Carlito's Way - Rehellisen rikollisen elo on hankalaa. Al Pacino on loistava Carlito Brigantena ja Sean Penn komppaa loistavasti hermoheikkona asianajajana. De Palma rakastaa Panssarilaiva Potemkinin porraskohtauksessa ja käyttää kohtausta taas sovellettuna, tällä kertaa liukuportaissa. Hienoa tunnelmaa läpi elokuvan.
Toissa iltana katsottiin veljen kanssa American Ninja. Oli se vielä rautaa, Michael Dudikoff on kingi. Eilen katsottiin Poliisin Poika. -"Taittuu" -"Ei taitu"' -"Taittuu" -"Ei taitu" Ei taittunut.
Eilen kuivaajuhannusta viettäessäni päätin pitkästä aikaa katsoa (jo jonkin aikaa boikotoituani) mitä VHS nauhoja hyllystä vielä löytyy. Käsiini osuis sopivasti tv nauhoitus Mel Brooksin Spaceballseista ja pienen henkisen kamppailun käytyäni Spaceballsin ja Night of the livin dead:n kanssa päädyin lopulta alapää komediaan. Kyllähän tuo Brooksin komedia onnistui jälleen naurattamaan monissakin kohti. Jossain puolessavälissä oli hieman laahavaisuutta joka ei irrottanut yhtään nauruja, meno kuitenkin parani loppupäin. Myös vittuilu Star Warssien oheismateriaalien tärkeyteen pisti silmään, Spaceballs vessapaperit ym. Kyseessä oli siis varsin toimiva naurattaja ja hyvin perinteisen älytön Brooks komedia.
Serpico - Serpico alkaa kuten Carlito's Way loppuu (ja alkaa myös), Al Pacino partoineen ammuttuna, joten hieman hymyilytti katsoa nämä peräkkäin. Ahdistava kuvaus rehellisestä kytästä monien pahojen poliisien seassa. Tässä Pacino vasta olikin voimissaan ja pääsi näyttämään, että osasi se pätkä jo nuorena huutaa samoin kuin vanhoilla päivillä. Erittäin nopeaan editointiin oli aluksi vaikea tottua, mutta onneksi siitä pääsi ohi.
Day Of The Dead **** Land Of The Deadiä odotellessa tuli katsottua Romeron alkuperäisen Dead-trilogian 3 osa. Leffa on mielestäni edelleen trilogian paras ja mielenkiintoisin. Leffa on jopa kestänyt aikaa yllättävän hyvin toisin kuin Dawn Of The Dead. Millions **** Danny Boylen ohjaama sympaattinen ja mielikuvituksellinen draama/jännäri. Hienosti kuvattu ja näytelty leffa on taattua brittilaatua alusta loppuun. :thumbsup:
Eipä ole tullut pahemmin elokuvia lähiaikoina katsottua, tässä miltei koko kesäkuun saldo. William Nigh: Mr. Wu ** Lon Chaney -pätkä, jossa ei tähden lisäksi juuri mitään muuta hyvää ollutkaan. Aki Kaurismäki: Pidä huivista kiinni Tatjana **** Taattua Kaurismäki-laatua, varsinkin miesnäyttelijät olivat vahvassa vedossa. Giovanni Pastrone: Cabiria *** Ihan mukava spektaakkeli, joskaan ei enempää. Pitkät välitekstit olivat jokseenkin häiritseviä. Tekninen toteutus hienoa. George Melford: The Sheik **½ Piti katsastaa uudelleen, josko olisi parantunut edelliskerrasta. Ei ollut, päinvastoin. Tyhjänpäiväinen tarina ei herättänyt kiinnostusta missään vaiheessa ja roolihahmotkin olivat värittömiä. Valentino suoriutui roolistaan yllättävän hyvin. James Cruze: The Covered Wagon **** Tämä taas toimi paremmin kuin viime kerralla. Ilman amerikkalaiswesterneille tyypillistä rakkauspotaskaa olisi ollut vielä parempi, nyt siihen käytetty aika meni täysin hukkaan. D. W. Griffith: Isn't Life Wonderful ****½ Parasta Griffithiä sitten Orphans of the Stormin. Hienovaraisesti toteutettu ja vaikka rakkaustarinaa väännettiinkin mukaan, ei se noussut missään vaiheessa pääosaan. Pabstin Die Freudlose Gassea onnistuneempi kuvaus ensimmäisen maailmansodan jälkeisen Saksan alennustilasta. Carl Th. Dreyer: Ordet ****½ Toteutus ohjaajalle tyypilliseen tapaan hillitty, joskin ehkä aavistuksen liian hidastempoinen minun makuuni. Johannes Borgen oli kyllä aika ahdistava tapaus. Pitänee katsoa piakkoin uudelleen. Martin Scorsese: New York, New York ***** Scorsesen tuntemattomimmaksi jäänyt mestariteos. Enemmän asiaa tuolla arvostelupuolella jossain vaiheessa.
7 Seconds Wesley Snipes -kamaa. Alkupuoli oli ihan viihdyttävää toimintaa, mutta sitten leffa lässähti. Alkoi totaalinen tylsyyden jakso jossa puhuttiin, puhuttiin ja puhuttiin. Meinasin nukahtaa kesken kaiken joten päätin parhaaksi lopettaa leffan kesken. Kumma miten aivoton toimintakin saadaan ryssittyä tuolla tavalla.
Shaolin Soccer Odotin paljon ihmisten kehujen perusteella ja tietenkin juuri KFH:n nähneenä. Elokuvahan oli kyllä hauska ja hyvä, muttei se Kung Fu Hustlea ole voittava. Ei sitten millään. 4 / 5 Natural City Hieno ja kaunis, kuin karkki, brutaalia toimintaa ja verta. valitettavasti jäi aika kuoreksi kuten Casshern... Toimivasta äktiönistä ja verestä (sekä ihan messevästä DTS-ääniraidasta) 3 / 5
Viikon satoa. Team America: World Police *½ - Hauska ja hauska. Jotenkin missasin paljon tästä paljon odotetusta nukkeanimaatiosta. Le Fantôme de la liberté **** - Buñuelin myöhäisempää tuotatoa. Hieno surrealistinen tarinavyyhti ilman varsinaista tarinaa. Vaatii uusintakatselua piakkoin. Forty Guns *** - Aika kultaa muistot. Yllättävän lattea ja turhankin suoraviivainen perus-westerni. The Straight Story **** - Rehellinen, aito, pienieleinen elokuva asioista joilla on oikeasti merkitystä. Before Sunset **** - Kaunis, yksinkertainen elokuva ikuisista ongelmista ja ihmisyydestä. Downhill ** - Hitchcockin varhaistuotantoa. Yllättävänkin tylsä ilman mitään sen suurempaa yllätystä. Täysin mykkäelokuva, ei edes musiikki osuutta. The man who knew too much (1934) ***½
Devil's Advocate Vähästä aikaa tuli katsottua tämä erinomainen Pacinon pätkä. Muistin että pidän leffasta mutta enpä muistanut että näin paljon. Lopun Pacinon monologit ovat taattua laatua ja kun katsoo Miltonin ulkoista muuttumista leffan aikana... loistavaa! Erikoisplussaa monista tisseistä. :thumbsup: ****
Haute Tension ***1/2 Astetta brutaalimpi ranskalainen kauhuleffa jaksaa kiinnostaa sen hurjalla energisyydellään. Miinusta tulee leffan typerästä lopuratkaisusta. :thumbsup:
Shawshank Redemptionin katsastin. Hyvä leffa, oli jäänyt jostain syystä katsomatta?(!) Sanotaan vaikka 4 tähteä viidestä. (pistin vaan silmään DVD:n kehnoakin kehnompi kuvanlaatu )
Katsoin Michael Mannin huonoimman elokuvan Ali. Will Smith nyt ei hyvää luvannut, eikä elokuva kummoinen ollutkaan. Tylsä, ylipitkä jne. Kaikki nyrkkeilymatsit olivat lisäksi samanlaisia. Toivoin myös että elokuva kertoisi enemmän Muhammed Alin elämästä, mutta se osoittautui aika pinnalliseksi. 2+/5
Millions Alkupuolella ihan viihdyttävää koko perheen menoa. Jäi vain niin tavanomaiseksi viritykseksi ettei jaksanut pitää mielenkiintoa yllä. Brittileffojen kehujille taas yksi esimerkki siitä että kyllä sitä tavanomaista puppua tuotetaan muuallakin ..... Mean Machine ...ja tässä toinen. Kliseinen vankilaleffa jossa nähdään kaikki jo moneen kertaan nähdyt jutut. Täytyy sanoa että vaikka brittimeno on mukavaa niin yhä selvemmin huomaa miten siellä tehdyt leffat ovat hyvin pitkälti toistensa kopioita. Laitetaan vähän brittienglantia tms. puhuva tyyppi ja samat jutut leffaan niin se on siinä. Finding Neverland Alku ihan ok, mutta taipui tasaiseksi kaurapuuroksi. Esim. big fishin/a beautiful mindin jälkeen tämä leffa jäi todella vaisuksi. Neljänkymmenen minuutin jälkeen ei paljoa enää kiinnostanut. Ehkä uppoaa peter pan -faneille tai aiheesta kiinnostuneille, mutta itselleni tavallisena katsojana tämä jäi vain yhdeksi draamaksi muiden joukkoon. Parempia leffoja odotellessa....
Parina päivänä on tullut nyt katsottua tälläistä: - Rautajätti oli ihan ok mutta en oikein sisäistänyt sitä että millaiselle käyttäjäkunnalle se on suunnattu. Liikaa lapsellisuutta ja vakavuutta samoissa kuorissa. - Riski oli juhannusviikonloppuna lauantai-illan TV2 elokuva ausseista. Jostain syystä Australialaiset elokuvat puree, niin tämäkin. - Zatoichi oli erinomainen elokuva. Ilmesesti tarinalla on jotain taustaa ja elokuvassa vaikuttimet jäivät siksi osaltaan hieman käsittämättömiksi mutta vastapainona yksi parhaista musiikeista elokuvassa. Kertakaikkisen riemastuttavaa! - Mela kateissa, komedia joka ei naurata. Seth Green oli kait tuomassa imua nimensä vuoksi mutta 2 muuta olivat sitten ehkä tuntemattomampia (ellei Scooby-Doota lasketa).
Dark Waters 3½/5 - Pääosassa Merle Oberon oli varsin erinomainen lasimaisen herkkänä naisena ympärillään vain petosta ja Spoiler murhaa. The Street with no name 4/5 - Alun ylenpalttinen moraalinkohotus ja FBI:n työtapoihin keskittyminen dokumentaation keinoin, hieman häiritsi, mutta eihän elokuva jossa Richard Widmark on pahis, voi olla huono?
Viimeisimpiä katsastuksiani: -Minä päivänä tahansa / Any Given Sunday (Oliver Stone) * Erittäin puuduttavaa "draamaa" amerikkalaisesta jalkapallosta ja sen "raakuudesta"... Noin 2,5 tuntia kestänyttä roskaa ei jaksanut millään katsoa ensimmäisellä kerralla loppuun, vaan noin tunnin katselun jälkeen oli pakko lopettaa.. Yksikään näyttelijä ei säväyttänyt, ei etenkään pääosan Al Pacino. En tiedä miksi, mutta tästä leffasta tuli hyvin voimakkaasti mieleen Rennyn floppi Driven, vaikka tässä seikkaillaankin amerikkalaisen jalkapalloilun parissa. Näkemistäni Oliver Stonen ohjaustöistä selvästi huonoin! -Hulk (Ang Lee) ** Aluksi elokuva vaikutti hyvältä, kunnes tuli ne ensimmäiset erikoisefektit. Vaikka kuinka bonusmateriaalissa kehutaan, kuinka tehoisteista ja hulkista saatiin realistisia, niin ei ne niiltä näytä. Etenkään Hulk.. Kyllä tuli ikävä Lou Ferringoa (joka kyllä vilahti vartijana uudessa leffassa) Näyttelijätkin ovat huonoja; Eric Bana ei säväyttänyt, Nick Nolte vain nauratti ja siitä labyrinttinaisesta en pitänyt pätkääkään, kuten en myös pitänyt hänestä Dark Cityssäkään.. Ei osaa näytellä.. Leffan parasta antia oli aavikkotaistelu ja lopputekstit. -Shadow of the vampire *** Pitihän tämäkin ostaa samalla kun tilasin Nosferatu-leffat. Leffa on mielenkiintoinen ja pistää todella miettimään, että entä jos se alkuperäinen leffa onkin tehty näin.. John Malcovich on todella hyvä roolissaan ja Willem Dafoekin yllättää, vaikka yleensä hän on ärsyttävä näyttelijä.. Hyvin tehty leffa. -Bang Rajan ****½ Todella hyvä elokuva thaimaasta, jossa vähän liiankin hyvin tehdyt taistelukohtaukset. Kumma kyllä leffa on jäänyt pienemmälle huomiolle maailmanlaajuisesti. Leffa löytää paikkansa Top-10 listaltani.