www.eroakirkosta.fi

Koska ensin mainitussa rajoitetaan perheen oikeutta kasvattaa lapsensa kuten parhaaksi näkevät. Kyllähän perheen yhtenäisyys voi kärsiä siitäkin, jos vanhemmat kuuluvat kirkkoon ja lapset eivät ja mielestäni ei ole valtion tehtävä sanella miten perhe hoitaa uskonasiat tai ylipäätään lapsen kasvatuksen ellei kyseessä ole sitten ole laiminlyönnit yms. huostaanottoon johtavat seikat, joita varten on jo oma lainsäädäntönsä.

 

Tuntuu siltä, että koko tämän pitkähkön keskusteluosion takana on melkoinen väärinkäsitys, monenkin keskustelijan osalta.

Lapsen liittäminen kirkkoon voidaan pitää moraaliseti paheksuttavana/huonona/kummaksuttavana asiana siinä mielessä, että ei vauvaa voida pitää kristittynå/juutalaisena/muslimina jne, koska vauva tai pieni lapsi ei tietenkään pysty muodastamaan omaa käsitysä uskonnosta. Emme myöskään puhu kepulaiseta tai kommunistavauvasta.

Lisäksi Suomessa tilanne hankaloituu kirkon verottamisoikeuden takia. Alle 18 vuotias lapsi voi joutua maksamaan palkastaan kirkollisveroa, mutta ei pysty itsenäisesti eroamaan kirkosta. Tämä on erilainen tilanne kuin muitten jäsenyyksien kohdalla, koska voidaan varmaan olettaa, että mikäli vanhempi on liittänyt lapsensa johonkin järjestöön, niin kunnes lapsi täyttää 18, vanhempi on vastuussa jäsenmaksujen maksamisesta eikä lapsi. Tämän lisäksi kirkkoon kuuluvan lapsen on pakko opiskella koulussa uskontoa, kun kuulumattomalla on valinanvapaus (jota toki vanhemmat käyttää).

Sen sijaan en tiedä ehdottaako kukaan lapsikasteen kieltämistä lakiteitse. Lapsikasteesta pitäisi jokaisen lasten oikeuksia kunnioittavan kirkon luopua vapaaehtoisesti. Jos ja kun tämä ei ole mahdollista, niin lakisäätäntö pitäisi muuttua niin, ettei lapsikasteella ole käytännön laillista merkitystä.

 

Hear hear.

Kukaan ei varmasti vastusta lapsen uskonnollista kasvatusta, mutta olisi kaikkien kannalta oikein, jos valinta uskontoon liittymisestä tehtäisiin vasta täysi-ikäisenä - ei vanhempien toimesta.

Joissakin uskontoryhmissähän taitaa ollakin jo näin? Helluntailaiset tulee mieleen?

 

Irlannissa jumalanpilkka on nyt rikos, josta rapsahtaa 25 000 euron sakot:

Ireland Makes Blasphemy Illegal

Eurooppalaisilla lainsäätäjillä tuntuu olevan hankaluuksia ymmärtää sananvapauden käsitettä tai sen tärkeyttä.

 

En tiennytkään että seksuaalisen suuntansa voi valita. Luulin että se on yksilön ominaisuus siinä missä vaikka vasenkätisyys. Lapsuuden kokemukset toki vaikuttavat siihen minkälainen seksuaalisuus ajan myötä kehittyy mutta yksilön itsensä mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat mitättömät. Homoja tuskin olisi jos seksuaalisuus olisi täysin valintakysymys...

 

Vaihdetaan vielä "jumalan" tilalle "luonto" niin alkaa olla kunnossa.

 

Mystiikan valta on päässyt monilta unohtumaan. Minultakin heti sinä päivänä kun kirkosta erosin. Sen jälkeen en ole alentunut kuuntelemaan tai lukemaan mitään aiheesta.

Vaikka uskovaisten horinat menevätkin noteeraamatta ohi omien korvien, on yllättävää miten vahva ote niillä on edelleen monista ihmisistä. Kun ihmettelin miksei Skepsis ry ole koskaan luovuttanut vuosittaista Huuhaa-palkintoaan Kirkolle, niin eräs yhdistyksen jäsenistä tunnusti pitkän kiertelyn jälkeen, etteivät he uskalla. Ilmeisesti samasta syystä koululääketiedekin suhtautuu niin leväperäisesti mystiikkaan.

On huolestuttavaa, jos järjestäytyneet vapaa-ajattelijat tai tiede eivät uskalla pitää yllä järjen valoa nyt, kun katoliset maat ja islamistit pyrkivät kilvan levittämään keskiaikaisia asenteitaan EU:ssa.

 

Niin kuinkas paljon Suomessa onkaan katolilaisia ja islamilaisia?

Hyvä, ettei Skepsis ole lähtenyt tuollaiseen pelleilyyn mukaan. Skepsishän nimenomaan ajaa tieteellistä ajattelua ja pyrkii paljastamaan pseudotieteilijät. Suomessa luterilainen kirkko ei sotkeudu tieteisiin (noh, teologia on tiede, mutta se ei sotkeudu ns. kovien luonnontieteiden asioihin), joten turha Skepsiksen on ammuskella sitä. Jos kirkkoa haluaa härnätä, niin Vapaa-ajattelijat lienee parempi kanava.

 

En tiedä, enkä ole kiinnostunut. En kuitenkaan halua näiden vaikuttavan EU:n tai minkään muunkaan kautta yhtään millään tavalla elämääni.

 

Eli kyllä Kirkko edustaa ja ajaa päinvastaisia arvoja.

 

Mutta kun uskonnot eivät ole mikään monoliitti. Jos morkkaa luterilaista kirkkoa, niin se ei tepsi millään tavalla katolilaiseen kirkkoon. Samoin Skepsis toimii vain Suomen sisällä, joten muualla Euroopassa tapahtuviin juttuihin ei käytännössä voida vaikuttaa.

Eipäs. Tai samalla periaatteella voisi sanoa, että 7 päivää -lehti edustaa ja ajaa päinvastaisia arvoja, mutta en silti vaivautuisi antamaan Huuhaa-palkintoa 7 päivää -lehdelle, kun tärkeämpiäkin kohteita on.

Skepsis kuitenkin on palkinnut ahkerasti Huuhaa-palkinnolla niitä tahoja, jotka yrittävät sumentaa uskonnon ja tieteen välistä rajaa. Näinhän on tapahtunut mm. vuosina 2004 ja 2008, jolloin palkinnon saajina on ollut aktiivisia kreationisteja. Kyllä he siis uskonnollisiinkin asioihin puuttuvat silloin kun se on aiheellista.

 

Niin. Mitä sitten?

 

Niin, mystiikka sumentaa ihmisten ajattelua. Joten?

 

Tämän tason argumentteihin lienee turha kommentoida mitään.

 

Se sopii. En olekaan ymmärtänyt mistä tässä pitäisi argumentoida.

Minulle mystiikka - kulki se millä nimellä tai missä muodossa tahansa - on ihan yksinomaan vain ongelma.

 

Miksi lasta ei saisi liittää kirkon juridiseksi jäseneksi? Vastaus löytyy seuraavista kolmesta yhteisiä arvoja valottavasta paperista.

Suomen perustuslaki

Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus

Miksi käytäntö ei sitten vielä toteuta yhteisiä arvoja? Kyse on historiallisesta taakasta, jonka kirkko on vallan himossaan vielä kyennyt pitämään voimassa historiassa petonoiman asemansa ja vaikutusvaltansa turvin.

 

Suomessa on voimassa myös uskonnonvapauslaki:

3 §
Jäsenyys uskonnollisessa yhdyskunnassa
Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä.

Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jos tuomioistuin on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 9 §:n 3 momentin nojalla päättänyt tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken toisin, noudatetaan kuitenkin tuomioistuimen päätöstä.

 

Missä näkyy mainitsemani kirkon haluttomuus luopua vallastaan siitäkin huolimatta, että se on ristiriidassa kolmen aiemman kanssa. Lapsen juridinen asema suhteessa kirkkoon on se mikä tässä loukkaa lapsen ihmisoikeuksia. Lapsi voi olla yhteisön jäsen ja hänelle voidaan opettaa vanhempien haluamalla tavalla, mutta juridinen asema suhteessa kirkkoon olisi jätettävä auki kunnes lapsi täyttää 18 vuotta ja itse päättää mihin haluaa kuulua.

 

Nykyinen käytäntö on Suomen lakien mukainen, joten muutos on lainsäätäjistä kiinni.

 

Lakihan se uskonnonvapauslakikin on, joten on lain mukainen. Mutta kuten totesin on ristiriidassa kolmen muun paperin arvojen kanssa. Lainsäätäjistähän lait on kiinni, joita eri sidosryhmät lobbaavat ja painostavat. Uskoisin tämän asian olevan kirkolle ja sen hupenevan vallan säilymiselle yksi tärkeimmistä. Voin arvata, että lobbaus ja paineen luominen kulisseissa lain ennallaan säilyttämiseksi on myös sen mukaista.