Mun kaiutin suunnitelma sisältää enemmän ja vähemmän kokonaan uuden kaiuttimen suunnittelemisen pohdinnat. Ensimmäisenä on tarkoitus laittaa vanhaan kaiuttimeen uusi yläripustus (8" elementin "kumiosa" on haurastunut pois). Kaiutin on Olavi Räsäsen OR-510A ja ilmeisesti 80-luvulta. Ei varmaan mitään erityisen hyvää, muttei huonointakaan? Kun aikanaan saan uuden joustavan osan kartioon, niin liimaan sen (tekstiililiimaa ajattelin käyttää, varmaan parempiakin vaihtoehtoja on). Toisaalta kiinnostaisi tietää miten se kotelo toimisi uusilla elementeillä. Nyt kolmitie ja en ole katsonut millainen jakosuodin on (8 ohm elementit ja nimellisimpedanssi). Jos laittaisin uudet elementit ehkä ne olisi nimelllisesti 4 ohmia. Vahvistin johon sen ensimmäiseksi kytken suosittelee 6..16 ohm. Jos tekee varman päälle, niin jakosuotimen ja elementin väliin voi laittaa 2 ohm vastuksen, joskaan asia ei ole noin yksinkertainen. Vanha jakosuodin ei kelpaa uusille elementeille eli se menisi uusiksi. Elementit siksi 4 ohm, kun harkinnassa oleva uusi vahvistin on 4 ohm ja voisi sitä varten yrittää aikanaan väsätä uusia jakosuotimia. Tilauksessa Antikvariaattiin on Pekka Tuomelan "Tee itse hifi kaiuttimia" kirja (1998 vuodelta), jos vain tulee se kirja. Siitä varmaan saa ohjeita, jotka pätee edelleen. Toisena sitten on mahdollinen takakaiuttimien väsäys ja kotelo voisi olla tätä kokoluokkaa http://www.humblehomemadehifi.com/HATT-VIII.html Taas sama, että sen voisi tehdä 4 Ohm elementeillä, mutta jakosuotimella sovittaa 6 Ohm vahvistimelle. Vanha 5.1 vahvistin on 6 Ohm lähdöillä ja sitä en ole nyt vaihtamassa. Tehoissa jotain häviää, mutta jakosuotimen ehkä saa tarkemmaksi, kun kuormana oleva impedanssi tunnetaan paremmin tai sitten ei kun laitan halvat elementit?? Yksi tavoite on voittaa 32" TV:n omien kaiuttimien äänen laatu eli TV:n kanssa ensimmäiseksi käyttöön. Vaihtoehtoisesti tietokoneelle kaiuttimet niistä "takakaiuttimista". TV-käytössä 2.1 riittää, mutta pitää katsoa mille kaiuttimen itse väsääminen tuntuu ja mitä tuloksia saa. 5.1 systeemiin saisi tehdä keskikaiuttimen... mutta kun ensin tutkii mitä ohjeita löytyy jakosuotimien tekoon (enemmän kuin on täällä https://www.diyaudioandvideo.com/Tutorial/DesignBuildCrossover/ ).
Ohmit on kaikkein väärinymmärretyin suure kaiuttimissa. Aivan satavarmasti uudet mitkätahansaelementit ovat jotain muuta kuin neliohmiset, josset ole jo jotain elementtejä arponut hihastaravistustyyliin... http://www.accusound.fi/ Uusia reunuksia vanhoihin elementteihin. Yleishavaintona, toivottavasti teet tuota lähinnä harrasteena, koska leivillehän tuommoinen ei voi missään tapauksessa lyödä. T: Vesku
Ilmeisesti uusi reunuskin muuttaa vähän elementin käytöstä... mutta se ei kuulu tähän arpomiseen. Kaiketi tuota elementin impedanssia voisi summittaisesti mitata PC:n kanssa. Pientä liitäntä komponenttien väsäämistä vaatii, kun ei ole mittaria valmiiksi. Pitäisi varmaan hankkia joku USB-liitäntäinen oskiloskooppi. Sitä ennen tulee jonkun mikrofonin katsominen summittaisen taajuusvasteen tutkimiseen https://www.diyaudioandvideo.com/Tutorial/BuildMicrophoneForSpeakerTesting/ Näillä taidoilla ei saisi myydessä edes ostettujen komponenttien hintaa takaisin
^ Elementtien impendanssi muuttaa suotimen kelojen ja kondensaattorien arvoja. Pieni impendanssi voi tarkoittaa epäkäytännöllisen suuria kelan arvoja tms. T: Vesku
Missään nimessä ei pidä laittaa kaiuttimen (tarkemmin bassoelementin) kanssa sarjaan vastuksia. Ne pienentävät vaimennuskerrointa ja -suhdetta huonontaen bassotoiston tarkkuutta ja puhtautta. Varsinkin bassoelementin vaimennus tapahtuu pitkälti sähköisellä puolella ja vastukset kaiuttimen ja vahvistimen välillä pienentävät tätä vaimennusta sillä seurauksella, että bassoelementti "lepattaa" omiaan vahvistimen heikentyneen kontrollin takia. Tämä lisää säröä ja huonontaa transienttitoistoa. Elementti jää soimaan resonanssitaajuudelleen. Lisäksi taajuusvasteeseen tulee mutkia kaiuttimen taajuuden mukaan vaihtelevan impedanssin takia. Jopa liian pitkistä ja ohuista kautinkaapeleista on tässä mielessä haittaa! Vahvistimen antoimpedanssin ja kaapeleiden yhteenlasketun impedanssin pitäisi jäädä noin kymmenesosaan kaiuttimen impedanssista. Yleensä pyöritäänkin tällä hehtaarilla, joten 2 ohmia tähän lisää pilaa toiston. Vahvistimesi voi arvella suunnitellun antamaan maksimivirtaansa maksimijännitteellä 6 ohmin kuormaan. 4 ohmin kuormaan sama virta syntyy 4/6 = 2/3 = 67 % tästä maksimijännitteestä. 4 ohmin kuorma ei siis ole ongelma, kunhan huolehtii, ettei luukuta tästä jännitetasosta yli. Ehdottamasi 2 ohmin vastus ei auta mitään, koska se rajaa kaiuttimen yli olevan jännitteen samaan 67 % pilaten samalla toiston laadun. Ei mitään järkeä. Vastus vieläpä kuluttaa 25 % kaiuttimen kuluttamasta tehosta, joten 40 W luukuttelu pistää sarjavastuksen "hehkumaan" 10 W teholla. Vahvistin joutuu generoimaan tehon tähän "kämpän lisälämmitykseen" ja käy vain entistä kuumempana itsekin. Ei järkeä. Ei ole mitään 4 ohmin vahvistimia. On vain vahvistimia, jotka pystyvät antamaan maksimitehonsa 4 ohmin kuormaan, koska tällä impedanssitasolla jännite- ja virtavarat loppuvat samaan aikaan eikä toinen ennen toista. "4 ohmin" vahvistin ajaa siis mainiosti myös 8 ohmin kaiuttimia, ainoastaan maksimitehosta jäädään, koska jännite loppuu kesken, vaikka virransyöttökykyä vielä riittäisi. Äärimmäisessä laitteiston rajoja kokeilevassa luukutuksessa tällä on merkitystä, normaalissa kuuntelussa ei mitään merkitystä. Ei ole siis syytä valita 4 ohmin elementtejä vahvistimen 4-ohmisuuden takia. Jos tarvitsee stadionkeikkaa vastaavat äänepainetasot niin sitten on parasta hommata paljon järeämmät kaapit ja vahvistimet eikä leikkiä 100 W "normaalihifeillä". Hyvä kirja, kannattaa hommata. Pistäisin kirjan pakkoluettavaksi koko kansalle, niin loppuisi tietämättömyys äänentoistoasioista. Tuohon tavoitteeseen pääseminen ei kummoisia matolaatikoita kysele, sen verran karmeita littutelkkareiden kääkättimet ovat. Kelpaavat äärimmäisessä hädässä uutislähetysten kuuntelemiseen.
OK. Jos hankkii 2x50W @ 4Ohm vahvistimen, niin tekee sille sitten uudet kaiuttimet, harrastaa itse.. ja tekee myöhemmin toisten ohjeiden mukaan Nykyinen vahvistin ei taida toimia hyvin suunniteltua pienemmän impedanssin kaiuttimilla säröä ehkä enemmän kuin 8 Ohm kaiuttimissa? 2x25W ilmeisesti tulee ulos, kun on 8 Ohm kaiuttimet. Sekin riittää enemmän kuin hyvin tavalliseen TV:n katsomiseen. Halpa oskiloskooppi on nyt tilauksessa. Kaksikanavaisella näkee jännitteen ennen ja jälkeen jakosuotimen. Yhden taajuuden toistolla ainakin pääsee helposti katsomaan signaalin vaimenemista/vaihevirhettä (tai missä vahvistin leikkaa signaalin). Katsoo sitten millaisia komponettien arvoja osaan arpoa jakosuotimeen + mitä siinä kirjassa niistä sanotaan. Edit: hyvää esilukemista olisi löytynyt http://www.epanorama.net/faq/sfnet.harrastus.audio+video/kaiuttimet.html -- vastauksia moniin kysymyksiin.
Saahan sitä pykätä uudet kaiuttimet itselleen vaikka joka kuukausi jos huvittaa ja rahanmeno ei hirvitä. Wattien merkityksen ymmärtäminen on vähän vaikeaa kuulon logaritmisuuden takia. Tehojen puolitus pienentää saatavaa äänenpainetasoa vain 3 dB, joka on kuulovaikutelmana aika vähän. Vastaavasti tehojen tuplaus antaa vain 3 dB lisää. Siksi tehontarve kasvaa "räjähdysmäisesti" jos vaaditaan vähänkin enemmän potkua tai ääntä suureen tilaan, 10 000 wattia ei meinaa riittää mihinkään rock-konsertissa, mutta yhdellä watilla pärjää kotikuuntelussa siellä 20 neliön olohuoneessa yllättävän pitkälle. Kannattaa ajatella desibeliwateissa. 25 W on 14 dBW (10*log10(25)). 50 W on 14 dBW + 3 dBW = 17 dBW. 100 W on 17 dBW + 3 dBW = 20 dBW jne. Desibeliwatit kuvaavat hyvin sitä, kuinka "kovaa" pystyy soittamaan. Äänenpaineeseen vaikuttaa myös kaiuttimen herkkyys. 3 dB herkempi kaiutin vastaa tuplasti tehokkaampaa vahvistinta, mutta toisaalta korkeampi herkkyys on usein saavutettu äänenlaadusta tinkimällä (epätasaisempi taajuusvaste + vähemmän ulottuva bassotoisto). Suo siellä, vetelä täällä. Tyypillinen jalustakaiuttimen herkkyys on 80-85 dB/W/m. 25 W (14 dBW) saavutetaan siis 94-99 dB metrin päähän kaiuttomassa huoneessa. Olohuoneessa akustiikka vahvistaa ääntä kaiunnan myötä desibelitolkulla ja kaiuttimia on 2 kpl, joka nostaa äänenpainetasoa muutaman desibelin (riippuen kanavien korrelaatiosta/summautumistavasta). Käytännössä päästää vaivatta yli 100 dB metrin päässä ja 100 dB tuntumaan 2-3 metrin päässä eli tyypillisillä kuunteluetäisyyksillä. Riittääkö 100 dB? Kuinka pahan kuulovaurion haluat? Kuinka nopean häädön? Jos haluat kuuroutua sekunnissa, niin tarvitset ehkä 10 000 -kertaiset tehot, mutta jos kuulon heikentyminen saa kestää vuosia, niin nämä tehot saattavat riittää, tosin häätö tullee paljon nopeammin. Uutisten kuuntelemiseen normaalilla äänenvoimakkuudella tarvitset ehkä 0,01-0,1 W. Action-leffan katselun aikana mennään ehkä 10 W tuntumaan. Tämän kovempaa et ehkä naapurien ja kuulosi takia halua luukuttaa.
Wattien laskeminen oli mukana sen takia, kun ainakin halvemmissa vahvistimissa taitaa täydellä teholla särö kasvaa entisestään -> ei ole tarkoitus käyttää täydellä teholla. Kuulovaurion riskin on sitten toinen asia. Paremmista en tiedä niissä varmaan laatu säilyy paremmin. Toisaalta kun ei joudu koskaan käyttämään täydellä teholla, niin on pienempi vaara signaalin leikkautumiseen. Se kuumentaa kaiuttimia. Tiedä sitten miten on käytännössä jos elementeissä lukee esim 100W -- ei tule vastaan pienemmällä vahvistimella. Näköjään mun käytettynä hankkimassa wanhassa 5.1 vahvistimessa lukee 100W @ 6 Ohm (js se 5x). Se 2x 25W @ 8 Ohm tulee riittämään, jos ja kun tulee hankinta eteen. Mitoituksen puolesta se 25W sopii hyvin siihen Mitä tulee kaiuttimien rakentamiseen, niin vahvistimen mukana tuli Jamo S406:t eli ei ole hifi laatua. Laadullisesti riittää mulle TV:n kanssa käyttöön (joskin uudet kaiuttimet saisi mennä hyllylle, noi on lattialle). Kunnollinen keskikaiutin puuttuu (ostin elementit "sokkona", parametrit löytyy, kuten Qts=0,47, Vas=12, fs=52, herkkyys=87 + taajuusvasteen graafi) ja toisaalta takakaiuttimina on tullut käytettyä yksiä muovilaatikoita. Ihan OK laadultaan mulle, mutta esteettisesti saisi olla parempaa... Edullisinta olisi koteloida ne elementit uudestaan ja jakosuodin kotelon mukaan. Arvoja niihin ei mulla ole (tai voi löytyä jos vanhoihin Nokia:n suunnittelijoiden käyttämiin sellaisia on). Uusilla elementeillä tulos voisi olla paremmin ennustettavissa?? Aikaisemmassa linkissä oli viittaus mikrofoniin. Halpa testikäyttöön sopiva taitaa olla Monacor mce-4000. Vanhassa oli käytetty MCE-2000. Hinta 4e luokkaa (vekoy), joskaan en tee ihan heti uutta tilausta siihen nettikauppaan, kun postikulut on enemmän... ja juuri tilasin. Mitään absoluuttiarvoja sillä en saa, mutta voisi olla apua uusien ja vanhojen vertailussa.
Kyllä, särö tuppaa kasvamaan vahvistimissa, kun lähestytään maksimitehoja. Tällä on kuitenkin yleensä mitätön merkitys, koska kaiuttimen särö tuppaa kasvamaan paljon enemmän. Vahvistimen 2 % säröllä ei siten ole mitään väliä, jos kaiuttimen bassokartion liikeradan lineaarisen alueen ylittäminen kasvattaa särön 20 % lukemiin. Vahvistinsärö kasvaa myös hyvin pienillä tehoilla, koska ylimenosäröstä tulee signaaliin nähden merkittävä. Signaalin leikkautuminen ei kuumenna kaiutinta sen enempää kuin normaali soittokaan (leikkautumaton signaali tarkoittaisi suuremman tehon johtamista kauttimeen). Ongelma on siinä, että leikkautuvista pienistä taajuuksista syntyy harmonisia monikertoja eli suuria taajuuksia, jotka ohjautuvat jakosuotimessa diskantille. Diskanttielementti ei kestä juuri missään kauttimessa samoja tehoja kuin esim. bassoelementti ja sen puhekela palaa tms. ikävää. NADin vahvistimissa on soft clipping toiminto, joka leikkaa signaalin pyöreästi synnyttämättä kovin voimakkaita diskanttia kuormittavia säröjä. Suuritehoinen vahvistin soi usein paremmin pikkutehoilla kuin pienitehoinen vahvistin. Siksi 100 W vahvistimen käyttö on ihan perusteltua, vaikka 25 W riittäisi omassa käytössä. On valmistajasta kiinni, miten ilmoitettuja lukuja pitää tulkita. Ei maailmassa ole juuri yhtään TASAN 100 W vahvistinta. Koepenkissä johonkin kautinta jäljittelevään kuormaan ne puskevat esim. 113 W tai 94 W tai jotain sinne päin. Ja sitten kun jäljittelevä kuorma vaihdetaan niin tehot muuttavat hieman. Harvassa autossakaan on tasan 100 hevosvoimaa. Moottorin säädöistä riippuen hevosvoimia saattaakin olla 90-110. Jos vahvistimesi antaa 100 W samaan aikaan jokaiseen kanavaan, niin se on aika järeä. Totuus voi olla, että 100 W lähtee esim. kahteen kanavaan kerralla, siis 200 W yhteensä. Vahvistimen painosta voi päätellä järeyttä. 10 kg vai 20 kg? 25W @ 8 Ω on varsin riittävästi, mikäli se on jatkuva teho, ja dynaamista hetkellistä tehoa saadaan enemmän, esim. 50 W. Silloin saadaan 3 dB "turvamarginaali" kaikkein voimakkaimpien tehopiikkien ajaksi. Toimintaleffan suurin mökäkohta (jokin megaräjähdys tms.) vaatii helposti 1000 kertaa enemmän tehoa (100 dB) kuin tehontarve on suvantokohdassa dialogeineen (70 dB). Viisi pömpeliä parilla sadalla? Joo, parin sadan euron linnunpöntöt kyseessä. Tuolla rahalla olisi saanut yhden hifikelpoisen jalustakauttimen tai puolikkaan lattiakaiuttimen. Ihmiset eivät pääse hyvään äänenlaatuun kiinni, kun hukkaavat rahansa tällaiseen skeidaan. Aina pitää ostaa laatua, vaikka raha tiukalla onkin. Ei mene eurot hukkaan. Kaiutin on pitkäaikainen sijoitus ja pitkässä juoksussa yllättävän halpa. En oikein tiedä, mitä kikkailet tällä kaikella. Kaikessa on vähän sellaisen "lyödään nyt jotain johonkin kiinni" -mentaliteetti. Harrastuksena voi olla ihan kivaa puuhaa, mutta tuskin sinä mitään hyvää äänenlaatua tulet kuulemaan tällä strategialla. Kaiuttimia on kiva suunnitella ja rakentaa, mutta hyvin soivia kaiuttimia saa aikaan vain tietämällä mitä tekee ja sillä, että on kokemusta siitä, miten asioiden "päin persettä" meneminen vältetään. Yleensä kaiutinsuunnittelu on mennyt poskelleen jo elementtivalinnoissa. Bassokeskiäänen ja diskantti eivät ole kovin yhteensopivia herkkyydeltään ja/tai suuntakuvioltaan jne. Sitten nämä elementit isketään kiinni pömpeliin, jonka etulevyn muoto pahentaa asioita reunaheijastuksineen ja suuntaavuusominaisuuksineen. Kotelon koko osataan yleensä mitoittaa aika hyvin, ehkä vähän turhan pieneksi useissa tapauksissa, haetaan systeemin kokonaishyvyyslukua 0,71, kun jokin 0,55-0,6 voisi olla optimaalinen. Jakosuodin onkin sitten oikea ansarysä. Kokematon suunnittelija ei osaa huomioida puhekelojen induktanssien ja jakosuotimen kondensaattoreiden synnyttämiä resonanssipiirejä jne. Jo jakotaajuuden valinta voi mennä aivan metsään, kun ei mietitä elementtien suuntakuvioita ja vaihe-eroja. Ei osata tehdä oikeita kompromisseja, koska kaiutinsuunnittelu on kompromissien optimointia. Taajuusvasteeseen voi olla tarve jättää parin desibelin kuoppa, jos se tarkoittaa tasaisempaa tehovastetta jne. Näiden valintojen kanssa pitää tietää, mitä tekee. Harvalla on mahdollisuus mittailla prototyyppejään kauttomassa huoneessa päivästä toiseen, joten hankalaa on hyvän lopputuloksen saaminen. Kannattaa rakentaa kokeneen suunnittelijan hyväksi todetut rakennussarjat tai ostaa valmiit hyvät kauttimet. Niin, se kaiuttoman huoneen puute taitaa olla se suurin ongelma. Näissä mikkeissä on taajuusvaste ihan kelpo.
Ne Jamon kaiuttimet tuli käytettynä. Hinta oli jotain 20e kaiuttimien osalta. Kaikesta huolimatta senkin hintaiset on selvästi TV:n omia paremmat! Ei käy enää uuteen paikkaan ja sen takia (myös) toisia katsomassa. Vahvistinkaan tuskin on huippua, kun on Panasonic. Varmaan Watit on pyöristetty ylöspäin, mutta se ei ole nyt olennaista. Kaiuttimien mukana tuli ohutta piuhaa (olisikohan 0,5mm2 tai sinnepäin, mutta en ole jaksanut vaihtaa, kun pituus max 4 m ja vaimenema sen takia ei ratkaisevaa). Kertoo vain ettei aikaisemminkaan ole tehoista välitetty. Tämä elementti http://www.visaton.com/en/chassis_zubehoer/tiefmittelton/w130s_8.html ei varmaan ole mun suunnitelmiin optimi, mutta tuskin pahasti metsässä. Taajuusvaste voisi olla tasaisempikin 1 kHz .. 4 kHz välissä. Tiedä sitten miten muuttuu kotelossa. Diskanttina tuli http://www.visaton.com/en/chassis_zubehoer/ht_kalotten/sc10n_8.html ja sille suositellaan toista 5" elementtiä... (ei ollut Vekoy:n valikoimissa). Tuo diskantti kestänee sen mitä tarvii. Herkempi on kuin basso/keskiääni, mutta diskantin vaimentamisen ei pitäisi olla ongelma ylipäästön jälkeen tulevalla vastusjaolla (kun impedanssi edelleen 8 ohm). Jos kustannuksia laskee, niin oskiloskoopin hankintaan meni enemmän kuin noihin elementteihin Painopiste on enemmän tekniikan tutkimisessa kuin kuuntelussa. Vielä en pura valmiita ja suurin piirtein toimivia osiksi ja rakenna uudestaan... Parempi ostaa uusi halpa kokeiluun. Luulen tuon yhdistelmän olevan parempi kuin se minkä korvaa, mutta ei sitä tiedä vielä. Jos syystä tai toisesta OR:n kaiuttimen 8" elementti olisi korjauskelvoton, niin tämä _saattaisi_ olla sopiva (tai sitten ei). http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=84_437_502&products_id=14536 Niitä ei kannata nyt ostaa kahta ja lähteä harjoittelemaan. OR:n pari oli joutumassa roskalavalle. Luulisin korjaamisyrittämisen & oman mittauksen (?) opettavan jotain -- tuloksen näkee myöhemmin. Ohjeissa se mikrofoni laitetaan putkeen. Vaimentaa merkittävästi sivuilta tulevaa ääntä. Miten sitten sitä tietoa käyttää jää opiskeltavaksi.
TV:n omia paremmat tottakai. Selvästi paremmat. Alle 200 Hz taajuuksiakin kuuluu ja resonanssit/värittymät vähemmän järkyttävät. Aika samantekevää, millä "pyykkinaruilla" tuommoisia kaappeja ajelee, mutta vähänkään laadukkaampien kauttimien kanssa kannattaa käyttää paksumpaa tavaraa, jotain 1,5 mm2 pituudesta ja kaiuttimien impedanssista riippuen (muista vaimennuskerroin). Tällaista perusjohtoa saa 1-2 euroa/metri. Käärmeöljykaapelit kannattaa unohtaa ja sijoittaa raha sinne, missä se suurimman parannuksen ääneen tuo (eli kaiuttimet ja akustointi). Herkän diskantin vaimennus on ihan ok, kunhan muistaa impedanssintasauksen. Diskantin impedanssi kasvaa taajuuden mukana puhekelan induktanssin vuoksi. Puhekelan resistanssi on speksien mukaan 6,9 Ω ja induktanssi 0,04 mH. Kuvitellaan, että jakotaajuus on 3 kHz. Jakotaajuudella reaktanssi on j*2*3,14*3*0,04 Ω = 0,75 Ω / 90°. Toisaalta 20 kHz taajuudella se on kasvanut arvoon 5 Ω. Vastaavasti diskantin impedanssi kasvaa arvosta 6,94 Ω / 6° arvoon 8,52 Ω / 36°. Jotta jännitejako toimisi toivotulla tavalla, on usein tarpeen tasata diskantin impedanssi laittamalla sen kanssa rinnan esim. 8,2 Ω vastus, jolloin diskantin yli oleva impedanssi on a) resistiivisempi ja b) vähemmän taajuuden mukana muuttuva. Rinnan olevalla vastuksella voi osaltaan hienosäätää diskanttitoistoa tummempaan tai kirkkaampaa päin. Huom! Diskantin rinnalla mahdollisesti oleva kela ja sarjassa oleva kondensaattori ylipäästösuodatukseen tuovat oman haasteensa ja ne täytyy huomioida tietenkin. Niin, mutta sitä oskilloskooppia voi käyttää muuhunkin. Tuskin huono ostos... Putki vaimentaa toki sivuäänet, mutta aiheuttaa resonansseja diskantilla, mikäli ei ole sisäpuolelta vaimennettu. Tähtimäinen "taperoitu" profiili on paras vaimennusaineelle. Mikrofonin ympärille vaimennusainetta, johon ääni vaimenee eikä jää soimaan urkupillimäisesti keskiäänialueella.
Kun on uudestaan tullut katsottua kahden elementin yhteensovittamista, niin tämä 5" http://www.visaton.com/en/chassis_zubehoer/breitband/sc13_8.html olisi ollut diskantin kanssa toimiva. Varsinkin kun nyt vanhassa Panasonicissa on supparilähtö ja alle 200 Hz meno ei ole niin olennaista. Valmistaja suosittelee noita yhteen, mutta voi sitten katsoa mitä tulee keskiääniin, kun laittaa ne ostamani "tavallisella" toisen asteen jakosuotimilla. Jossain on näkynyt että seinälle laitettaessa 1700 Hz vaimenee (varmaan riippuu taas monesta tekijästä mikä imee tehoa). Melkein tuolle kohtaa tulee diskantin resonanssi eli hyvällä tuurilla voivat mennä yhteen seinäkaiuttimessa. Mikrofonin suuntauksen parannuksen ohjeita pitää katsoa. Ilmeisesti kotikonstein pääsee siinäkin pitkälle. Kai sen puustakin tekee tähtimäiseksi? Ei haittaa vaikka putki painaisi 1 kg parin gramman elementille
Mitä ylempänä subbarin jakotaajuus on, sitä helpommin subbarin erillisyys ja paikka havaitaan. Pääkaiuttimilla kannattaa siis mennä niin alas kuin niillä järkevästi päästään. Diskantin resonanssi ei ole mikään hyvä asia ja saa olla melkoinen guru, jotta sitä pystyy hyödyntämään toistossa jollain tavalla. Suuntaavuusgraafin mukaan SC 13 - 8 Ohm elementin suuntaavuus on 2 kHz:llä vielä mitätön, mutta 4 kHz suuri. Näiden puolessavälissä suunnilleen 3 kHz:ssä se sopiva jakotaajuus löytyy, siis niin että diskantin suuntaavuus on samankaltainen kyseisellä taajuudella. Ei tule jakotaajuudella äkkinäistä porrasta suuntaavuudeen. Puustakin tekee tähden, mutta miksi? Muoviputken sisäpintaan vaahtomuovia, jolla on sahalaitainen pintaprofiili. Tasainenkin käy, jos haluaa helpon ratkaisun. Kotikonstein pääsee kyllä pitkälle bassoja lukuunottamatta, niitä sitten saa mittailtua isoilla kentillä 2-pii-mittauksena.
Jos suodatinten jakotaajuus on 3 kHz, niin jyrkkiä suodattimia tarvitaan. Onko ne sitten 5 (vai 7) napaisia ja miten toimivat komponettien arvojen vaihdellessa (lämpötilan tai iän myötä)? Eli kaksi vaihtoehtoista laskelmaa http://www.wa4dsy.net/cgi-bin/lc_filter3?FilterResponse=Lowpass&poles=5&cutoff=3000&funits=HZ&Z=8 ja http://www.wa4dsy.net/cgi-bin/lc_filter3?FilterResponse=Highpass&poles=7&cutoff=3000&funits=HZ&Z=8 Kondensaattorit ovat ison puoleisia, kun napoja on enemmän. 7 napaisen käytännön tuloksesta ei tiedä? Kelojen tekeminen taitaa olla tuossa helpoin osuus, vaikka kai niihin omat hajakenttänsä jää. Seuraavaksi pitäisi etsiä softa jolla laskee noiden filttereiden toiminnan, kun komponenttien arvot on +-5%. Vuoristorataa odotettavissa? Taas hyvällä tuurilla filtteri kompensoi kaiutinelementin heikkouksia eli pitäisi saada sovitettua kokonaisuuteen! Kiinnostaisi ainakin kokeilla mitä tulee. Vaiheet kai ainakin pyörii vahvasti noissa suotimissa. Simulointi softia löytyy. Tämä tuskin on helpoimmasta päästä https://en.wikipedia.org/wiki/Oregano_(software) tai suoraan ngSpice. Simulointi ei takaa mitään käytännön toteutuksessa, mutta jos sitä ei saa edes simuloimalla toimimaan, niin tuskin käytännössä.
Ööh, siis ihan Linkwitz-Riley -pohjalta kannattaa varmaan lähteä liikkeelle eli 2. asteen suotimin. Viidennen asteen suotimet ovat melkoisen eksoottista settiä kaiuttimien jakosuotimissa, huh sentään!
Simulointiin VituixCAD: http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/showthread.php/121510-VituixCAD T: Vesku
Tuo näyttää hyvältä, vaatii sekin ohjeiden lukua. Tänään tuli myös Pekka Tuomelan kirjoittama kirja postissa. Riittää vähäksi aikaa tutkittavaa.
Kirjassa näyttää olevan riittävästi ohjeita taajuusvasteen tasoitukseen. Ehkä syytä lisätä keskiäänikaiutin, jos se keskiäänialue jää levottomaksi. Ehkä kotelon voi tehdä tehdä sen verran pidemmäksi, että tarvittaessa saa kolmannen elementin sopimaan. Kun nyt pääsee kirjan luvussa ensin alkuun, niin hiukan arvaamisen tarve vähenee.
Ensimmäistä kaiutinta jos suunnittelet niin älä missään tapauksessa kolmitieratkaisuja edes harkitse. Kolmitie on moninverroin haastavampi kuin kaksitie. Päin mäntyä menee lähes varmasti, jos ei ole kokemusta taustalla. Tuomelan kirja kannattaa lueskella ajatuksella tässä vaiheessa...
Suurin kiinnostus on jakosuotimessa ja sen & kaiuttimen mittaamisessa. Siinä missä se onnistuu kotikonstein ja ilman suurempia kustannuksia. Nyt hankituille elementeille taitaisi sopia se noin 8 litrainen kotelo. Kirjassakin ensimmäinen esimerkki on sitä kokoa (5" elementillä ja kaksitie). Sen kokoiset kaiuttimet sopisi läppärin äänentoiston parantamiseen (melkein mikä tahansa parantaa sitä). Toisaalta mitään menetettävää ei tule, kun lähtee etsimään niihin vanhoihin OR:n kaiuttimiin parempaa jakosuodinta. Kolmitien suotimessa varmaan on enemmän askarreltavaa kuin kaksitiessä, mutta hyvällä tuurilla itse tehty 2. asteen suodin on parempi valmistajan laittaman 1. asteen suodin. Yläripustuksen kumit tuli tilattua hitaasta paikasta ja edelleen tulossa. Jakosuotimen kelan johdon paksuus ei yksin riipu tehosta. Partcon valikoimissa johto on 250g erissä ja taitaisi 1,2 mm halkaisijan kuparijohdolla päästä pitkälle omissa suotimissa? Riittää varmasti mun käyttämillä tehoilla ja toisaalta mulla ei mene sataa metriä piuhaa yhteen kelaan?? Pelkkä kuparin resistanssi ei tule niin ratkaisevaksi. Ferriittisydämet voisi olla vaihtoehto näillä alle 50W tehoilla, mutta ilmasydämiset on yksinkertaisempia ja tavallisempia? Sen jälkeen jää sopivien kondensaattoreiden arvojen arpominen. Ne ensimmäisessä erässä tilatut menevät hyvin suurella todennäköisyydellä vaihtoon tai pitää ostaa iso lajitelma. Vastuksissa 1/4 W vastuksilla pääsee jo mittaileen kaiutinta pienillä tehoilla, vaikkei lopulliseen kelpaa.