytys, elektroniikkapuolen kun rakentaa uusiksi, saa kunnollisen vahvistimen :) Parin T.ampin piirilevyä katsonut tarkemmin ja suunnittelu on todella ala-arvoista, varmaankin joku elektroniikkaa tuntematon suunnitellut. En tosin tiedä, onko kopiointikohteetkin voineet olla yhtä surkeasti suunniteltuja...
     
  2. aheikkinen

    aheikkinen Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    05.04.2007
    Viestejä:
    5 018
    Saadut tykkäykset:
    136
    TA 2400 MK-X + Behringer CX2310 Super X oli aikoinaan 15" resolutioneita potkimassa. Tampeista siis sen verran on kokemusta.. Ja kyllähän se aikamoinen kiaus oli, ihan normaali taustamusiikkitasoillakin lämpeni huomattavasti. Tuulettimet otin irti tyystin, hyvin se toimi ilmankin. Lämpeni tosin siinä määrin, ettei kättä enää pystynyt kovin kauan pitämään päällä, mutta ei kuitenkaan sisäinen hätäkytkin lauennut.. Mahdottoman painava ja jämäkän oloinen vehjes kyllä. Ei olisi pitänyt silloin myydä..
    Tuota TA1050 MK-X mallia suunnitellut seuraavaksi vahvaimeksi juuri edellisen vahvistimen hyvien kokemusten perusteella. Tuo E sarja on sitten melko huteran näköinen, eikä painoakaan ole ilmoitettu. Ilmeisesti kuitenkin huomattavasti heppoisempi kuin MK-X.
    XXLS tulee valmistajan ilmoituksen mukaan toimeen 300W tehoilla, joten en taida mitään 3kW vahvistinta kuitenkaan nyt hankkia. Saattaa jopa (maalaisjärjellä ajatellen) pienemmässä vahvistimessa hukkateho olla pienempi kuin isossa, jos saman toimintaperiaatteen vahvistimia tarkastellaan.

    Onko antimodessa minkään laista jakosuodinta mukana? Auttaisiko antimode yhtään tuon sonyn lfe suodon loivuuden aiheuttamiin ongelmiin? Hirveitä korostumia ei kylläkään pitäisi olla, koska kaikki sisäseinät tässä tiiliverhoillussa omakotitalossa ovat lastulevyä.
    Entä Rechorn jakarit? Mikä oli niiden viimeisin tuomio, ovatko ihan käyttökelpoisia, vaiko sysihuonoja särögeneraattoreita?
     
  3. Maverick

    Maverick Uusi jäsen Blokattu

    Liittynyt:
    03.04.2002
    Viestejä:
    4 289
    Saadut tykkäykset:
    0
    Subbarin alipäästösuotimen jyrkkyyden käyttökelpoinen alaraja on 36 dB/oktaavi, loivemmilla tulee perinteisiä subbariongelmia.

    Antimode on täysin perseestä, sopii vain kaikkein kädettömimmille säätäjille; equtus on totaalisesti automatiikan armoilla. Jopa behringeri on parempi vaihtoehto.
     
  4. j_a_k

    j_a_k Käyttäjä

    Liittynyt:
    31.08.2007
    Viestejä:
    2 266
    Saadut tykkäykset:
    7
    OT:

    Höpsis. Taas jotain ihme uskomuksia. 12dB/oktaavi suotimellakin tulee toimeen, stereosubeilla ja kunnollisilla subbaelementeillä, joiden toisto ei hyydy 100 hertsiin. Tuo 6:n asteen suoto on varmaankin tarpeen jossain yhden suban systeemeissä, surkeilla elementeillä ja sovitettaessa vaiheongelmaisia (=refleksi) systeemejä yhteen (esim. g).

    Antimodea tai EQ:ta ei tarvitse, kun sijoitus ja tila on kunnossa. Eikä ne kumpikaan kuitenkaan korjaa sen nurkkaan heitetyn suban toistoa, ongelmia yrittävät vähentää.
     
    Viimeksi muokattu: 08.06.2010
  5. Maverick

    Maverick Uusi jäsen Blokattu

    Liittynyt:
    03.04.2002
    Viestejä:
    4 289
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tuo ei riitä mihinkään edes kaksois quad-subbareilla (subbarit myös katossa ja lattiassa).

    Monosubbarien suodot alk. 36 dB/okt. Jos bassoherätettä tulee monelta suunnalta huonetta yhtä aikaa, voi ehkä harkita lievää loivaria.

    Tämä on kaapeliviidakon legenda ja taivasharha. EQ:n suoraan kortistoon lähettävässä kunnossa olevia tiloja ei ole käytännössä juuri kenelläkään.
     
    Viimeksi muokattu: 08.06.2010
  6. alspe

    alspe Käyttäjä

    Liittynyt:
    09.10.2006
    Viestejä:
    4 245
    Saadut tykkäykset:
    0
    OT/

    Jos kerran suodattaminen on niin hieno juttu ja lisäksi refleksiviritteisyys (Maverickin mielipide aiemmissa threadeissa) tuo mainioita etuja ilman haittoja, niin miksi emme rakentaisi ultimatebasso-yksikköä? Esimerkiksi 8 kpl refleksisubwooferia jotka viritetään 10 Hz välein alueella 20-90 Hz. Sitten jokainen subhaukkuja suodetaan 192 dB/okt jyrkkyydellä pois kaikesta paitsi refleksiresonanssistaan (bandbass suoto). Tällöinhän saadaa melkein särötöntä bassoa, vain jokaisen refleksikanava tuottaa ääntä.

    /OT

    EDIT: Laskumokan korjaus
     
    Viimeksi muokattu: 08.06.2010
  7. LasseS

    LasseS Guest Guest

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    edit. jaahas... voisi lukea postit tarkemmin
     
  8. Jyrki

    Jyrki Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    09.01.2001
    Viestejä:
    1 472
    Saadut tykkäykset:
    22
    OT jatkuu: Minä olen miettinyt tuota, mutta sellaisena "urkupillistönä" seinälle. Se olisi siis samalla koriste/tilaelementti. Elementti suoraan putken päähän, eli käytetään suoraan resonanssia refleksivirityksen sijaan. Korkeammilla taajuuksilla elementin voisi sijoittaa putken sisälle, jolloin saadaan kaksi eri resonanssitaajuutta yhdestä putkesta.

    Vahvistinkanavien määrä olisi haaste, mutta yhdellä vahvaimella voisi varmaankin ohjata useampaa elementtiä, mikäli putkien resonanssikaistat olisivat riittävän etäällä toisistaan.

    Ilmapatsaan saa hyvin resonoimaan, mutta mitenkähän sen resonanssin sammuttamisen laita? Lisäksi alimpien taajuuksien putkista tulisi melko pitkiä (sopii nykyaikaiseen trendikkääseen kahdenkerroksen korkuiseen olohuoneeseen?).

    Ei muuta kuin kaikki omaa Sibelius-monumenttia rakentamaan. :D
     
  9. Maverick

    Maverick Uusi jäsen Blokattu

    Liittynyt:
    03.04.2002
    Viestejä:
    4 289
    Saadut tykkäykset:
    0
    8 kpl viritystaajuuksia karvan yli kahden oktaavin kaistalla? Akustinen lopputulos ei saata olla kovin hyvä, vai mitä arvelet?
     
  10. alspe

    alspe Käyttäjä

    Liittynyt:
    09.10.2006
    Viestejä:
    4 245
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kyllähän sen pitää olla kun vaan suodattaa ja equttaa ja kun on särötöntä refleksiresonanssia.
     
  11. jusky

    jusky Käyttäjä

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0
    Omassa setissä Pikkusten G:n (8020) kanssa istuu oikein hyvin subbarissa 24db/oct suoto - varsin kun suoto on ihan todellinen 24db/oct, eli se tehdään digitaalisesti linkwitz suodintyypillä. Suodon jyrkkyyden määrää omasta mielestä aika pitkälti kaiutin/huone yhteispeli. G:n vapaakenttävaste laskee erittäin jyrkästi viritystaajuuden alla, mutta huoneessa se ei välttämättä näin tee. Jos vaste laskee huoneessa kaiuttimissa loivasti, ei ole mitään järkeä käyttää ultimate jyrkkyyttä subbarissa. Hiukan loivemmin suodatettuna saa subbarin sovitettua luonnollisemmin ja säästyy niitä kamalia millisekunteja ryhmäviiveessä.
     
  12. Maverick

    Maverick Uusi jäsen Blokattu

    Liittynyt:
    03.04.2002
    Viestejä:
    4 289
    Saadut tykkäykset:
    0
    Viritystaajuuksia on suunnitelmassasi 8 kpl, hyvä alspe. Yleensä niitä on aliwooferisysteemissä vain yksi (1) kpl. Tulee liian monitahoinen akustinen systeemi hallittavaksi ilman NASA-levelin DSP:tä.
     
  13. Maverick

    Maverick Uusi jäsen Blokattu

    Liittynyt:
    03.04.2002
    Viestejä:
    4 289
    Saadut tykkäykset:
    0
    Se määrää, millainen suodatus saattaa juuri siinä huoneessa riittää. Jyrkempi on aina kuitenkin parempi.

    Pääkaiuttimien ylipäästön lasku ja subbarin alipäästön lasku ovat eri suuntaan meneviä asioita.

    36 tai 48 dB/okt:n sub-alipäästö mahdollistaa paremman basson on-site manageroinnin, sillä hyvin korkeitten jakotaajuuksien käyttäminen, jopa 120 Hz, tulee mahdolliseksi kun huonetta voi käyttää maksimaalisesti hyväksi. Bassokaiuttimen sijoituskin on näin tiukalla jaolla paljon vapaampaa kun bassolähde ei paikannu stereokuvassa.

    36, 42 tai 48 dB/okt suodon saa satunnaisilla vehkeillä kätevimmin käyttämällä av-vahvistimen suodinta ja random-subbarin omaa suodinta päällekkäin. Param. equlla voi tehdä sopivan levyisen kompensoivan noston j-taajuusalueelle sekä subbariin että pääkailottimeen mikäli se uhkaa vaimentua liikaa.
     
    Viimeksi muokattu: 08.06.2010
  14. j_a_k

    j_a_k Käyttäjä

    Liittynyt:
    31.08.2007
    Viestejä:
    2 266
    Saadut tykkäykset:
    7
    Höpsis, sinulla ei vain ole kokemusta kunnon subbareista :) Jos et osannut lukea, kirjoitinkin että loiva suoto käy STEREOsubbareilla. Monosubit on köyhien ja tilarajoitteisten ongelma :D

    Ei se nyt kauhean erikoista tilaa vaadi, kunhan on 30-40 neliötä ja mielellään puurakenteista tilaa, niin toimii oikein hyvin.

    Sinulla vasta on kauhean pinttyneet käsitykset subbareista ja suodatuksista, no, itsekin vihaan EQ:ta. Mistä lienet lueskellut moiset jyrkät jaot tarvittavan, g:n esitteistä?
     
  15. LasseS

    LasseS Guest Guest

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    Stereosubit sijoitettuna pääkaiuttimien lähelle integroituvat kyllä pääkajareihin äärettömän hyvin pienilläkin jakojyrkkyyksillä.

    Suuremmilla kuin 12-tuumaisilla elementeillä ja >100Hz jaolla, voi sen sijaan tarvita jyrkemmän suodon, jos elementti ei soundaa kaksiselta korkeilla taajuuksilla.
     
  16. Maverick

    Maverick Uusi jäsen Blokattu

    Liittynyt:
    03.04.2002
    Viestejä:
    4 289
    Saadut tykkäykset:
    0
    Useita subbareita ei ajeta milloinkaan eikä silloinkaan stereona, kolmikkona, kvartettina tai muunakaan monisignaalihäröpallona. Bassokaiuttimet signaalikäsitellään aina single entitynä, yhtenä bassoa toistavana yksikkönä. Sinulla dear j_a_k on kymmenien vuosineljänneksien kokemuksestasi huolimatta raa'asti virheellisiä käsityksiä äänien toistamisesta oikein.

    Nykyään on tietenkin muotia olla paljon kaikkea, myös subbareita. Se ei kuitenkaan muuta faktaa; bassokaiutin on useimmissa asennuksissa ihan perinteiseen tapaan yksinään ilman apuherätettä antavia lajitovereitaan.



    Todellisessa huonevasteratsiassa tällaisissakin huoneissa useimmiten käytännössä paljastuu yhtä sun toista laitettavaa.



    Bassoyksikön järkevän käytön idea on nimenomaan jakaa niin ylhäältä kuin mahdollista.
     
  17. LasseS

    LasseS Guest Guest

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    Subbarit kannattaa pitää monona yhtä paljon kun erehtyä puikottamaan jutta turpilaista kännissä. Stereo subit (= toinen toistaa oikean kanavan ja toinen vasemman kanavan informaation) ovat yksinkertaisesti vain pääkaiuttimien erillinen basso-osa - mukavampi liikutella neljää erillistä boksia kuin kahta järkälettä. Stereosubien on todettu jo moneen kertaan olevan inferiorisia monokkeliveljeksiään parempi tapa hoitaa bassotoisto.

    Stereosubien jaon voi nostaa esim. 200 hertsiin, jos kummankin puolen mölisijä on alle 1,72m (=200Hz aallonpituus) päässä pääkaiuttimestaan, ottamatta kantaa siihen toistaako jokainen subielementti noin suuret taajuudet kunniakkaasti.
     
  18. Maverick

    Maverick Uusi jäsen Blokattu

    Liittynyt:
    03.04.2002
    Viestejä:
    4 289
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei, ei, ei. EI NÄIN. :hitme:
    Useamman subbarin oikealla käyttämisellä ei ole stereofonilaisen toistofilosofian kanssa mitään tekemistä.

    Oikein käytettynä useammalla subbarilla annetaan akustista herätettä huoneresonanssien torjumisen kannalta oleellisista pisteistä huonetta. Tämän toimimisen kannalta on erityisen oleellista, että eri puolilla huonetta taktisesti valituista positioistaan toistavista bassokaiuttimista jokainen toistaa samaa signaalia.
     
  19. LasseS

    LasseS Guest Guest

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    Stereosubikammolle voi sanoa varsin perustellusti, että ei näin. En anna sun vielä pitää kuitenkaan tunkkiasi. On yks lysti ovatko bassoa toistavat elementit samassa kotelorakenteessa diskantin ja keskiäänisen kanssa vai eivät. Toisilla ne on samassa kotelossa, toisilla erillään - molemmat tavat ovat parempia kuin mono-pistesäteilijä eli X.1. Stereosubit eivät ole sama asia, ainakaan aktiivisesti suodetussa setissä, jossa koko bassokaista toistetaan samojen elementtien (=stereo"subien") avulla. Ainakin mulla ne toistaa koko/lähes koko basuunakaistan, kunhan saisin projektin joskus päätökseen.

    Mut hey, ei monoissakaan mitään vikaa ole, monta vuotta on popitettu noinkin; jakotaajuudet tällöin mielellään matalalla ja jyrkkinä kiitos, pahainen paljastaa piilopaikkansa muuten varsin inhottavasti.
     
    Viimeksi muokattu: 08.06.2010
  20. Maverick

    Maverick Uusi jäsen Blokattu

    Liittynyt:
    03.04.2002
    Viestejä:
    4 289
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei ole yksi lysti. Niitten on useimmiten lystikkäintä olla erillään.

    Stereosubeihin en enää jaksa kommentoida, subbareita eivät stereona aja kuin totaaliamatöörit.