Toisaalta kaukolämmöllä tarvii pattereita / putkistoja. Itse asun rivitalossa, joka on kaukolämpöverkon vieressä, mutta talossa on jostain syystä suora sähkölämmitys toteutettuna kattolämmityksellä. Varaaja löytyy saunan lauteiden alta.
Kyllä tuo kaukolämpö vaikuttaa edulliselta sielläpäin ja varmaan ihan hyvä valinta. Ja tosiaankin, ihmiset kuluttaa eri tavalla energiaa. Lapset nostaa kulutusta, tiskari ja pyykkäri käy aika taajaan. Minulla menee sähkölaitoksen arvioista noin puolet. vuosimallia 1989, n. 60m2 + varasto, suorasähkölämmitys ilmalämpöpumpulla ja kamiinalla, missä vuolukivikuoret, vuosikulutus 6000-9000kWh. Viihdyn aika viileässä ja suihkussa muutama minuutti, tiskari käy 2-4 kertaa kuukaudessa. Muuten en säästä sähköä yhtään, valot päällä ja viihde-elektroniikkaa käytän paljon kun kotona. OSO 150 litrainen varaaja ottaa noin 1,5-2kWh päivässä Fortum Valppaasta katsottuna.
No ei paha. Oulussa perusmaksu (alveineen) 463/vuosi ja energia 47/MWh. Perusmaksusta tulee noin kolmannes kuluista, joten eipä paljoa innosta energiaa säästämään. Eli aika selvä tapaus. Vesiputket kun laittaa niin lämmitysmuotoa on helpompi vaihtaa tulevaisuudessa, kun tarvitsee tehdä muutos vain lämmönjakohuoneeseen. Ja kun se liittymä pitää pakkomaksaa joka tapauksessa niin oudolta tuntuisi olla sitä käyttämättä noilla hinnoilla.
Näin sen itsellenikin olen perustellut. Jos joku keksii ylivoimaisen lämmityksen niin voi sitten myöhemmin päivittää.
Ihan mielenkiinnosta, miten tuo on edes teoriassa mahdollista? Käsin tiskaamalla vai kertakäyttöastioilla?
Ruoka tehdään puuroja myöten paistinpannussa ja syödään suoraan pannusta pannun pesen käsin, muut koneessa. Ulkona syön aika paljon ja asun yksin. Tykkään kyllä kokkailla myös hitaasti haudutettavia patoja ja keittoja, sellaisia 10-15h haudutus- ja keittoaikoja.
Itselläni tuollainen passiivinen patteri ulkoa tulevassa putkessa ennen ilmanvaihtokonetta ja olen kyllä erittäin tyytyväinen toimintaan. Maahan kaivettiin maatöiden yhteydessä 90 metrin lenkki 32mm vesijohtoputkea. Grundfoss:in alpha pumppu pyörii 9-14W teholla, vieden sähköä noin eurolla kuukaudessa joten järjestelmä ei ole kallis käytössä. Patteri viilentää näin kesäisin noin kymmenen astetta koneelle tulevaa ilmaa ja huonelämpötila pysyy tasaisesti 21 asteessa vaikka kuinka paistaisi ja helteet jatkuvat. Kokonaiskustannus kaikkineen oli noin tonnin luokkaa eikä ole ilmalämpöpumppua kaivannut viilentämään ja sähköä syömään.. View attachment maakeruupiiri.jpg
Meillä pohdittiin pitkään maalämmön ja "ilmaisenergian" välillä ja päädyttiin lopulta puu/aurinkolämmitykseen, huvin ja harrastuksen vuoksi. Päätöstä helpotti se että puut saadaan omasta metsästä ja takalla saa kivasti tunnelmaa pimeisiin koti-iltoihin, ja aurinkokin tuntuu kovasti paistavan osan vuotta. Lämmitettäviä huoneistöneliöitä on 181 + 33 neliötä lämmintä käyttöullakkotilaa. Kuutioissa laskien lämpimänä on 580 kuutiota. Rakennettu 2011-2012 silloiseen passiivi-normiin ja varusteltiin ledein ja pienikulutuksisin kodinkonein. Perheeseen kuuluu 2 aikuista ja saman verran lapsia. Vesitakkaan ja puukiukaaseen ladottiin viimevuonna noin 6-7 pinokuutiota koivua ja ostosähköä meni koko talon/perheen kulutukseen vähän yli 4000kWh. Tuosta saisi varmaan tuhannenkin kilowattia tingittyä jos alettasiin säästelemään, mutta käytännössä suunnilleen tuolla pyöritään kun eletään normaalia lapsiperheen arkea sen kummemmin sähkönkulutusta miettimättä. Tarkoitus on vielä lisäillä sähköpaneeleita katolle että päästäisiin osan vuotta lähes omavaraisiksi energian suhteen.. View attachment Sähkönkulutus2014.jpg View attachment viikkokulutus.jpg
Voitko vielä avata hiukan valitus lämmitysmuodon perustamiskustannuksia, eli paljonko rahaa käytettiin aurinkopaneeleihin ja paljonko vesitakka tuli maksamaan? Vesitakka ei ole kovin tuttu itselle, mutta periaate lienee se, että teillä on vesikiertoinen lattialämmitys?
Kuulostaa todella kiinnostavalta. Kuinka syvälle maahan putki kaivettiin ja miten tarkkaan sait laskettua kaivuutöiden osuuden? Kuinka tuo passiivinen patteri käytännössä sijoittuu suhteessa lmanvaihtokoneeseen? Itselle vaikea hahmottaa, koska tuloilma tulee meillä suoraan muistaakseni 160mm muovikanavaa pitkin ulkoseinän läpi tuloilmakoneelle. Entä syntyykö tuossa kondenssivettä, kun tuloilmaa lämmitetään tai viilennetään noin?