Kärjistäen; tuo kertoo sopivuudesta random- tilaan juuri senverran kun random- tilassa suoritettu kuuntelutestikin. Suorituskyvystä ja siitä miltä kys. värkki kuulostaa optimiolosuhteissa, se kertoo kaiken. Tavallaan kyllä, mutta tällöin niitä tiloja pitäisi olla /testilaite useampia. Ja mitä matalammalle toistavasta kajarista/subbarista on kyse, sen tärkeämpää on että niin testaajat kuin testin lukijakin tietää kuunteluarvioon mahdollisesti vaikuttaneen huoneen puutteet. Sama juttu kun siinä "optimitilassa" testauksessa. Pyritään estämään yhdenlaisen kuunteluhuoneen vaikutusten dominointi lopputuloksissa. Voisivat toki stereophilessäkin osoittaa ammattitaitoa ja ryhtyä käyttämään oikeasti kunnollisiin säätöihin kykenevää laitetta referenssinä. Velon korjain on kätevyydestään huolimatta kohtuullisen rajallinen verme.
Niin. Siinä ei vain testata enää kyseistä laitetta ja sen nimenomaisen laitteen säätöjä ja mahdollisuuksia vaan laajennetaan niitä toisella laitteella. Niin tai tämä on hyvä subbari kunhan kuuntelet sitä pihalla. Edelleen, mikä olisi oikea ja realistinen tapa testata laitteita jotka on riippuvaisia ympäristöstään? Onko huone puutteellinen vai laite kun ei toimi huoneessa? Kumpaa aletaan mieluummin rukkaamaan? Remontoimaan kämppää, laajentamaan pirttiä vai rukkaamaan niitä laitteita sijoituksilla ja säädöillä? Huone on mikä on. Laite mukautuu siihen tai on mukautumatta.
Totta tuokin. Ehdottomasti tuollaisessa testissä täytyykin olla kaksi osiota: pelkkä laite, ja sitten mahdollisten apuvälineiden kanssa.
Kumminko päin tuon haluaa ajatella. Laitteen absoluuttinen suorituskyky huippuakustoidussa tilassa, pihalla tai mitä tahansa vai jokin käytännön skenaario. Ensin mainittu ei kerro juuri mitään miten laite toimii todennäköisesti missä tahansa mahdollisessa toimintaympäristössä asiakkaan luona. Jälkimmäinen ei taas kerro kuin yhden mahdollisen skenaarion mutta sekin on enemmän kuin ei yhtään. Adaptoituuko laite edes siihen tilaan, saiko sitä toimimaan, millainen se oli säätää, oliko säätöjä, löytyikö sijoitus.
Edelleen, eihän tuota tiedä sen yhdenkään huoneen perusteella ellei lukijalle edes anneta mahdollisuutta tietää mikä meni pieleen esimerkiksi juuri kyseisen huoneen XYZ- akselin vastekäppyröillä.
Muuttujia olisi vain paljon muitakin. Joskus joillekin viisastellut noista REL subbareista. Kun kehutaan miten ne parantaa toistoa keskialueelle asti. No särökomponentteja on sen verran että ne todella parantaa toistoa keskialueelle asti.
Hyvät jutut oli. Melumittauksiin toivoisin vielä mainintaa siitä millä tuuletinasetuksella laite on ollut (ECO/Tavallinen), kuva moodista sitä ei pysty päättelemään kuin manuaalin kanssa. Ja arvioidaanko tuotteiden kuvan laatu kalibroituna vaiko tehdasasetuksilla? Toivottavasti et muuten päivitä mittareita jatkossa enää yhtä usein kuin muita laitteitasi. Muussa tapauksessa mittaustuloksista ei ole mitään hyötyä kenellekään, kun joka testi on tehty eri laitteilla ja eri tavoin.:hitme:
Uudessa MikroBitissä on HD-tykkejä testissä ja melut on mitattu/arvosteltu ja kas kummaa, nyt sitten Panasonic onkin selvästi äänekkäämpi kuin Sanyo. Sanyo 26,3dB, Mitsu 6000 27,9dB ja Panasonic 30,6dB. Kuka nyt sitten on oikeassa? Edelleenkin ihmettelen mistä nuo erot eri testeissä johtuu...
Olen ihmetellyt samaa. Esimerkiksi AVS:ssa on vakuuttavaa mutta täysin toisistaan ristiriitaista tietoa. Erityisesti näistä Sanyota on vuoroin kirjattu joukon hiljaisimmaksi ja taas väliin toiseen ääripäähän. Mm. Mitsua lähes kaikki on pitäneet hiljaisena. Ainoa suhteellisen varma asia on se, että noista tykeistä kaikki on kuitenkin kaikkien testien mukaan melultaan siedettäviä useimmille.
Minua kiinnostaisikin tietää miten ne suhtautuu Sanyon Z4:n meluun, mutta siihen ei varmaan yhtenäistä vastausta löydy. Lisäksi hommaa sotkee huoneen lämpötila. Ehkä se onkin erona noissa testeissä? Sitähän ei kai ilmoiteta. PC:n virtalähteissäkin on suuria eroja sen suhteen miten kierrokset nousee lämmön mukaan. Panasonic muuten oli tuossa testissä kuvaltaan paras ja voitti testin.
En ole ollut tekemisissä kummankaan testin kanssa, mutta noin yleisesti eroja aiheuttavat taustamelu, mittauskalusto ja muuttuvanopeuksisten tuulettimien tapauksessa huoneen lämpötila. 25 dBA vaatii jo erittäin hiljaisen tilan mittauksia varten. Ihmiskorvalle jo 30-35 dBA kuulostaa hiljaiselta tilalta, mutta mittari on eri mieltä. Myös mittarin tarkkuus saattaa aiheuttaa virhettä. 20-30 dBA äänenpaineiden tarkka mittaus vaatii kalliin äänenpainemittarin. Myös itse tuulettimien tuottama melumäärä vaihtelee testitilan lämpötilan mukaan. Lisäksi pelkkä äänenpainearvo ei kerro vielä paljoa melun ärsyttävyydestä/kuuluvuudesta. Kaksi saman äänenpaineen tuottavaa tykkiä saattavat kuulostaa täysin erilaisilta, koska äänen spektrit ovat erilaiset. Siksipä minusta tykkien melumittaukset ovat melkoisen turha juttu. Huomattavasti tarkempi ja etenkin hyödyllisempi arvio saadaan subjektiivisella kokeella, eli kuunnellaan korvilla miltä kukin tykki kuulostaa.
Todennäköisesti erilaisista testausolosuhteista ja itse testaajista. Eri tykit reagoivat eri tavalla ilman lämpötilaan, joka aiheuttaa erilaiselta kuulostavia tykkejä. Myös tykkien sijoitus suhteessa kuuntelijaan (onko tykki esim. pöydällä vai korkealla katon rajassa) ja miltä etäisyydeltä kuuntelu tapahtuu, aiheuttaa varmasti jossain määrin eroja. Myös itse testaajat saattavat kokea eri tykkien äänet eri tavalla häiritseviksi. Itse tykkien asetukset vaikuttavat niiden tuottamaan äänen. Jos toinen testi käyttää eco-moodeja ja toinen high-moodeja, eroja syntyy varmasti. En väitä, että näin olisi tehty mainituissa testeissä, mutta kaikkihan on aina mahdollista. Kun mukaan ottaa vielä kaiken maailman harrastajien ja ulkomaisten lähteiden tekemät testit, homma alkaakin muistuttaa sillisalaattia.
Eiköhän iso osa noista eroista selity myös sillä että laitteissa on suuria yksilökohtaisia eroja. Laatu vaan ei ole tasaista. Aikanaan Hitachin tykin metelin kanssa tuskailleena kuuntelin kolmea muuta saman mallin yksilöä ja kaikkien "saundi" oli erilainen.
Nykyaikana osaisin kyllä arvostaa myös sitä että vuoden loppuessa saisin kaikki vuoden numerot vaikkapa CD:llä arkistointia varten. Lehtien pitäminen lehtihyllyssä vaatii ainakin minulta aina jonkunlaista siivousta ja esim. Hifi-lehdet lähtivät juuri kierrätykseen. Koska siellä kuitenkin mukana meni joitain laitearvosteluja mitä olisi kiva lukea myöhemminkin, niin olisi todella hieno jos ne vuosikerrat saisi kompaktimmassa muodossa. Toki siinä on vaarana että se lähtee nettiin samantien, mutta minulle tulee tällä hetkellä Tietokone-lehdessä vuosikerrat juuri noin, ja kirjahylly pysyy siistinä. No, ainahan voin käydä lukemassa ne kirjastossa mutta nykyisillä kovalevyillä vuosikerran säilytys ei olisi mikään ongelma. Pliis?
Joku sähköinen yhteenveto ois aika pop. Vielä kaikki mittausdata graafit sun muut isolla kuvalla ettei tarvi niitä lehden pieniä postimerkkejä tihrustaa.
Hmm, ilmeisesti edellisessä lehdessä luvattu "Amphion Prio ja Tannoy Revolution Signature -kaiuttimista kootut 5.1-kaiutinsarjat"-artikkeli muuttui muotoon "5.0-kaiutinsarja Tannoy Revolution Signature". Eikö Prioja saatu testiin ajoissa tms.? Mutta eniveis taas on ens viikon ratikkamatkoille luettavaa :thumbsup: Ja onnea uudelle päätoimittajalle.
Jos jollakulla on tarvetta vanhemmille Hifimaailmalehden numeroille niin myyn kaikki tähänastiset numerot lukuunottamatta uusinta hintaan 20 euroa. Kysellä voi sähköpostilla: enoelmeri2@hotmail.com (eihän tämä mikään myyntipalsta ole, mutta myydään palsta on aivan kuollut niinkun kaikki tietävät) Lappeenrannasta ja Espoon kauppakeskus Sellon vierestä tähän hintaan, postilla sitten postikulut päälle.