Viimeksi katsomasi elokuvat

Keskustelu osiossa 'Elokuvat' , aloittajana AnssiM, 20.03.2005.

  1. jodorowsky

    jodorowsky Well-Known Member

    Liittynyt:
    18.09.2011
    Viestejä:
    1 257
    Saadut tykkäykset:
    80
    Joo itsekin yleensä vastustan uudelleen filmasointeja mutta tämä kuuluu niihin harvoihin poikkeuksiin joita ei montaa ole. Suurin osa uusinta filmasoinneista on paskaa.
     
  2. ZED

    ZED Mitä kävi, ketä tietää? Tukijoukot

    Liittynyt:
    19.03.2002
    Viestejä:
    2 860
    Saadut tykkäykset:
    36
    Hotel Artemis, YLE2HD -tallenteelta:

    Aineksista olisi mielestäni pitänyt saada aikaiseksi parempikin lopputuote, mutta näyttelijäsuoritteet olivat sen verran onnistuneita ja miljöö siinä määrin mielenkiintoinen että oli ihan OK noinkin. ***/*****
     
  3. LivingPoet

    LivingPoet Member

    Liittynyt:
    07.02.2010
    Viestejä:
    40
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kattelin kaks Metallica-aiheista dvd:tä.
    Mission Lars-dokkarissa kehitysvammainen mies haluaa tavata suurimman idolinsa eli Metallican Lars Ulrichin ja hänen sisaruksensa päättävät tuon haaveen toteuttaa. On miehen oireilun ja Metallican taustajoukkoihin yhteyden saamisen vaikeuksia, mutta kaikki lopulta päättyy parhain päin. Through the never-Metallica sitten taas on yhdistelmä fiktiivistä roudarin tms. kaahailua ja hommien hoitelua ja yhtä Metallican keikkaa. Nyt tuli kyllä mun näin kolmannella katsomiskerralla lähinnä kuunneltua keikan biisit, enkä tuota juonipuolta kovin paljon seurannut.
     
  4. Burkitsville

    Burkitsville Well-Known Member

    Liittynyt:
    15.06.2010
    Viestejä:
    1 556
    Saadut tykkäykset:
    220
    Shokkikuvastollaan pidäkkeetöntä väkivaltaa ja seksiä herkullisen nihilistisesti yhdistävä b-elokuva edustaa täysiveristä (s)exploitaatiota aidoimmillaan. Ylikonservatiivisen saarivaltio britannian sensuuriholhouksen kestoinhokki, ja yhden suunnan naisasialiikkeen silmätikku, provosoi moraalisella rumuudella läpi katsojasta kuin happo styroksista, haastaen samalla sietokyvyn vastaanottaa kaiken kiistanalaisuuden, joka sillä on tarjottavana.

    Italomaestron loistokauden viimeinen syvä hengenveto onkin hyökkäävyydessään armoa antamattoman makaaberi ja briljantti, jota ohjaajan jo aiemmissa teoksissa orastaneen graafisuuden syvintä olemusta ei pahaa aavistamaton yleisö ehdi paskahalvaukseltaan ennakoida. Sisältäähän filmaus genren tärkeimpiin lukeutuvia murhakompositioita taidokkaasti hyödynnettyjen kuvakulmien korostamina, ohjaajan tyylillisiä tavaramekkkejä ja pessimistis-sävytteistä kliimaksia unohtamatta, tunnelman vaihdellessa törkeästä kiehtovaan nostalgisella tapaa.

    Kokonaisuutena teoksen ulkoasu ja tematiikka sulautuu tyylikkäästi erottamattomaksi osaksi painajaismaista yleistunnelmaa, joka on väkivaltaisuudessaan inhottavan nautittava, eroottiselta lataukseltaan mielenkiintoinen ja perussävyltään enemmän kuin kieroutunut, jonka sadismissa saavuttama lakipiste lyö lähes tunnottomaksi kohottamalla sen lukuisten keskivertogiallojen yläpuolelle, mutta vain valtavirtaelokuvan äpärälapsena, jollaiseksi(stisesti) se alunperin oli kaikessa kuvia kumartamattomuudessaan tarkoitettukin. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita esteeksi onnistuneelle elokuvalliselle maailmalle enempää kuin sen maskuliiniselle visiolle.

    Nykyelokuvien tympeään teeskentelyyn ja omaa kehäänsä koomassa kiertävien viihdekartellien ulostamaan sontaan ja siitä sikiävään ajanhukkaan pilluuntuneille The New York Ripper - Viiltäjä (1982) tarjoaa ultrabrutaalin gorepommin perinteisen käsityötaidon tinkimättömyydellä sitä kritisoivien peruuttamattomaksi pettymykseksi ja roskaelokuvakulttuurin riemuvoitoksi. Se on kestänyt kuluneitten "sivistyksen" vuosikymmenten solvauksia, uhkauksia sekä suoranaista vihatulvaa tavalla, joka on tehnyt yhdentekeväksi edellä mainittua kulttuurin ymmärtämättömyyttä öyhöttävien sanoman sen syvissä riveissä, voimaannuttaen kuitenkin omaansa perustavanlaatuisesti.

    Leimaavaa onkin fakta, että juuri tämä elokuva edustaa ohjaajan uran vedenjakajaa, jonka jälkeen paluuta kunnian päiviin ei koskaan tullut. Se on surullista, sillä mies oli enemmän kotonaan juuri ihmisen pahuutta kuin väkevähköjä sosiaalidraaman sävyjä kuvatessaan. Kaikesta huolimatta lumoavaa katseltavaa kerta toisensa jälkeen.



    [​IMG]


    Edit. Trailer lisätty.
     
    Viimeksi muokattu: 30.04.2020
  5. Burkitsville

    Burkitsville Well-Known Member

    Liittynyt:
    15.06.2010
    Viestejä:
    1 556
    Saadut tykkäykset:
    220
    Pian 10 vuotta pelkän eskapismin voimalla sivistyksen kaikkia muotoja tunkiolle paennut loinen on lähes käsittämättömäksi tapaukseksi muodostunut canuxploitaatio, jonka upealla tavalla räikeä ylinäytteleminen tuntuu sukukalleuksissa asti. Itse juoni on toissijainen seikka ja toimii lähinnä viitekehyksenä kieli poskessa puskista puskettulle verikekkerille, josta johdonmukaisuutta on turha hakea. Hillittömästä hahmokatraasta lähes jokaiselle on yllättävästi onnistuttu kynäilemään juuri riittävästi kirjallista lihaa luiden ympärille, jotta nämä tulevat katsojalle tutuiksi muinakin kuin vain rapeille reploille repeilevinä statisteina. Kaoottisuus on kuten elokuva sen ympärillä - sitä on vaikea uskoa näkemättä, mutta jonka viihdearvoa on mahdotonta kiistää sen kerran nähtyä. Aivot ruuvipenkkiin!

    [​IMG]
     
  6. htavilap

    htavilap Active Member

    Liittynyt:
    22.03.2007
    Viestejä:
    989
    Saadut tykkäykset:
    90
    Onko tuosta The New York Ripperistä kohtuuhintaista blu-raytä tilattavissa mistään?
     
  7. Burkitsville

    Burkitsville Well-Known Member

    Liittynyt:
    15.06.2010
    Viestejä:
    1 556
    Saadut tykkäykset:
    220
    Videoväkivallan tapanarkkarin toimintatrippi vakuuttaa yleispätevällä matalaotsaisuudellaan asettamalla jyvälle sellaiset määrät saastaisten syrjäkatujen roskasakkia, ettei liukuhihnamaiselle lahtaamiselle yksinkertaisesti voi olla nauramatta. Sisäinen logiikka loistaakin poissaolollaan nostaen överikierroksia nollasta paskaan äärimmäisen tehokkaasti, mutta konseptia kuitenkin kunnioittaen, vaikka lopun kaupunkisota dystooppisine asetelmineen erottaa elokuvan mentaliteetin sarjan muista osista viimeisetkin moraaliarvojen rippeet hylkäävällä eeppisyydellä. Tämän tehtailun johdosta se ottaa myös henkisen niskalenkin seuraavan jatko-osan jämistä. Bronson on kuitenkin aina Bronson, eikä muita epäjumalia käy palvoman.

    [​IMG]
     
  8. Burkitsville

    Burkitsville Well-Known Member

    Liittynyt:
    15.06.2010
    Viestejä:
    1 556
    Saadut tykkäykset:
    220
    Tämä elokuva on kuin synonyymi fiktion ja todellisuuden väliset rajat rikkovalle individualismille, jota arvioitaessa superlatiivit loppuvat. Referointia on hankala muodostaa ilman juonipaljastusten pettävään ansaan astumista. Häpeilemättömän viihdyttävä ja sisällölliseltä teemaltaan pirullisen leikkisä (lähes unohdettu) genreklassikko on eräänlainen äärimmäisyyksiin viedyn vastakkainasettelun hypnoosi, jossa päällekkäin liimatut paralleelit johdattelevat kilvan yleisöä luomalla särön oletetun ja odottamattoman välille. Lopulta kuitenkin vain kusemalla katsojia silmiin, heijastaen samalla omaa todellisuuttamme kaikessa vinksahtaneisuudessaan paljon pelottavammin ja realistisemmin, mutta ennen kaikkea osuvammin, kuin mitä alkuastelma antaa kiusoittelevalla tapaa hämäävästi ymmärtää. Tämä pähkinänkuoressa ja helvetisti enemmän, on selkeä osoitus faktasta, ettei ohjaaja ole menettänyt tippaakaan siitä särmästä, josta tämän maine tarinankerronnssa koostuu.

    [​IMG]
     
  9. Snafu68

    Snafu68 Active Member

    Liittynyt:
    06.05.2013
    Viestejä:
    885
    Saadut tykkäykset:
    65
    Paramount-kirjasto on tullut toukokuun ajaksi katsottavaksi Telian asiakkaille. Vaatimaton valikoima, mutta tuli pitkästä aikaa katsottua

    Uinu, uinu lemmikkini (1989)
    On kyllä tiukkaa settiä niin juonenkerronnaltaan, ajankuvaltaan ja ja varsinkin ilmapiiriltään. Turha selittäminen ja pohjustaminen pois ja leffa antaa tilanteiden kehittyä juuri niin ennalta-arvattavasti mitä pahimmillaan pelkääkin. Kun rekat mankeloivat perhedynamiikkaa uuteen muotoon, niin alkaa tapahtua kuin itsestään ja asiaa hautausmaalle rupeaa olemaan enemmänkin. Ei vain sille Stephen Kingin vetämälle. Näyttelijätyö on nykymittapuulla vähän kökköä, mutta sellaista kökköilyä se elämä silloin oli.
    ****/5

    Yritin katsoa Hereditarya, mutta samanlainen tunnelmaltaan kuin "The Killing of a Sacred Deer"...
    über tylsää muka rankkaa pseudokauhua... ei toimi ei sitten millään.
     
  10. Snafu68

    Snafu68 Active Member

    Liittynyt:
    06.05.2013
    Viestejä:
    885
    Saadut tykkäykset:
    65
    ^^ Death wish 3, music by Jimmy f'n Page :)
     
  11. Hippo

    Hippo Well-Known Member Tukijoukot

    Liittynyt:
    28.07.2004
    Viestejä:
    1 910
    Saadut tykkäykset:
    94
    Tuli mökillä katseltua pari leffaa uusintakatseluna.

    Tanssii Susien Kanssa (1990). Onhan tämä edelleenkin hyvä, mutta kyllä tässä rupee ikä näkymään ja on jossain määrin aikakautensa tekele (Seisoo Nyrkki Pystyssä hiustyyli!). Komeaa kuvausta ja maisemia. Katselin vielä erikoispitkän ohjaajan version, pituus huikeat 3h44min (Yle Areena).

    Pako Alcatrazista (1979). Tämä on puolestaan niin ajaton kuin olla ja voi, ainakin meikäläisen silmiin. Hieno elokuva. Eipä siinä muuta, katsokaa jos on jostain käsittämättömästä syystä jäänyt väliin (löytyy Netflixistä).
     
    Viimeksi muokattu: 03.05.2020
  12. KILLPATRICK

    KILLPATRICK Well-Known Member

    Liittynyt:
    28.01.2010
    Viestejä:
    3 722
    Saadut tykkäykset:
    473
    Tämä vaatisi niin kovasti hyvän 4K levyn. Kuinkakohan monta kertaa tämä on tullut ostettua sen jälkeen kuin näin sen leffassa? Riittääkö puoli tusinaa? Viimeisin päivitys oli tuo Saksasta saatu pitkän version blu-ray. On tämä vaan niin helmi.

    Edit. Juuri huomasin, että tuosta teatterissa istumisesta on 30 vuotta. Ei halvattu, kun tuntee itsensä vanhaksi.
     
  13. LivingPoet

    LivingPoet Member

    Liittynyt:
    07.02.2010
    Viestejä:
    40
    Saadut tykkäykset:
    0
    Katoin Kirjastokinon sivuilta Valkoinen raivo-dokkarin (kesto 70 min). Se kertoi koulukiusaamisesta ja koulusurmista erilaisesta näkökulmasta eli kertojana oli 50-60-vuotias mies, jota oli kiusattu koulussa, mutta hän ei ollu kostanu kiusaajilleen millään tavalla. Mutta siis k.o dokkarileffassa oli myös ymmärrystä koulukiusattuja ym. kohtaan.
     
  14. Burkitsville

    Burkitsville Well-Known Member

    Liittynyt:
    15.06.2010
    Viestejä:
    1 556
    Saadut tykkäykset:
    220
    Vahvan vigilantekonseptin alkuperäisistä kostomotiiveista kohti aggressiivisempaa tappamista kehittyvä raivokas jatko-osa edustaa selkeästi sarjan salonkikelpoisinta saastaa, jossa kusipäisistä katukriminaaleista koostuvan konnagallerian systemaattinen harventaminen ajaa elokuvan arvomaailmaa esikuvaansa ahtaammalle juuri oikealla tavalla. Päähenkilön mielensisäisissä rakennelmissa moraalidilemmat on vaihtuneet armottoman suoraviivaiseen murhaamiseen, tietynlaisen hankisen kadotuksen toimiessa kaiken katalyyttina ja samalla kostajan evoluution mittana.

    Periodillisesti noin 4 vuotta ensimmäisen osan New Yorkin tapahtumien jälkeiseen aikaan sijoittuva kuvaus syöksyy pää edellä Los Angelesin yöhön, jossa kadut on täynnä paskaa ja ihmiset ympäristönsä tuotteita. 80-luvun pahamaineisimpiin leffoihin (syystäkin) lukeutuva DEATH WISH II - Väkivallan vihollinen II (1982) on omankädenoikeutta kuvaavien, usein kaavamaiseen kankeuteen kallistuvan genre-elokuvan astetta uskottavampi pyrkimys pyristellä sille ominaisten stereotypioiden kahleista, osoittamalla syyttävää sormea myös mädän järjestelmän kykenemättömyyteen luoda yhteiskuntarauhaa reunaehdoilla, joita se kuitenkin kehuissaan mielestään edistää.

    Kaikessa poliittisessa epäkorrektiudessaan elokuva edustaa oletusarvoisesti pandoran lipasta, jonka siivoamista valtavirtaviihteen arvomaailman silmistä on yleisesti pidetty tärkeämpänä kuin ajatusta tunnekuolleen kertakäyttökulttuurin edistämisestä varoilla, joiden takana toimivien agendaa ei kukaan tunnu tänä päivänä sen enempää kyseenalaistavan kuin pyrkivän horjuttaa.

    [​IMG]
     
  15. Blaqua

    Blaqua Sandels vahva ja pehmeä Tukijoukot

    Liittynyt:
    25.11.2003
    Viestejä:
    695
    Saadut tykkäykset:
    25
    The Intruder (2019) Yllätti positiivisesti. Jäi koko elokuva melkein noteeraamatta huonon imdb-arvosanan vuoksi. Alku oli vähä tylsä, mutta loppua kohti meno parani ja omasta mielestä Dennis Quaid teki hienon roolisuorituksen. 7/10.
     
  16. klmake

    klmake You’ll Never Walk Alone Tukijoukot

    Liittynyt:
    12.01.2003
    Viestejä:
    1 417
    Saadut tykkäykset:
    16
    Pietarin viimeiset päivät (IMDb:n litterointi Konets Sankt-Peterburga, 1927). Propagandaa sekä varsin suoraviivaista ja yksiulotteista historiankirjoitustahan nämä neuvostoelokuvat monasti ovat, mutta monin paikoin myös todella komeaa katsottavaa. Mieleen jäi erityisesti montaasi (toivottavasti oikea termi) taistelusta rintamalla ja samanaikaisesta pörssikeinottelusta Pietarissa.
     
  17. Snafu68

    Snafu68 Active Member

    Liittynyt:
    06.05.2013
    Viestejä:
    885
    Saadut tykkäykset:
    65
    ^ Oliko ihan oikeaa rintamakuvaa (missä yleensä näkyy vihollisiakin) vai lavastettua sen ajan "kuvituskuvaa" ?
    Maarintamakuvaukset missä näkyy vihulaisiakin on aika harvinaisia -90-luvulle asti.
     
  18. klmake

    klmake You’ll Never Walk Alone Tukijoukot

    Liittynyt:
    12.01.2003
    Viestejä:
    1 417
    Saadut tykkäykset:
    16
    Näyteltyä kuvaa se ymmärtääkseni oli.
     
  19. vintsukka

    vintsukka Well-Known Member

    Liittynyt:
    25.03.2004
    Viestejä:
    1 396
    Saadut tykkäykset:
    44
    Blue Undergroundin uudempi painos näyttää olevan hinnoissaan, mutta vanhempaa, mielestäni ihan kelvollista, painosta saa ainakin US-Amazonista hintaan $17.59 tai käytettynä halvemmalla (jos suostuvat lähettämään Suomeen). Levy on aluevapaa.

    https://www.amazon.com/New-York-Ripper-Blu-ray/dp/B002E01MI8/
     
    htavilap tykkää tästä.
  20. Burkitsville

    Burkitsville Well-Known Member

    Liittynyt:
    15.06.2010
    Viestejä:
    1 556
    Saadut tykkäykset:
    220
    Tunnelmaltaan teatraalinen ja poikkeuksellisen alleviivaavasti onnistunut mysteeri on absurdilla tavalla euforinen elämys, mutta myös mestarillisesti toteutettu visuaalisen kauhuelokuvan kulmakivi ajalta, jolloin saapasmaan kusen keltaisen kioskikirjallisuuden synnyttämän genrepohjan korkein aallonharja oli vääjäämättömästi vetäytymässä valtavirrasta.

    Ohjaajan visionäärinen vakio on hallitsevilta pääpiirteiltään vuorottelevien valojen, lavasteitten sekä sisustuksessa korostuvan räikeän väriskaalan ja sen yhteydessä esiintyvien kuvioitten keskinäisen kontrastin lisäksi vaikuttavan varjoleikin geometrian symmetristä riemujuhlaa, jossa jokaisella yksityiskohdalla on selkeä fokus fantasiavivahteiden dominoivassa sadunomaisuudessa. Asiasisältöä enemmän päämäärässä painaakin rauhallisesti rytmitetty kameran käyttö käsikirjoituksen ohi, muodostaen tärkeimmän tavoitteen vakaassa kuvakerronnassa, tilakeskeisten fobioitten puristuksessa.

    Pahan läsnäoloa ja uhkaavaa yöllistä pelon ilmapiiriä tunnelman tihentämisessä loihtivan virtuoosimaisen pätevän Goblin-yhtyeen elokuvaan säveltämä uniikki, sykähdyttävän äärimmäinen psykedeellisyys hukuttaa ohuen juonen alleen, ansaiten asemansa italialaisen elokuvataiteen ikimuistoisimpiin ja parhaimpiin lukeutuvana mikrokosmoksena - ohjaajan definitiivisen dynamiikan ohella, joka edustaa enemmän käsitettä kuin kuvitteellista kulttistatusta. Kerrontaratkaisuiltaan konventionaalinen kokonaisuus kestää kiitettävästi kasassa, mutta kompuroi kohden lopun kliimaksia, josta muodostuu sen akilleen kantapää.

    Sanotaan, että jokainen luo edeltäjänsä. Tämä on hyvä muistaa, sillä vaikka filmauksen surrealistisen estetiikan velkapohja on sidoksissa mm. 20-luvun alun saksalaiseen impressionismiin, on sen kirkkain aikaansaama ansio inspiraatio, mikä näkyy ja kuuluu yhä kulttuurissa, joka yhtä kaikki, on eittämättä myös sukupolvikokemus.

    [​IMG]