Terminator tuli toissapäivänä katsottua, ja tuo toimintaklassikko iski kyllä paremmin kuin muistinkaan. Yllättävän vähän oli elokuvan tehosteet ( Spoiler pl. lopun endoskeleton ) vanhentuneet, ja muutoinkaan ikä ei oikeastaan näkynyt kuin hius, vaate ja musiikkimuodissa. Toteutus on budjettiin nähden a-luokkaan. Toimintakohtauksissa on edelleen hyvä tunnelma, meno on epätoivoista ja tulevaisuuden visiot jotain, jota tahtoisi nähdä enemmänkin. Täydennettynä hienolla maailmalla ja parilla komealla takaa-ajokohtauksella: 4+ / 5
Dark Blue - Synkähkö poliisielokuva, joka sopii katsoa jos vaikka Shield iskee. Pahoja poliiseja ja taustalla Los Angelesin mellakat. Kurt Russell oli yllättävän toimiva roolissaan. M - Fritz Langin maineikas murhajahti. Toimi hyvin, mutta silti se lopullinen hurmio jäi uupumaan. Kuvaukseltaan hämmästyttävän hieno ja elokuvan kulku oli upeasti rakennettu. Toisen kerran jälkeen iskee varmaan paremmin, kun ennakko-odotukset on poissa.
Terminal Tom Hanks jumissa JFK:n terminaalissa. Ensimmäinen tunti mainiota komediaa, mutta toinen tunti sitten sitä perinteistä Spielbergiä joka latistaa muuten niin hyvin alkanutta elokuvaa. Onneksi Tompan roolisuoritus Viktorina pelastaa paljon jotta elokuvan jaksaa loppuun asti katsoa. Taxi Queen Latifah melkein kaikkia liikennesääntöjä rikkovana taksikuskina Isossa Omenassa, joka joutuu vahingossa mukaan jahtaamaan pankkirosvoja. Mukana paljon kauniita naisia ja näyttäviä takaa-ajokohtauksia NYC:n liikenneruuhkissa, sekä yksi surkeasti epäonnistuva poliisi. Elokuva oli sopivaa aivot narikkaan kertaviihdettä, jota jaksoi katsoa supermalli Gisele Bundchenin ja hänen naiskoplansa ansiosta. :love:
Dude, where is my childhood? The Butterfly Effect oli mainio mindfuck-elokuva. Viimeksi on näin (positiivisen) sekava olo jäänyt Mementon jälkeen. Kummassakin tuntuu että palat on mahdollista saada loksahtamaan kohdalleen miettimällä. Elokuvan perussanoma (Director's cut -versiossa) on kuin jouluisessa klassikkoelokuvassa Spoiler It's a wonderful life, mutta totaalisen käänteisenä. (=parempi jos päähenkilö ei olisikaan syntynyt) Aston Kutcher oli useimmiten siedettävä, mielelläni olisin kuitenkin nähnyt jonkun muun pääroolissa. Kutcherin kämppäkaveri, plösö gootti, oli loistava. Sekstaillessaan ihmisillä oli aina lakana välissään, se nauratti. Elokuvaa ja sen käänteitä miettiessään alkaa koko elokuva tuntua yhä monimutkaisemmalta, eikä aikajanakaan ole niin yksinkertainen miltä se elokuvaa katsellessa vaikuttaa. Kerronnassa häiritsi nuo Kutcherin päiväkirjat, joitä hän tarvitsi päästäkseen Spoiler liikkumaan ajassa, se tuntui aika keinotekoiselta. Samoin tuo dir. cutin sikiön itsensä kuristaminen oli tahattoman koominen ratkaisu. Teatteriversio ja Director's Cut ovat vain lopultaan ja parilta kohtaukseltaan erilaisia, mutta sanomaltaan ja lopun fiilikseltään ne ovat todella erilaisia, Dir Cut on kuin potku vatsaan ja Teatteriversio on "hollywoodimpi". Ihan hyvä, ei kuitenkaan klassikkoainesta eikä mitään kestävää mysteeriä jonka vuoksi elokuvan jaksaisi katsoa kovin montaa kertaa (toisen kerran pitää ainakin katsoa, ehkäpä elokuvaan tulisi lisää selkoa) ***1/2 (Director's cut)
Tänään sitten katsoin Hellboyn. Kun aloitin katselun niin ajattelin että "no ei kai se nyt mikään jumalattoman huonokaan ole" ja eihän se ollutkaan. Näyttely oli hyvää, efektit vähän heikkoja, huumoria oli mukana (joskus hyvää, joskus huonoa) ja semmoista. Olihan tämä sarjakuvafilmatoinniksi sangen hyvä, 3½/5
Phone Booth - Tämäkin tuli viimein hyllystä katsotuksi. Farrell oli hyvä roolissaan ja asetelma toimi. Eipä tästä aiheesta paljoa pidempää elokuvaa olisikaan saatu. Viihdytti mainiosti sen ajan minkä kesti. (imdb:n foorumilla elokuvaa koskevassa keskustelussa spoilattiin SAW:n loppu, välttäkää) Roaring Twenties - Jatkoin Gangster Collectionin purkua. Tämä elokuva maistui hyvältä "likakasvoisten enkelien" jälkeen. Mukava kuvaus kieltolain aikakaudesta. Cagney oli taas mainio ja Bogart komppasi kettumaisena kumppanina.
Irreversible - pitkästä aikaa leffa joka vei mukanaan. Psykedeelinen musiikki loi mahtavan tunnelman ja subbari antoi tunnelmaan lisäpotkua.
Stiivenin Glimmer Man. Rautaista toimintaa Stiivenin kulta-ajoilta. Spoiler Leffan ehdottomasti parasta antia on kun Stiiven pistää luottokortilla kurkut auki kolmelta Venäjän Mafian pahikselta.
Teki mieli katsoa kunnon äijähuumorilla höystettyä actionia, joten ei muuta kuin hyllystä Steven Seagalin tähdittämä Out for Justice (Katujen Laki). Kyllä sai taas kerran nauttia kunnolla Stevenin aikido taidoista ja pahojen poikien tuskahuudoista .
Escape from Sobibor 3.5/5 Keskitysleirimeininki jatkuu. :thumbsup: Ihan hyvä, viihdyttävä ja jännittävä elokuva. Jokin suuruus (mitä mestariteokseen tarvitaan) kuitenkin puuttui. Cdonista löytyy 5,95:n hintaan.
Quentin Tarantinon Reservoir Dogsin katsoin. Elokuva oli sangen lyhyt ja sanotaanko, että juonen ohuus jäi vaivaamaan. Perusidea oli hyvä, mutta ei oikein jäänyt Tarantinolle aikaa syventää tuota juonta. Aika karu ja hyvin äijämeininkiä mukana. Ehkä parempi kuin Pulp Fiction. Tuonne 4/5 hujakoille.
Beverly Hills Cop tuli katsottua pitkästä aikaa. Tämä on niitä leffoja joita tuli kelailtua videolta useampaankin kertaan nassikkana, mutta nyt oli pitkä aika siitä kun olin leffan nähnyt. Hyvin muistikuvat pitivät paikkansa, loistava leffahan se on. Murphyn loistava suulas hahmo, sopivasti actionia ja loistavat 80-luvun musiikit, mitä sitä muuta tarvitaan?
Käytettiin vappu hyödyksi ja tuli katsottua: Yeogo goedam 3: Yeowoo gyedan, aka "Wishing Stairs" Oli kyllä pienoinen pettymys, ei läheskään niin jännittävä tai edes mielenkiintoinen kuin odotin, eli oli pettymys. 2½ / 5 Kung Fu Hustle Aivan hervoton pätkä, useammassakin kohtaa sai käkättää kippurassa vatsansa kipeäksi. 4+ / 5 Whasango, aka "Volcano High" Hiukan ylipitkäksi venytetty efekti-komedia-pläjäys, sai myöskin hekotella useassa kohtaa oikein kunnolla, tosin lopun venytykset tappoivat tunnelmaa valitettavan paljon. 3½ / 5
Tänään katselin: Hyökkäys Poliisiasemalle (1976) : Odotin että leffassa on melko perustoimintaa, mutta se yllättikin. Siinä oli aivan kelpo juoni ja sujuvat näyttelijät. Varmaankin yksi parhaita näkemiäni 70-luvun leffoja. 4-/5 One Hour Photo : Tämän olin katsonut ennenkin ja ajattelin katsoa uudelleen. No Williamsin roolisuoritus oli kertakaikkiaan upea, elokuvassa oli hieno tunnelma ja se kulki eteenpäin sujuvasti, mutta loppu oli surkea. Elokuvassa oli myös muutama suvantokohtaus joita olisi voinut hieman nopeuttaa, nyt kuitenkin 4-/5