Uuden omakotitalon lämmitysratkaisut?

Hep,

Avataan nyt tämmöinen aihe kun aika moni täällä rakentaa taloa tai suunnittelee ainakin.

Hupen nimikin vilahti tuolla muiden foorumeiden vastaavissa keskusteluissa.

Mikä olisi siis järkevin lämmitysjärjestelmä uuteen omakotitaloon? Meidän tapauksessa kyseessä 120-140 neliöinen puutalo yhdessä kerroksessa. Talon sijainti eteläinen suomi noin 100km Helsingistä pohjoiseen.

-Maalämpö
-Vesikiertoinen lattialämmitys + poistoilmalämpöpumppu
-Vesikiertoinen lattialämmitys lämmöntalteenotolla
-Legalett

Kaukolämpöä ei saa, öljylämmitys tuskin kannattaa eikä myöskään pellettilämmitys. Legalettkin kiinnostaa koska parilla tutulla sellainen on ja toisella 140 neliössä kahdessa kerroksessa ilman takkaa kulutus noin 16-18kwh vuodessa.

http://lammitysjarjestelmat.hosting.ambientia.fi/tyyppitalovertailu.php
http://www.linterm.fi/legalett/Mikä+on+Legalett/Lämmitys/

Takkahan taloon tulee väkisinkin mutta olisiko parempi laittaa kiertoilmatakka perinteisen varaavan tilalle? Maalämpö on kiinnostanut tähän asti mutta kallis investointi ei houkuta sekä takaisinmaksuaika on yllättävänkin pitkä. Yksi maalämmön käyttäjä myös sanoi jälkikäteen että ottaisi PILP:in jos rakentaisi nyt uudestaan.

 

Tähän olen itse päätynyt:

148 lämmintä neliötä, B energialuokka, vesikiertoinen lattialämmitys. Asukkaita 2+1.

1. MLP pumppu Nibe 1245 6kw (täysteho mitoitus) alle 5000 eur
2. 300m keruupiiriä savimaahan, litkuineen alle 1000€. Kaivinkone kaivaa sen sinne alle päivässä eli noin +400€. Piiri asennettuna siis alle 1500€
3. Kysyin jo lähimmästä putkiliikkeestä asennusta. Sanoivat että alle päivän homma. Lasketaan sille sitten vaikka tarvikkeineen noin 1000€

Total: 7500€

Lisätään vielä sen verran että eri yritysten tarjoamat MLP "avaimet käteen" paketit ovat kaikki aivan poskettoman kalliita. Kannattaa sis ehdottomasti hankkia osat, tarvikkeet ja asennus erikseen. Jos tontille ei maapiiriä saa, niin porakaivoa sisältäen putket ja litkut alkaa saamaan 27€ /metri.

 

Mielenkiintoinen ja usein tunteitakin kuumentava aihepiiri...

Tuon kokoiseen taloon pelletti, maalämpö ja kaukolämpö ovat taloudellisessa mielessä yli-investointeja. Erityisesti kun otetaan huomioon uudet 2010 eristysmääräykset.

Kustannuksia tarkasteltaessa suoralla sähköllä toimivaa lattialämmitystä ei peittoa mikään, samoin se on käyttömukavuudeltaan paras lämmönjakotapa (nopea reagointi ja tarkka säätö huonekohtaisesti). Yhdistettynä hyvään LTO:hon ja nykymääräysten mukaan tehtyihin eristyksiin se on myös energiataloudeltaan hyvä.

Vesikiertoinen lattialämmitys on hitaampi reagoimaan ja sen sielunelämä tulisi asukin itsekin ymmärtää jotta osaisi sitä säätää. Vahvuutena on lämmönlähteen helpohko vaihto. Kustannukset pelkällä lattialämmityksellä nousevat osapuilleen sähköisen LL:n tasolle, eli lämmönlähteen hinta on sitten extraa. Halvimmalla pääsee liikkeelle sähkökattilalla kuten TehoWatti, joka tuottaa myös käyttöveden.

PILPeistä fiksuimpia ovat käyttövettä tai jopa kiertovettä kuumentavat. Varteenotettavia tuotteita ovat mielestäni lähinnä Nibe 410p ja Nilan E ja EC. Molemmat tekevät käyttöveden ja toimivat ilmanvaihto - ja LTO-koneina. Nibe lämmittää myös kiertovettä, ja Nilanin EC-mallilla voi myös jäähdyttää kesällä. PILP tuottaa hyvällä hyötysuhteella suhteellisen pienen energiamäärän ympäri vuoden. Kun tämä tuotto pakkaskautena ylitetään, tuotetaan erotus sähköllä.

Takan poisjättämistä olen itse miettinyt. Taloudellista järkeä takassa ei ole, mutta esteettiset ja viihdearvot pitää toki nekin ottaa huomioon. Luultavasti päätyisin kuitenkin kiertoilmatakkaan. Sen vahvuuksina on helposti säädettävä teho, nopea, tasainen ja hyvin leviävä lämmöntuotto sekä tarvittaessa pitkä palamisaika (viihdearvot). Takkaytimiä on tarjolla pilvin pimein ja niiden ympärille on tee-se-itse miehenkin helpohko rakentaa näyttävä kuori vaikkapa harkoista tai levyistä.

Mitä sitten itse laittaisin 140 m2 taloon jos olisin nyt sellaista rakentamassa? Jonkin seuraavista:

1. Suora sähkölämmitys kaapeleilla ja Devin 550 älytermareilla. Käyttövesivaraaja. Enervent Pingvin tai LTR-3 ilmanvaihtoon. Kustannukset suuntaa-antavasti:
LL 2500e, varaaja 700e, Enervent 2500e = 5700e
2. Suora sähkölämmitys kaapeleilla ja Devin 550 älytermareilla. Nilan E PILP tekemään käyttövettä ja lämmittämään tuloilmaa. Kustannukset osapuilleen:
LL 2500e, Nilan 5000e = 7500e.
3. LL vesikiertoinen, Nibe 410p tekemään käyttö- ja kiertovettä. Kustannukset: LL 2500e, Nibe 5000e = 7500e.

Isompaan taloon miettisin maalämpöäkin, mutta se pitäisi sitten toteuttaa muuten kuin avaimetkäteen-pakettina, jotta siitä saisi kustannustehokkaan. Pieni pumpu, putket pintaan jne olisi resepti, KnightOfNi:n kuvailemaan tapaan.

 

Joo.
Lisätään tohon vielä että suoran sähkön asumismukavuutta saa vielä inan parannettua ilma-ilmalämpöpumpulla. Sen sijaan noiden PILP:jen jäähdytysominaisuudet on ihan huuhaata.

Maalämpösysteemit isoihin hatariin linnoihin joissa lutrataan paljon lämmintä vettä.

Lämmitysjärjestelmän valinta on vähän kuin auton hankinta, pitäis saada valtavista hukkainvestoinneista perusteltua itselleen se joka parhaiten sopii, mutta kuitenkin vähän hienompi kuin naapurin corollada.

 

Itse laittaisin vesikiertoisen lattialämmityksen ja LTO. Se onkin sitten eri asia millä vesi läämitetään. Jos ei kaukolämpöä niin sitten voisi olla maalämpö ja vaikka varaava takka jolla voi myös lämmittää lämmitys vettä. Tuo lattialämmitys on niin hyvä ja tasainen etten ilmalämpöpumppua laittaisi muuten kuin ehkä jäähdytykseen.

 

Oma valinta oli maalämpö porakaivolla ja lämmönjako vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Neliöitä 160m2 + kellari 100m2 ja erillinen 70m2 autotalli.
Rahaa paloi 22½ke, mutta en rakenna myyntiin vaan meinaan asustella tuossa pitkään.

Tuolta voi käydä katselemassa miltä vermeet näyttää (asennus 2008 lokakuu)
http://lepakko1.vuodatus.net/

 

Meillä valinta kohdistui lopulta maalämpöön.

Nibe 1245 8kW maalämpöpumppu, 160m porakaivo, Vallox Digit2 SE VKL MLV ja vesikiertoinen lattialämmitys kahdella piirillä.

Ostin kaikki erikseen, en kokonaispakettina. Lämmitettävää tilaa on talossa 148m2 ja talli 30m2. Rakennukset tehty ennen 2010 olevilla määräyksillä. Porakaivosta saa vesiautomaatilla pihan kasteluvedet, auton pesuvedet, ulkorakennuksen paskapytyn vedet. Ilmanvaihtokoneessa on etulämmitys-/jäähdytyspatteri, jossa kiertää maapiirin neste.

Kokonaiskustannukset n. 18ke. Maalämpöpumppu 5000e, porakaivo 5500e, Warmia lattialämmitys 3500e, asennukset 3000e, lämpökanaali 700e.

Kallishan se oli, mutta tollanen siellä nyt torppaa ja käyttövettä lämmittää :hitme:

 

Itselläni työn alla 154m2 talo. 2010 rakenteella. Lopulta vaakakupissa painoi eniten omatunto ja luonnonvarojen säästö.
Sain ihan mukavan tarjouksenkin. Nibe 1245 6kw, porakaivo 120m ja asennus. 11300,-
Warmian lattialämmitysputket 3100,- itse asennettuna.
Ilmanvaihtokoneeksi valitsin Enerventin Pingviinin.

 

Ehdottomasti maalämpö, tai vähintään vesikiertoinen lattialämpö. Vesikiertoon kun voi lisätä lämpöpäähän melkein mitä vain (sähkö, aurinko, hake yms). Energiahinnat nousevat koko ajan, joten puhdasta sähköä ei voi suositella kenellekään, vaikka sen hankinta- ja perushinta on varmasti se edullisin. Torppa rakennettaan yleensä aika montaa asuinvuotta eteenpäin katsoen, joten eiköhän se energia- ja kustannustaloudellisin vaihtoehto takaa asunnolle jatkossa paremman hintaluokan sitten myyntitilanteessakin.

Pelletissä aika on ajanut tuotteen ohi. Biowatti (ainakin) on ilmoittanut lopettavansa tuotteen valmistuksen.

 

Me päädyttiin (todennäköisesti) vesikiertoiseen lattialämmitykseen sähköllä. Lisäksi pari takkaa ja ehkä myöhemmin ILP. Lisäksi toki LTO ilmanvaihtokoneeseen.
Kattilaksi mietin CTC:n korkeampaa mallia, joka on laajennettavissa suoraan vaikkapa VILP:illä tai Maalämpöpumpulla.
http://www.callidus.fi/lammitysjarjestelmat/lampopumput/ecoel

Talo on kuitenkin yksikerroksinen/-tasoinen 2010 määräysten mukainen. Suotta sinne kamalia investointeja tekemään ylisuuriin lämmitysjärjestelmiin. Loppupeleissä (30v aikajaksolla) rahallisesti ei ole mitään eroa millä sitä taloa lämmittää, kuten seuraavasta vertailusta käy ilmi:
http://lammitysjarjestelmat.hosting.ambientia.fi/tyyppitalovertailu.php

Noilla eri vehkeillä on sitten oikeasti eroa keskenään, TM-rakennusmaailma testailee noita ja testit voi käydä lukemassa kirjastossa tai tilata artikkelin kotiinsa. Tilaajana toki pääsee arkistoon ilmaiseksi.

 

Lienenköhän tällä foorumilla ainoa joka suunnittelee lämmittävänsä tulevan talon ja käyttöveden puulla

Suunnitelmissa on reilun 100m² talo vesikiertoisella lattialämmityksellä ja koska ympärillä on sen verran omaa metsää josta lämmitykseen tarvittavan puun saa "ilmaiseksi" niin mielestäni ei ole järkeä maksaa ylimääräistä muista lämmitysmuodoista.

Seuraavanlaisia olen katsellut.
Kattila:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=LVIN-5058030
Varaaja:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=LVI-5235062

Varaajaan tulee myös sähkövastukset joilla voi pitää talon lämpimänä silloin kun ei jouda lämmittämään, on matkoilla tms.

Vaatiihan tämä tietysti enemmän työtä kuin vaikkapa maalämpö mutta huomattavasti edullisempi perustuskustannuksiltaan.
Jos sitten joskus kyllästyy niin helppohan kattila on vaihtaa johonkin toiseen lämmönlähteeseen.

 

Aika monesti noissa vertailuissa ei oteta huomioon sähkön hinnan kehitystä kun lasketaan kustannuksia kuitenkin vaikka 30 vuodelle eteenpäin. Omasta mielestäni tärkein asia nyt rakentavalle on se että lämmityksestä tekee vesikiertoisen. Sillä takaa sen että tulevaisuudessa on helpompi pelata sitten mitä korttia tahansa. Sähkön hinta tulee takuuvarmasti nousemaan jatkossakin. Tässä yksi arvio sähkön hinnan kehityksestä:

Vuosi pv yö
2006 4,00 2,85
2007 4,25 3,11
2008 5,00 3,85
2009 5,32 4,20
2010 6,00 4,85
2011 6,38 5,29
2012 7,00 5,85
2013 7,44 6,38
2014 8,00 6,85
2015 8,50 7,47
2016 9,00 7,85
2017 9,57 8,56
2018 10,00 8,85
2019 10,63 9,65
2020 11,00 9,85
2021 11,69 10,74
2022 12,00 10,85
2023 12,76 11,83
2024 13,00 11,85
2025 13,82 12,92
2026 14,00 12,85
2027 14,88 14,01
2028 15,00 13,85
2029 15,95 15,10
2030 16,00 14,85

 

Erittäin mielenkiintoinen. Ja miltei takuuvarmasti tämäkin ketju kuumenee melkoisesti hetken päästä. En ole törmännyt suurempiin riitoihin missään muualla kuin maalämpö vs. muut lämmitysjärjestelmät, tai valuharkko vs. muut kivitalot -keskusteluketjuissa.

Noilla neliöillä, tuolla sijainnilla ja 2010 -määräyksillä mielestäni vaihtoehtoja on vain kaksi; suora sähkölämmitys + ILP tai PILP.

Vielä viime vuonna nyrkkisääntönä pidettiin, että MLP ei ole kannattava investointi alle 150 m2 taloihin. Nykypäivänä raja onkin sitten jo 200 m2.

Jos itsetunto kestää rajuakin kritiikkiä (aiheetonta), niin harkitsisin jopa naruja lattiaan ja ILP:iä ulkoseinään. Itse en vaan esteettisistä syistä suostuisi laittamaan ulkoyksikköä taloni ulkoseinään, joten kalistuisin PILP:in kannalle. Ongelmana PILP:issä vain on kapea tuotevalikoima (vain muutama valmistaja) ja heikohko ilmanvaihtomäärä.

En ole Legalet:iin syvällisemmin tutustunut, mutta heitän vastakysymyksen; Miksi se kiinnostaa? Kuinka paljon Legalett tulee edullisemmaksi kuin vesikiertoinen lattialämitys? Ja jos se tulee kalliimmaksi, mitä hyötyä siitä on vesikiertoiseen verrattuna?

Jos talo on kevytrakenteinen ja sähkölämmitteinen, laittaisin varaavan takan. Jos lämmitysenergian hinta on puolet edullisempaa kuin suorasähköllä (MLP/kaukolämpö/tms), ei puilla kannata taloudellisessa mielessä juuri lämmitellä. Tunnelman vuoksi kylläkin. Koska itse rakennan kivitaloa, valitsin kiertoilmatakan. Sen ympärillä kun on n. 20 kertaa tavallisen varaavan takan verran massaa jo rakenteissa varaamassa.

Täysin samaa mieltä.

Yksi asia joka usein nostetaan esille aina kun joku mainitseekin PILP:in, on se että heti kun ulkoilman lämpötila laskee alle nollan, PILP muuttuu suorasähkölämmitykseksi. En ole koskaan jaksanut kommentoida asiaa, mutta nyt kun aloin kirjoittamaan niin teen sen; Mitä sitten? Jos maalämpöjärjestelmiäkin rakennetaan osatehoiseksi, niin eikö voida ajatella ettei lämmittäjä ole koskaan suunnitellutkaan muuta kuin että PILP toimisi vain lämmitysjärjestelmää täydentävänä tekijänä? Jos vertaamme suorasähkölämmitteistä taloa ja PILP:iä, niin suorasähkö-ratkaisu käyttää ostoenergiaa aina, mutta PILP lämmittää käyttöveden miltei ilmaiseksi 1/3 -vuotta, lämmittää käyttöveden ja korvausilman kohtuullisella hyötysuhteella 1/3 -vuotta ja on vain talvet 1:1 ostoenergian varassa. Eikö se ole jo hyvä suoritus?

PILP:in jäähdytystoiminto on kieltämättä enemmänkin klisee kuin fakta. Fysiikan lait kun vain tekevät sen käytännössä mahdottomaksi.

Nilan pitäisi olla käsitykseni mukaan kalliimpi kuin Nibe ja siinä on heikompi ilmanvaihtokyky sekä emaloitu varaaja. Noista kahdesta vaihtoehdosta pidän Nibeä parempana. Jos PILP olisi ollut minulle mahdollinen (minkään laitteen ilmanvahtokyky ei riittänyt (max. 250m3/h = 70 l/s)) olisin valinnut joko Viessmannin tai Stiebel Eltronin koneen. Viessmann oli hinnaltaan Niben luokkaa (4700 euroa), mutta ohjauselektroniikka oli aivan toiselta planeetalta kuin pohjoismaisten valmistajien laitteissa. Ja paljon muutakin edistyksellisempää tekniikkaa.

Tuo on ehkä se tärkein tekijä miksi päädyin kiertoilmatakkaan. Nykyisessä talossa on ollut varaava vuolukivitakka nyt 13 vuotta ja sen käyttö on ollut lämmityskaudella seuraavaa:

- 17:00 saavumme töistä kotiin ja alamme valmistamaa ruokaa, lukemaan posteja, ym. Talo on jo jäähtynyt joten heti ruokailun jälkeen alamme lämmittämään takkaa.

- 18:00 takka sytytetään ja siinä poltetaan n. kaksi pesällistä (n. 4-5 kg/pesällinen). Puuhastelemme tällä aikaa muissa tiloissa normaaleita arkiaskareita.

- 19:45 takka hiipuu ja suljemme pellin. Takka ei vielä juurikaan luovuta lämpöä huonetilaan.

- 20:00 siirrymme olohuoneeseen. Takasta ei ole tunnelman luojaksi koska se on jo sammunut.

- 21:45 takka alkaa luovuttamaan mukavasti lämpöä olohuoneeseen.

- 23:00 poistumme olohuoneesta nukkumaan. Olohuoneessa alkaa olla jo tuskallisen kuuma (+27 astetta).

23:00-06:00 lämpötilan pudotus tiputtaa huonelämpötilojen pyyntiä 5 astetta. Takka lämmittää olohuonetta ja osan eteisestä periaatteessa turhaan.

- 06:20 nousemme ylös. Muissa tiloissa on n. 21 astetta. Olohuoneessa 23 astetta.

- 07:30 lähdemme töihin.

- 08:00 viimeinenkin perheenjäsen lähtee kotoa ja lämpötilan pudotus laskee taas pyyntiä 5 astetta. Takka lämmittää jälleen turhaan tyhjää tilaa.

- 15:00 takan pintalämpötila on enää 21 astetta.

- 17:00 sama rytmi jatkuu.

Nyt kun uuteen taloon on tulossa kiertoilmatakka, muuttuu lämmitystyyli ja saavutetut edut seuraavasti:

- Klo. 18:00 alamme lämmittämään takkaa. Takka alkaa luovuttamaan lämpöä heti 5-15 minuutin kuluttua aloituksesta. Termostaatti katkaisee lämmityksen ja energiaa alkaa säästymään.

- Klo. 20:00 siirrymme olohuoneeseen. Takka luo tunnelmaa koska se palaa edelleen.

- Klo 23:00 poistumme olohuoneesta nukkumaan ja suljemme pellin. Olohuoneessa lämpötila on sopivat 22 astetta.

- Klo. 23:00-06:00 lämpötilan pudotus tiputtaa huonelämpötilojen pyyntiä 5 astetta. Takka ei turhaan lämmitä enää olohuonetta. Seiniin ja muihin rakenteisiin varautunut lämpö pitää tilaa kuitenkin hieman lämpimämpänä kuin pyyntö.

Ainakin minulle tuo on suuri parannus käyttömukavuuteen.

Minulla on kokemusta 550:stä vuodesta 1999. Sain ne tuolloin suoraan Deviltä ja koska laitteet olivat ensimmäisiä, raportoin käyttökokemuksista valmistajalle. Ovat hienoja laitteita edelleen, mutta valitsisin nyt kuitenkin uudemman Devilinkin.

Et ole.

Tosin tänne on tulossa takka-versio.

 

Kovasti on mielipiteitä maalämmöstä ja jossain määrin myös ilmalämpöpumpuista, mutta ei juurikaan ilmavesipumpusta. Eli periaatteessa maalämmön tekniikka, mutta lämpö otetaan ulkoilmasta ilmalämpöpumpun tavoin samankaltaisella ulkoyksiköllä. Huomattavasti pienemmät perustamiskustannukset kuin maalämmössä (ei porauksia eikä putkien vetoa maahan), mutta itse lämmitys on silti suurimman osan ajasta suoraa sähkölämmitystä tehokkaampaa (ilmalämpöpumpun tavoin). Käytännössä ainoastaan suurimmilla pakkasilla joudutaan turvautumaan sähkövastukseen.

 

Voitko kertoa lisää minkälainen ratkaisu on tulossa? Takan sisällä ilmeisesti glykolit kiertämässä?

 

Ehkä Garret suunnittelee vesitakkaa? Aika vähänhän noita on Suomessa laitettu toistaiseksi, vaikkakin idea vaikuttaa mielenkiintoiselta. Täältä löytyy jotain perustietoja: http://tulituote.com/index1.htm. Passiivitaloprojekteissa noita on ainakin käytetty, mm: www.passiivi.com

Periaatteessa vesitakka on puukattila siirrettynä olohuoneeseen ja pakattuna näyttäviin takkakuoriin. Lämmittää vettä ja ajaa sitä varaajaan talteen. Varaajassa voi sitten olla kytkettynä myös sähkövastuksia / muita lämmöntuottajia.

 

Sama vika täällä, eli omassa orastavassa projektissa kuutiomäärä olisi sen verran iso että yleisimmät pilpit eivät tule kysymykseen. Ilmanvaihtokyvyiltään riittävän mittavia laitoksia olen löytänyt Nilan VPL25, Enervent Pelican Pro Greenair sekä Fresco Futura FF1100. Näistä ainoastaan Fresco kykenee lämmittämään käyttö- ja kiertovettä, ja siitä taas en ole onnistunut löytämään minkään sortin käyttökokemuksia joten ei oikein houkuttele.

Stiebel ja Viessmann tuntuvat olevan Suomessa myöskin varsin eksoottisia merkkejä, PILP-rintamalla lampöpumppufoorumillakaan ei ole ollut niistä käytännössä mitään juttua.

Olen myös pyöritellyt hybridivaihtoehtoja, esim. Nibe kellarin ilmanvaihtoon ja käyttö- / märkätilojen kiertoveteen ja varsinainen ilmanvaihtokone asuinkerroksiin. Tai sitten pieni MLP pintapiirillä yhdistettynä varaajaan, johon myös vesitakka. Tai vain ilmaa lämmittävä iso PILP, esim. Enervent HP Greenair, ja kaapelit lattiaan. Onneksi tonttiakaan ei vielä ole, joten akateemiseen pohdiskeluun voi käyttää huoletta aikaa...

 

Jep, eikä sitä että jotkut eivät maksa puusta mitään tai maksavat siitä vain vähäsen. Esim. laittamani laskuri olettaa että puulla lämmitys on lähes samanhintaista kuin sähköllä lämmitys, ostopuilla siis. Ehkä se voi niin ollakin, ainakin pk-seudulla missä puita myydään "vain" Shellillä 8 eurolla 12kpl. Mutta onhan ne nättejä, höylättyjä ja millimetrin tarkkuudella samanmittaisia.

 

Porukka on tässä aiheessa ilahduttavan analyyttistä, mihin itsellä ei into täysin riittänyt..

Valitsin paljolti fiilispohjalta kaukolämmön ja vesikiertoisen lattialämmityksen, koska

- Kaukolämpö oli ensinnäkin saatavilla
- Miellyttäviä asumiskokemuksia ao. yhdistelmästä edellisestä kämpästä
- 2 pientä lasta, joten lämpimällä vedellä lotrataan koko ajan ja paljon
- Kohtuuhintainen käyttömaksuiltaan
- Helppo ja vähän hifistelyä, tekniikka pääosin "rautaa ja putkea"
- Modernien pumppujen tekniikan kestävyys ja vaadittava säätäminen arvelutti
- Olen laiska käyttämään takkaa lisälämmönlähteenä, eikä puuta kaupunkialueella ole loputtomasti tarjolla varsinkaan ilmaiseksi. Lisäksi kokemukset varaaavan takan lämmityskäytöstä ovat hyvin samansuuntaisia kuin Garretilla
- Arvioitu tuleva asumisaika talossa mieluummin alle kuin yli 15 vuotta

 

Itsekin kyllä ihan mukavuussyistäkin käyttäisin lattialämmitystä. Tosin, kun puuta on saatavilla käytännössä rajattomasti ihan ilmaiseksi niin varmasti päätyisin suurilta osin myös puilla lämmittämiseen. Nykyinen systeemi eli ILP + takka on myös ihan kiva ja säästeliäs. Tosin parina viime vuotena ei olla paljoa jaksettu takkaa lämmittää. Nyt varmasti siihenkin tulee muutos, kun takkahuoneesta tulee olohuone.

Sinänsä ei voi kuin ihmetellä ILPin tehokkuutta. Vajaa 170 neliötä lämmitettävää huonetilaa kahdessa kerroksessa ja sähkönkulutus on vuodessa noin 15000 kwh. Tuossa on siis kaikki kulutettu sähkö, mukaanlukien kuuman veden lämmitys. Talo on rakennettu 1979, joten kyllähän se valskaa lämpöä urakalla. Ennen ensimmäisen lapsen syntymää kulutus oli noin 13000 kwh vuodessa.

Omilla kokemuksilla voisin myös ILPpiä harkita vakavasti.