Valerian and the City of a Thousand Planets (2017) (Luc Besson)

Ne hampaiden kiristelyä aiheuttaneet sanailut eivät perustuneet sarjakuvaan.

 

Mites se Rihanna, onko isokin rooli ja lähteekö? Battleshipissä ei mitenkään kehuttavasti, vaikka hyvältä tietysti näyttikin.

En tätä ole menossa itse katsomaan, se on kyllä nyt selvää, mutta töllöstä sitten joskus.

 

Eihän se tarina muutenkaan suoraan mihinkään tiettyyn sarjakuvaan perustunut, vaan Besson oli kirjoittanut uuden tarinan, poimimalla asioita useasta Valerian & Laureline opuksesta ja täyttämällä aukot omasta päästään. Tyylillisesti dialogi kuitenkin oli tyypillistä sarjakuvatasoa, ei mitään "oikeaa" kaunokirjallisuutta. Jos tuon on valmis hyväksymään niin tuskin siinä sitten mitään hammasterinkiristelyä aiheuttavaa on. Ei mulla ainakaan kiristänyt mikään paikka, ei edes pipo (tosin se olikin kotona eikä päässä).

Tässä pari arvostelua youtuben syövereistä, jotka ei hirveästi spoilaa joten kannattaa katsoa jos vielä miettii lähteäkö leffaan vai ei. Sen verran spoilaan näitä että kummassakin ollaan sitä mieltä että Valerian kannattaa katsoa nimenomaan leffateatterissa eikä pieneltä ruudulta kotona.

 

Rooli ei ole iso mutta tärkeä ja enemmän kuin cameo. Ja hyvin Rihanna sen hoitaa. Ruutuaikaa ehkä jopa 10min tai jotain sinnepäin, mukaanlukien ääninäyttely cgi-hahmolle.

 

Ja siinä ehkäpä se suurin syy miksi tämä elokuva kusi niin paineella. Tämmöinen sekametelisoppa siitä syntyy, kun napsitaan paloja ehjistä tarinoista ja yritetään liimata niitä väkisten kiinni toisiinsa.

Sanottakoon nyt vielä, että tokihan meikäläisen vaakakupissa painoi hitosti se, että olen ollut kova Valerian-fani pikkupenskasta saakka ja siltä pohjalta tämä leffa oli valtaisa pettymys. Makuasioitahan nämä, se siitä.

 

minulle sarjakuva oli tuntematon, lähdin katsomaan leffaa vain sen tiedon perusteella että kyseessä on Bessonin leffa, ja että jossain määrin 5th elementin tapainen. Siis ilman ennakko-odotuksia... ja tykkäsin.

Eihän juoni ja dialogi tosiaan kummoisia olleet, mutta ei varsinkaan juoni pahasti tökkinytkään. Mutta ennen kaikkea se visuaalisuus oli taas upeaa katsottavaa, ja 3D:nä takaa-ajokohtaus tuntui pari kertaa vatsanpohjassa asti. Olioista ja asuista tuli monta kertaa mielleyhtymiä 5th elementtiin. Rihannan esiintyminen (sen enempää spoilaamatta) oli myös helvatan hienosti toteutettu.

Mielestäni kokonaisuutena parempi kuin saamansa arviot, vaikka ei ihan 5th elementtiin ylläkään.

 

Sama täällä, otin vielä alkukesän urakaksi lukea albumit järjestyksessä uudelleen leffaa odotellessa. Big Mistake. Sarjakuvan hengestä oli ehkä 20% jäljellä, loppu sekametelisoppaa. Antaisin ilomielin Laurelinen hiusten väärän värin anteeksi jos olis edes vähän menty uskollisemmin alkuperäisten tarinoiden mukaan. Oli siellä toki monia hyvin jäljiteltyjä otuksia ja muutamia melkein tuttuja kohtauksia.

Plussaa: En ole mikään 3D-elokuvan ylin ystävä ja tähän mennessä kaikki ovat olleet pettymyksiä mutta Valerianin kohdalla täytyy sanoa että helvetin hyvältä näytti Scape-salissa!

 

Luin Valerian-sarjakuvia joskus teini-iässä muutaman, mutta ei niistä käytännössä mitään muistikuvaa ollut, kun menin leffaa katsomaan. Katsoin siis elokuvaa käytännössä itsenäisenä teoksena.

Leffassa oli paljon hyvää. Visuaalinen puoli oli upeaa. Jälkeenpäin ajateltuna juoni oli ihan ok, mutta leffan aikana ärsytti, kun oleellista tietoa pantattiin "jännityksen ylläpitämiseksi". Leffan aikana mietitytti välillä, että miksi näistä ihmisistä pitäisi olla kiinnostunut.

Rihannan rooli oli mielestäni melko turhaa täytettä. Visuaalisesti kylläkin hieno.

Päähenkilöiden välinen kemia oli kyllä täysin päälleliimattua ja suorastaan vaivaannuttavaa katsoa. Se oli ehkä häiritsevin piirre leffassa.

Myönteisen loppufiiliksen takia ehkä 3/5.

 

Luc Bessonin uusi avaruuseepos olisi kyllä pitänyt nähdä jo teatterikierroksella, mutta nyt joudutaan ajelemaan ranskalaisen blu-rayn varassa, osin siksi, että varaukselliset lehtiarviot eivät saaneet lähtemään Tennispalatsiin asti.

Ohjaaja palaa aikaisemman menestysteoksensa The Fifth Element – puuttuva tekijä lajityyppiin, eikä tulos ole tälläkään kertaa hullumpi eikä häviä ainakaan huonoimmille Tähtien sota -elokuville.

Kokonaisuutena Valerian and the City of a Thousand Planets on vauhdikas, toiminnallinen ja ennen kaikkea visuaalinen tieteisseikkailu. Maisemat planeetoilla, avaruudessa ja aluksissa ovat mielikuvituksekkaita, ja mukana on omalaatuisia, bessonmaisia olentoja.

Alkupuolella esittelyjaksossa elokuva kyllä kärsii kömpelyydestä, koska Valerianin ja Laurelinen dialogi ja hakkailu tuntuu teennäiseltä. Toiminta kuitenkin alkaa kulkea, kun päästään — Ola Rapacen (majuri Gibson) viemänä — omalaatuiselle virtuaalitorille.

Valerian and the City of a Thousand Planets nojaa vahvasti erikoistehosteisiin ja onnistuneeseen tilaäänisuunnitteluun. Osa lavasteista on rakennettu studioon, mutta paljon on kuvattu sinitaustojen edessä ja luotu ATK:lla. Suurista firmoista ILM vastaa virtuaalitorista, Weta liikkeenkaappaushahmoista ja Rodeo avaruusaluksesta. ”Avaruuden vesiskootteri” on suunniteltu Lexus-autotehtaan kanssa.

Elokuva on konvertoitu 3D:ksi jälkikäteen, mutta ainakin kotiteatterissa 3D teki erittäin myönteisen vaikutuksen. Eniten luodaan syvyysvaikutelmia, varsinkin avaruudessa, eikä tavaraa juuri tule syliin.

Musiikin puolesta (Alexandre Desplat) Valerian and the City of a Thousand Planets on täysiveristä avaruusoopperaa. Musiikin esittävät Ranskan kansallisorkesteri ja Ranskan radion kuoro.

Kyseistä sarjakuvaa tuntemattomalle sokerihumalaiselle Valerian tarjoaa oivaa viihdettä perjantai-illan täydeltä.

3½/5

Ranskalainen 3D-blu-ray (3 × BD-50) ei välttämättä ole paras valinta, jos ranskantaito sattuu olemaan très minimal. Tässä julkaisussa on ranskankielinen pakkotekstitys, kun elokuvan katsoo englanniksi puhuttuna; alku- ja lopputekstit ja planssit ovat ranskaksi, ja avaruusolioiden puhumat kielet tekstitetään ranskaksi. 3D-versiossa on 7.1-kanavainen ääniraita, kun taas 2D-versiossa on Dolby Atmos.

Kolmas levy on täynnä dokumentteja ja haastatteluja. Niistä noin 90 % on puhuttu englanniksi ja pakkotekstitetty ranskaksi. Pari suunnittelijaa puhuu ranskaa, eikä silloin ole tekstitystä. (Myös 4K-julkaisu on tarjona.)

Muutama kuvanäyte ranskalaisesta 2D-levystä:

محتوى مخفي

 

Siis ihan hyvä leffa.
Mutta dialogit oli sellaisia että sopisi vaikka arskalle mutta älykkyys kaukana.
Roolitus on pahin puute.
Eivät ole tähtiä eivätkä myöskään sitä ainesta.

 

Katsottu Nelosen töllötallenteena.
Huikeat maisemat, suorastaan Bessonmaista näköaistin ylitykitystä, leffa suorastaan huutaa tulla julkaistuksi Dolby Visionilla, mitä valitettavasti ei tapahtune.
Juonesta ja sen mahdollisista puutteista kerrottu aikaisemmissa postauksissa enemmän kuin tarkpeeksi.
3,5/5

T: Vesku

 

Johan tuo on tapahtunut mutta ilman suomitekstejä.

 

Tämä elokuva ei minun mielestäni "kussut paineella". Ehkä johtuu siitä että olen ainoastaan divareissa joskus nähnyt ko. hahmon joidenkin lehtien kansissa.

Oli ehkä sellaisen edullisemman hintaluokan STAR WARS:in tunnelma päällä, kenties jo ILM:n panoksenkin takia, mutta ihan OK näkymät kuitenkin. Sellaista harmitonta seikkailua oli tarjolla oikein kivasti. Digi-digi hiukan häiritsi paikoitellen, mutta kokonaisuus, fiilis yms. pistää antamaan arvosanan ***/*****.

Alun kättelykohtaukset aiheuttivat tunteita näinä aikoina...

Katsoin tämän Nelosen HD-tallenteena, ja täytyy todeta että kuvan laatu oli vähintäänkin OK.

 

Jota ei löydy edes Appulatöllön vuokrafilmistä.

T: Vesku

 

Vaikutelma/tunnelma voi olla edullinen, mutta budjetti vajaa 180 miljoonaa taalaa oli iso summa. No joo, vuotta aiemmin Rogue One maksoi 20 miljoonaa enemmän, mutta kuitenkin. Muistelen, että puhuttiin kalleimmasta eurooppalaisesta tuotannosta koskaan.

Itse kävin katsomassa leffan 10-vuotiaan kanssa ja taisimme niin ikään antaa molemmat 3/5.