Uuden omakotitalon lämmitysratkaisut?

Keskustelu osiossa 'Kodin suunnittelunurkka' , aloittajana Käikäle, 15.06.2010.

  1. svass

    svass Uusi jäsen

    Liittynyt:
    13.01.2006
    Viestejä:
    209
    Saadut tykkäykset:
    0
    <ot>Tuli tosta videon kaverin virityksistä mieleen. Onko tietoo tuollaisista energian kulutusmittareista. Tolla kaverilla on vaiheejohdon ympärille tuleva silmukkamittari. Itse kaipailisin sellaista sähkömittarin vilkun perusteella lukevaa, kun noita silmukoita ei pääse laittamaan. Eteenkin tuollainen USBista datat ulos sylkevä (Linuxiin).
    Paikallinen sähköyhtiö kun ei saa tekemälläkään asiakkaille näkyviin reaaliaika seurantaa, vaikka etäluettavat mittarit on ollut meilläkin jo toista vuotta. Se Fortumin mainostama mittari turhan kallis.</ot>

    Edit: Näyttää nyt vähän sille, että langattomat optisella sensorilla varustetut ei ookkaan sellaisia Biltema/Hongkong -hintaisia, klipsillisiä löytyis kyllä sieltä ja täältä. Jatkot tästä jossain muualla, on kuitenkin sen verran offtopic.
     
    Viimeksi muokattu: 13.04.2012
  2. lmfmis

    lmfmis Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    17.02.2002
    Viestejä:
    3 017
    Saadut tykkäykset:
    2
    Just sain tuollaisen vilkkumittarin 4,90 kun otin pari numeroa Tieteen Maailmaa. :)

    Tosin langallinen, mutta toimii noinkin.
     
  3. Sonyisti

    Sonyisti Uusi jäsen

    Liittynyt:
    29.03.2006
    Viestejä:
    20
    Saadut tykkäykset:
    0
    Viimeksi muokattu: 13.04.2012
  4. KnightOfNi

    KnightOfNi Uusi jäsen

    Liittynyt:
    05.04.2003
    Viestejä:
    815
    Saadut tykkäykset:
    1
    Niin, en nyt ihan täysin ymmärtänyt mitä tarkoitit tuolla Lässällä ? Sehän on ihan perus suomimallin tulistinpumppu. Lämmityspiiriin energia otetaan varaajan alaosasta ja tarpeen vaatiessa myös yläosasta.

    Vai missasinko nyt jonkun pointin ?
     
  5. Kipee

    Kipee Käyttäjä

    Liittynyt:
    20.11.2007
    Viestejä:
    246
    Saadut tykkäykset:
    0
    Täytyy myöntää, että en ole niin tutustunut omakotitalon vermeisiin.

    Mutta tuossa siis tarkoitin sitä, että kylmäainepiirissä varaajaa lämmittää kaksi eri vaihdinta. Tulistuksenpoistovaihdin, jolla tuotetaan varaajan yläosaan kuumaa, käyttövettä varten, ja oma lauhdutin matalalämpöä varten, eli varaajan alempaa osaa varten.

    Josko tämä on normaali suomimallin tulistinpumppu, niin seison korjattuna. =)
     
    Viimeksi muokattu: 13.04.2012
  6. uppiskuppis

    uppiskuppis Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    04.04.2006
    Viestejä:
    1 011
    Saadut tykkäykset:
    0
    Muuttaisin väestönsuojaan asumaan jos näkisin tuollaisia naapurissa.
     
  7. Garret

    Garret Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    11.01.2003
    Viestejä:
    429
    Saadut tykkäykset:
    0
    Imfmis!

    Tule kertomaan kokemuksiasi vesitakasta. Pitäisi pikkuhiljaa päättää jo oma malli ja teholuokka.
     
  8. lmfmis

    lmfmis Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    17.02.2002
    Viestejä:
    3 017
    Saadut tykkäykset:
    2
    Tuossa tuo on nyt asennettuna Kratki Maja Eko 12 kW. Periaatteessa takan teho jakaantuu 3 kW huoneeseen ja loput veteen, mutta tuohan riippuu miten tulta pesässä pitelee. Tässä on eristettyy palopesä ja toisioilman ohjaus liekkeihin jotka on hyviä juttuja.

    Asennustyö tuli laitettua vanhan avotakan paikalle ja purkamista sai tehdä jonkin verran. Putket varaajalle on 3/4" teräsputkea jotka sai menemään lattian alla. Eristetyt villalla tietenkin.

    Takka lataa 500 l varaajaa ja näillä tehoilla on sen lataaminen täyteen todella hankalaa jos talo vie yhtään lämpöä samana aikaan. Jos ulkona on 10 esteen pakkanen niin muutaman tunnin polttelula saa pari tuntia lämpöä ladattua varaajaan. Vesi kerrostuu varaajassa todella tehokkaasti ja alaosasta saa 25 asteista vettä kun yläosa on 75 asteinen. Mutta isäntää siis lämittää kun pääasiassa kaikki lämpö menee talon lämmityksen ja jakaantuu patteriverkoston kautta kaikkiin tiloihin.

    Samaa varaajaa lämmittää VILP jonka käyntitermostaatin joutui siirtämään niin että se lämpiää heti takan veden alkaessa lämmittämään. Muuten VILP pumppaa "turhaan".

    Tähän tilasin luukkuun tuplalasin ja se on aika välttämätön. Ihan tarpeeksi lämmittää olkkaria nytkin. Itse takkasydän on verhoiltu villalla joka on kyllä melkein välttämätöntä.

    Teholuokka näissä määrääntyy tuon talteenotto-osan pituudella eli pari kilowattia tehokkaampi malli olisi ollut 20 cm korkeampi. Laittaisin niin ison/korkean kuin tila sallii. Ei siitä haittaakaan oikeastaan ole.

    Takkakytkin LTO:lle on vielä laittamatta mutta siihen valjastan sellaisen "johdoton" kytkinsarjan jolla ei tartte murehtia kaapelin vedosta.
     
    Viimeksi muokattu: 26.12.2012
  9. uusrakentaja

    uusrakentaja Uusi jäsen

    Liittynyt:
    25.01.2013
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kerro Infmis! lisää vaan.

    mistä ostit? miten verhoilit?
     
  10. fraatti

    fraatti Käyttäjä

    Liittynyt:
    20.02.2008
    Viestejä:
    104
    Saadut tykkäykset:
    0
    Postataan tännekkin kun laskeskelin hiukan maalämmön takaisin maksu aikaa

    Rakennan parhaillaan itselle taloa ja tallia (170m2 ja 70m2) ja muuta vaihtoehtoa en nähnyt kuin maalämmön. Matalalla lämmöllä lattiaa lämmittäessä COP on 4 - 5 nykymääräyksillä rakennetussa talossa. Käyttövettä maalämmöllä voidaan tehdä COP 2,5:lla. Tein itse myös energiaselvityksen josta selviää seuraavat asiat: Eli energiatodistuksessa talon lämmitystarve(sis. iv) on 11 100kwh vuodessa sekä lämpimän veden vaatima energian tarve 5200kWh

    siirto+verot ja myynti elenia
    3,58+2,09+7,00=12,67c/kWh

    sähköllä:
    11 000 -> 1406e
    5200 -> 661e

    maalämmöllä:
    11100 : 4,5 -> ~2500kwh -> 317e
    5200 : 2,5 -> ~2800kwh -> 354e
    yhteensä sähköä 671&#8364; vuodessa lämmitykseen sekä käyttöveden tuottamiseen

    talli sähköllä:
    4000kwh ilman ilmanvaihtoa -> 507e
    maalämpö:
    4000/4,5 -> 900kwh -> 114e

    summasummarum:
    2067&#8364;+507&#8364;=2574&#8364; sähköllä
    114&#8364;+671&#8364;=785&#8364; maalämmöllä

    ---> Säästöä maalämmöllä 1789&#8364;/vuosi

    Maalämmön kustannukset:
    5500 pumppu 10kw
    5400 reikä 180m
    1500 pumpun asennus+tarvikkeet
    2500 vesikiertoinen lattialämmitys 1100m/240m2
    yhteensä ~15 000ke

    sähkövaraajalla: (arvio)
    varaaja 1200&#8364;
    2500 vesikiertoinen lattialämmitys 1100m/240m2
    varaajan asennus 1300e
    yhteensä 5000e

    takaisinmaksuaika maalämmölle:
    15000&#8364; - 5000&#8364; = 10000&#8364;
    10000/1789=5,6 vuotta ja siitä eteenpäin maalämpö on maksanut itsensä takasin olettaen että sähkön hinta ei nouse ja tallissa ei ole ilmanvaihtoa.

    Lämmitystä ja käyttövettä varten energia 171m2+70m2 maalämmöllä yhteensä 6200kWh, suoralla sähköllä se olisi 20400kWh
    Käyttöveden määrä määraytyy huoneiden lukumäärän mukaan ja tässä tapauksessa se on 4 hlön mukaan laskettu.
     
    Viimeksi muokattu: 26.01.2013
  11. Kipee

    Kipee Käyttäjä

    Liittynyt:
    20.11.2007
    Viestejä:
    246
    Saadut tykkäykset:
    0
    Näyttäisi ihan asialliselta. Mitä oli veden kulutus arvio litroina laskelmassasi? Ja oletko hakenut rakennuslupaa jo ennen uusia määräyksiä vai oletko vielä hakenut? Muistathan että et voi tasauslaskelmassa käyttää noin korkeita hyötysuhteita, jos olet uusien määräysten mukaan E-lukua laskemassa.

    Oletko muuten kysynyt tuon hinnan kaivolle? Tahtovat vaan puhua isommista kustannuksista kaivon/kaivojen suhteen?

    Edit: Enpä huomannut tuota toista ketjua, ilmeisesti siis rakennuslupa haettu kauan sitten :)
     
    Viimeksi muokattu: 25.01.2013
  12. Teukka76

    Teukka76 Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    02.11.2000
    Viestejä:
    2 376
    Saadut tykkäykset:
    2
    Meillä 4/2012 valmistunut talo as.ala 160m2 ja 450m3 suorasähkölämmitys ja kokonaissähkönkulutus näyttäisi asettuvan vuodessa noin 12000kwh sisältäen käyttösähkönkin. Meillä eristeenä 50mm SPU+200mm kivivilla+25mm puukuitulevy.

    Todellinen cop MLP systeemissä on 3-4 lattialämmityksessä mitä http://lampopumput.info/foorumi/index.php on tullut luettua. Ja kannattaa huomioida pumpun ylläpitokustannukset ja elinikäkin takaisinmaksuaikaan.
     
    Viimeksi muokattu: 25.01.2013
  13. fraatti

    fraatti Käyttäjä

    Liittynyt:
    20.02.2008
    Viestejä:
    104
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sähkönkulutus kuulostaa melko pieneltä. Mutta paljonko palaa puuta? Asia joka usein unohdetaan mainita. Myös huonelämpötila, hlö määrä, veden kulutus tottumukset sekä saunominen vaikuttaa merkittävästi kulutukseen.

    Hatusta lukuja en vetänyt tuota cop laskentaa varten ja ne voi tarkistaa tuosta ruottalaisesta testistä(itseasiassa olisin voinut käyttää cop 2,7 käyttöveden tekemiseen):

    "For a house with energy 24,200 kilowatt hours per year and under floor heating saves Viessmann Vitocal 343-G, 18,800 kilowatt hours per year, 78 percent. Seasonal performance factor of 4.5, which means that it provides four and a half times more heat than it uses electricity for its operation."(google translate)

    "Coefficient of water heater's efficiency

    The test also includes heat factor that shows how efficiently the heat pump produces hot water to taps and showers in the house does not need to be heated. This coefficient varies from a low of 1.4 up to 2.7 for the tested models. The COP is largely affected by how large the losses are. Viessmann 2,7
    "

    testin suorittaminen:
    http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=sv&tl=en&u=http%3A%2F%2Fwww.energimyndigheten.se%2Fsv%2FHushall%2FTesterresultat%2FTestresultat%2FBergvarmepumpar-november-2012%2F%3Ftab%3D1

    Itse pumppu ja tiedot hyötysuhteista: Viessmann vitocal
    http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?productGroupId=144&productTypeVersionID=318&productTestId=1080&tab=2

    Mitä pitäisi laskea "ylläpitokustannuksiin"? Jos pumppu toimii kuten pitääkin, ei siihen sähkön lisäksi muuta kulu. Eliniän ajattelin olevan enemmän kuin tuon vajaa 6v. Sittenhän parintonnin kompuran "säästää" vuodessa vaikka sattus paukahtaakin. Ja onhan laitteessa takuu ja asunnossa kotivakuutus.

    Se sijaan lasken arvoa sille että voi käyttää "ilmaista" maakylmää asuntoni jäähdyttämiseen kesällä. Asennan kattoon upotettavan kattokonvektorin missä kiertää maapiirin viileä liuos. Jäähdys ei tällöin maksa kuin puhaltimen + kiertovesipumpun pyörimisen verran sähköä. Energialaskelman mukaan muutamana kuukautena tälle voisi olla tarvetta

    Koodi:
    Arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta						
    						
    	                Tammi	Helmi	Maalis	Huhti	Touko	Kesä
    Ts,lask,keskim , ºC	21,0	21,1	21,4	22,1	22,8	24,3
    						
                           	Heinä	Elo	Syys	Loka	Marras	Joulu
    Ts,lask,keskim , ºC	23,5	24,1	22,2	21,7	21,4	21,1
    
     
  14. Teukka76

    Teukka76 Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    02.11.2000
    Viestejä:
    2 376
    Saadut tykkäykset:
    2
    Tänä talvena poltettu rakennukselta jäänyttä hukkapätkää kovimmilla pakkasilla eli kun on menty -10 asteen huonommalle puolelle ja silloin suunnilleen muutaman päivän välein. Puuta lienee mennyt pari kuutiota joten aika vähäistä takalla lämmittäminen on ollut. Yläpohjassa 50mm SPU + 500mm villaa. IV-kone Onnline ECO XL joka taitaa olla enerventin tekniikkaa ja kohtuu hyvällä hyötysuhteella ~80%.
     
  15. fraatti

    fraatti Käyttäjä

    Liittynyt:
    20.02.2008
    Viestejä:
    104
    Saadut tykkäykset:
    0
    Asuinrakennuksen ET-luku on 145 kWh/brm²/vuosi. Kaikki on laskettu viimekeväänä voimassa olevien määräysten mukaan. Ainostaan ilmanvuotoluku on lapuissa 4.0 koska en meinaa maksaa muutamaa sataa siitä että saisin luvun pienemmäksi(mittauksen hinta). Kaverille kun rakennettiin kämppä niin siinä tuo toteutunut ilmanvuoto oli hiukan alle 1. Tämä vielä laskisi tuota et-lukua, mutta ei ole mitään tarvetta saada tuota lukua alemmaksi.

    "Jos asuinrakennuksessa on huoneistokohtainen mittaus ja
    laskutus, henkilöperustaisena arvona voidaan käyttää 50 dm3/henkilö vuorokaudessa" (lämpimän veden määrä)
    Lämpimänkäyttöveden energian tarve on laskettu rakennusmääräyskokoelman laskukaavojen mukaan näillä parametreilla: (sisältää käyttöveden kiertohäviön vaikka en meinaa käyttää kiertoa kuin ajastettuna/liiketunnistimella)
    [​IMG]

    Itseassa en maksanut tuosta kaivoista edes tuota 5400&#8364;. Tämä on vain sellainen heitto(30e/m) millä tuon reiän saa jos jaksaa asian eteen vaivaa nähdä ja kysellä tarjouksia. Porattiin saman firman kautta myös vanhemmille reikä ja saatiin hinta kohdilleen. Muutamaan eri firmaan soitin ja huomasin että tuon 30e/m saa yhdelläkin reiäillä. Tuo hinta sisältää myös vaakavedon putket sekä liuoksen.

    Mikäli tuossa maalämmön hankinnassa haluaa säästää tarvii kaikki "osa-alueet" kilpailuttaa erikseen tai muuten joku joka hoitaa asiat puolestasi ottaa katteen vielä muiden tekemästä työstä.
     
    Viimeksi muokattu: 26.01.2013
  16. fraatti

    fraatti Käyttäjä

    Liittynyt:
    20.02.2008
    Viestejä:
    104
    Saadut tykkäykset:
    0
    Rakennusmääräys kokoelmasta:
    "Jos rakennuksessa on varaavaa tulisija, voidaan varaavan tulisijan tuottamaksi lämmitysenergiaksi laskea
    2000 kWh vuodessa." (edellyttäen tietysti että sitä käytetään)

    Zippinetto projektissani en kokenut järkeväksi käyttää mitään hipohipo eristeitä..

    Jonnekkin avauduin näin:
    Kuutioita itselle tulee muistaakseni ~500m3.
    Itselle tuli sama iv-kone. Hinta-laatu suhde kohdallaan. Ei se vuosihyötysuhde nyt aivan 80% ole mutta pirun hyvä kuitenkin. Kopsasin tuosta omasta energia selvityksestä iv-koneen lapusta: "Annual efficiency: 75,4 %" "Air flow: +52 l/s, -58 l/s"

    Paljonko tuo todellinen kulutus teillä eroaa tuosta energiaselvityksestä löytyvästä laskennallisesta energiantarpeesta? Tietysti tuossa joutuu hiukan laskemaan käyttöveden osalta jos henkilömäärä on eri kuin mitä laskuissa on käytetty(mh huone lkm +1). Käyttösähkön määrä lienee vuodessa 3000~4000kwh(josta tosin osa jää kämppään hukkalämpönä)
     
    Viimeksi muokattu: 26.01.2013
  17. Teukka76

    Teukka76 Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    02.11.2000
    Viestejä:
    2 376
    Saadut tykkäykset:
    2
    No tuota villapaksuutta kasvattaessa pitää ottaa huomioon sitten runkotavarankin lisääntyvä paksuus. Meillä 198 runko ja sen jälkeen saumaton 50mm SPU kerros joka jatkuu anturasta aina kattoon saakka. Rockwool on kyllä hinnaltaan asiallinen :thumbsup: ja ei tuo SPU niin mahdottoman kallista ole kun kysyy isompaa erää, listahinnasta sai noin -45%...
     
  18. Grr

    Grr Käyttäjä

    Liittynyt:
    27.08.2003
    Viestejä:
    597
    Saadut tykkäykset:
    0
    On kyllä erityisen pieni kulutus. Joko elintavat on poikkeukselliset, talo on Virossa, tai SPU auttaa enemmän mitä insinöörien märimmissä mainosunelmissa.

    Ja sitten ranttaus:
    Noilla laskennallisilla kulutuksilla voi mun mielestä pyyhkiä persettä. Esimerkiksi tuollainen kaksinkertainen ero toteutuneen ja laskennallisen lämpöhäviön välillä ei ole mitenkään poikkeuksellista. Siihen vielä henkilökohtaiset mieltymykset päälle niin puhutaan 300% heitoista. Ei mitään järkeä, valitettavasti tarkat luvut saa selville vasta siinä toisen-kolmannen asumisvuoden aikana, ja silloinkin ne kannattaa kompensoida mittauskauden keskilämpötilalla. :/ Ja edelleen ei mitään järkeä käyttää laskennallisia lukuja verotuksen pohjana. Sama juttu tässä kuin autoilussa, olisi _niin_ helppo lyödä lisäverot energian hintaan, mutta ei, pitää keksiä joitain työllistäviä inventioita, GPS seurantaa ja excel sheettejä perkele. Tasavertainen kohtelu yhyy.
     
  19. fraatti

    fraatti Käyttäjä

    Liittynyt:
    20.02.2008
    Viestejä:
    104
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itse kun rassasin tuon energiaselvityksen parissa monia, monia iltoja huomasin kuinka helposti sillä saa haluamiaan lukuja. Ja itseasiassa tutkin kaverin energiatodistusta minkä eräs talovalmistaja oli tehnyt 2012 valmistuneeseen taloon niin paistoi heti silmään että tuossa oli käytetty pienempää lämpimänkäyttöveden kiertohäviötä kuin mitä rakennusmääräyskokoelma määrää käytettäväksi. Jotain muutakin epäselvyyttä oli mutta en nyt äkkiseltään muista mitä muuta siinä oli viilattu. Mutta näyttäähän paperilla hyvältä että on a-luokkaa ja vielä täyttää matala-energia määrityksen.

    Kaiken huippu on mielestäni se että myytäviin ja vuokrattaviin omakotitaloihin vaaditaan laskennallinen energiatodistus. Kulutuksen mukaan laadittu ei käy. Laske siinä nyt sitten paljonko rintamiestalon seinissä on purut painuneet... :hitme: Aivan naurettavaa...

    Ja yksi mikä tuossa laskennassa pistää silmään on myös se että laitesähkö lasketaan 50kWh/br m2/vuosi, itselle tuli 9050kWh. Itse en pidä tuota kauhean realistisena arviona laitesähköksi. Ja käyttöveden määrässä saa kaunisteltua rakentamalla kirjastoja, takkahuoneita tms niin niitä ei oteta käyttöveden laskentaan mukaan.

    Ja valitettavasti musta ainakin tuntuu että varsinkin nuo "hiustenkuivaajalla" lämpiävät passiivi projektit tuntuvat menevän kiville enemmän tai vähemmän todellisuuden kanssa.
     
    Viimeksi muokattu: 27.01.2013
  20. peruk

    peruk Käyttäjä

    Liittynyt:
    18.06.2009
    Viestejä:
    60
    Saadut tykkäykset:
    0
    Perspektiiviä, meillä on näillä päivinä valmistumassa valmistalo, 143m2 huoneistoala yhteen kerrokseen. Talo täyttää ennen heinäkuu-2012 voimaan astuneiden a-energialuokan matalaenergiatalon kriteerit. Valitsimme talotoimittajan listoilta vesikiertoisen lattialämmityksen, mutta lämmönlähteen hankinnan jätimme itselle. Pitkään tuli pohdittua mitä tehdään, vertailtiin koko helahoito sähkökattilasta maalämpöön ja kaikki siinä välillä. Lopputulos on kuitenkin varmasti yleisestä linjasta poikkeava. Ostin käytetyn Tehowatin. Näistä talomyyjä vinkkasi, että muutaman vuoden vanhoista taloista näitä vaihdetaan itku kurkussa maalämpöön ja halvalla lähtee.

    Mielenkkiinnolla odottelen kulutuslukemia. Vesiputket lattiaan maksoi muistaaksen parisen tonnia ja Tehowatti 850e. Asennuksen sain ilmaiseksi. Putkivaraukset maalämmölle löytyy kyllä tulevaisuuden varalle, eli siihen on varauduttu. Tuossa kattilassa itsessäänhän ei montaa liikkuvaa osaa ole, joten en sen käyttöiästä ole kovinkaan huolissani, varsinkin kun se ei ole kuin muutaman vuoden vanha.
     
    Viimeksi muokattu: 04.02.2013