Ultrakompakti kamera aktiiviseen elämäntyyliin?

No, tämä zoomin alkupää on niitä asioita, joita en vielä tiedä/ymmärrä tarvitsevani, mutta ehkä sitten seuraavassa kamerassa tuokin otetaan huomioon. Vanhassa kinofilmikamerassani (Olympus µ), joka muuten maksoi n. 160 euroa 8 vuotta sitten (oli mielestäni melko kallis), on 35-105 mm (3x) zoomi ja sillä olen tähän asti pärjäillyt.

 

Ei mitään uutta länsirintamalta? Aloitusviestiä lainaten, joko nyt olisi aika?

"Nyt kun joulu on jo ovella, ajattelin hankkia vihdoin digikameran."

 

Äläs nyt vielä hätäile. Ihan tässä lähiaikoina tilaan sen. Ongelmahan on se, että Fuji F31fd:tä ei juuri missään vielä myydä, ja verkkokauppa.comistakin jos sen nyt tilaa, niin sitä tuskin saa vielä kuukauteen.

Siinä mielessä tosin voitte olla huoleti, että enää malli ei muutu ja ihan tuolla ilmestymisaikataululla eletään mitä tulee itse ostoon.

Hiljaa hyvä tulee.

 

En usko!

:king:

 

You bastard!

 

Itse ostin Canon Ixus 850 IS:n, pirun hyvä kuvanlaatu!

 

Kerrohan mitä mieltä olet seuraavista:

1) Kuvaus todella hämärässä?
2) 16:9 kuvissa reunoilla esiintyvä pehmeys

 

Et sinä Ellu mitään kameraa tarvitse.

 

Ai että on hyvin pärjännyt ilman tähän asti?

 

Äläs nyt ota joka kysymystäni niin, että olisin vaihtoehtoja hakemassa. Saa kai sitä mielenkiinnosta kysyä mitä toinen on mieltä omistamastaan härvelistä. Olen edelleen täysillä hankkimassa sitä Fujia, ole huoleti.

 

On kyllä tosiaan pitkä päätösprosessi...

Teen sivutyönä kamerajuttuja ja käsin läpi kulkee varmaan 50 kameraa vuodessa. Muutama huomio jos tavoitteena on oikeasti kuvia joita kestää katsoa:

- Osalla yli ISO 200 on mahdoton käyttää suuren kohinan vuoksi. Jotta homma toimii ISO 800 _pitää_ olla käytettävä.

- Suomessa on todella pimeää. Käytännössä kameran oma salama välähtää siten lähes aina. Omissa salamoissa on kuitenkin järkyttävän suuria eroja ja niitä harvemmin testaan. Siksi:
* Selvitä valkotasapaino salaman kanssa, toimiiko vai ei
* Salamassa on pakko olla voimakkuussäätö
* Salamassa pitäisi olla monta eri toiminta. Pitkä valotusaika ja salama on ainoa keino saada monesti järkevä kuva. Kulkee nimellä slow sync flash


- Käyttöliittymissä on todellisia kukkaisia. Salaman voimakkuusäätö, valotuksen kompensaatio ja valkotasapaino on sellaisia joita voi joutua vaihtamaan jatkuvasti. Jos nämä löytyvät parin napin takaa niin käyttämättä jäävät ja kuvat ovat paskoja. Sen sijaan joku resoluutio tai pakkaussäätö voi olla vaikka 10 napin takana, ei niitä tule koskaan säädettyä

- Pässiä varten valmiit kuvausohjelmat ovat välillä oikeasti ihan toimivia. Opettele käyttämään näitä jos et jaksa perhehtyä kuvaukseen

- Testaa kameraa käteen. Esim sony T sarja on sellainen, että tosi monella ote kamerasta on huono ja kuvat tärähtävät lähes aina. Vaikka kamera on pieni, siitä pitää pystyä saamaan hyvä ote, jotta kuvat ei tärähdä

- Edes jonkin tason manuaalitoiminnot on jees siltä varalta, että jos kuitenkin innostuu kuvaamaan, niin ei tarvii heti vaihtaa kameraa

- Kuvanvakaajat alkavat olla aika yleisiä ja toimivia, suosittelen.


Ja se kaikkein tärkein:

Ota mielummin 1 harkittu kuva kuin 100 harkitsematonta. Hutaistuja kännikuvia kertyy koneelle helposti 2000 vuodessa ja ne ovat kaikki täysin arvottomia 2kk päästä, myös kuvaajalle. Jos haluat katsoa kuvia vanhana, ota vähän, ota harkiten ja arkistoi kunnolla.

 

Hyvia pointteja, kannattaa lukea ajatuksella. Tosin sanoisin vielakin, etta parempi ei-niin-taydellinen kamera kun ei kameraa ollenkaan.

Ja lisaisin viela polttovalialueen mietinnan tahan. Harva ostaa kompaktikameraan mitaan lisalinsseja ja ultrakompakteihin ei edes saa(ne). Kannattaa vertailla niita kinofilmivastaavuuteen (35 mm "kenno") muutettuja polttovalilukemia. Se zoomikerroin kertoo kylla alueen pituuden (isoin polttovali jaettuna pienimmalla), muttei sen sijaintia. Monesti kompaktien ongelmana on laajakulmapaan kapeus. Saisi olla mielellaan noin 30 mm se pienin polttovali kinofilmivastaavana. Voi kylla olla, etta noissa on kaikissa todella lahella toisiaan olevat polttovalialueet, sanoinpa nyt kuitenkin.

Esim. muutaman vuoden takainen suosikkikompakti (ei todellakaan ultra-sellainen), Canon A75 on varustettu 35 - 105 mm kinofilmivastaavalla linssilla. Niita lukemia mita kameroissa lukee on hankala vertailla, joten kannattaa katsoa nuo kinofilmivastaavuudet valmistajan sivuilta tai dpreviewista tai vastaavista. Ja kannattaa muistaa, etta parikin millia tuolla laajakulmapaassa vaikuttaa aika paljon, mutta pari millia telessa ei tunnu missaan. Oikeastaan voisikin sanoa, etta kannattaa kytata seka laajakulmapaan polttovalia etta zoomikerrointa. 28 mm ja 3x alkaa olla hyva moneen menoon (~28 - 84 mm, digijarkkarissa vastaava linssi on noin 18-55mm). Sitten on tietty optiikan laatu. Mita laajempi alue, sita todennakoisemmin se kusee halvassa laitteessa... suo siella vetela taalla.

EDIT: kappas, tuollahan oli aiemmin mainittu 28-105mm kinofilmivastaavasta polttovalista. Ja sitten heti peraan sen kameran optiikan huonosta laadusta oli epailyksia. Alue on erittain kayttokelpoinen, mutta on ehka aihettakin vahan epailla etenkin laajakulmapaan laatua. Kenno on niin pieni, etta lienee vaikeaa tehda hyva linssi talle alueelle. Itse suosittelisin kylla tutustumaan tuohon.

Joo, tai sitten pitaa kerran kuussa vahintaan valita ne kuvat, joilla on oikeasti jotain arvoa (ja arkistoida kunnolla, kuten jo todettiinkin) ja jattaa loput omaan arvoonsa. Tassa on hommaa, joten jos olet laiska, niin ota mieluummin tosiaan vain ne harkitut kuvat ja jata turha rapsiminen. Itse en osaa enaa (filmiaikana oli pakko edes yrittaa) niin hyvin harkita, etta mina karsin 50-90 % pois jalkikateen.

 

Ixus 850 IS:

1) Yllätyin itse kuinka hyvin pokkari pärjäsi vähässä valossa -> Innosti kuvaamaan ilman salamaa. Kertokaa muutkin omia kokemuksia.
2) Kerro lisää, yritin tutkia mutten löytänyt? Onko jossain esimerkkikuvia?

Kamera on minulle uusi joten pitää jonkun aikaa saada tutustua ennenkuin oikeasti uskaltaa kehua/hutkia.

Palaan (?) ISO-testejen jälkeen asiaan (ISO-1600 lienee käyttökelvoton mutta katsotaan missä raja menee).

Joku voisi tässä välissä opastaa valoitusaika vs. ISO-herkkyyssäätöasioissa?

 

ISO pidetään minimissä, silloin kuvakohinakin on minimissä.

Kannattaa ottaa jalustan kanssa testikuvia hämärässä huoneessa, tutkia herkkyysvalitsimen vaikutusta kohinaan:



Otin 2 kuvaa ISO400:lla (1 s valotusaika), sitten 2 kuvaa ISO50:llä (8 s valotusaika). Kaksi siksi, että saadaan vertailtua kuvan kohinaa. Ideaalitapauksessahan 2 peräkkäin otettua kuvaa ovat samanlaisia, mutta käytännössä eroksi muodostuu kohinan määrä.

Sitten viedään ensimmäinen ISO400-kuva kuvankäsittelysoftaan (PaintShopPro), kuvan päälle lisätään säätölayeri: negatiivisuus. Sen päälle lisätään omaan layeriinsä toinen ISO400- kuva, ja tämän layerin läpinäkyvyys pudotetaan 50 prosenttiin. Lopuksi lisätään vielä säätölayeri: kontrastia lisätään arvoon 80.

Sama urakka toiselle kuvaparille, ISO50-kuville siis. Täsmälleen samoilla arvoilla, eli 50% läpinäkyvyys ja kontrastin kasvatus arvoon 80.

 

Eli kun ISO-herkkyyttä kasvatetaan pykälällä (ISO-numeroarvo tuplaantuu), valotusaika puolittuu.

 

Näinähän se tosiaan menee.

Valitettavaa vaan on, että esim. omista kavereista kaikilla on kamerat, mutta vain yksi arkistoi kunnolla. Lopuilla on järkyttävä määrä kuvia per tapahtuma erilaissa kansioissa. Jo parin kuukauden päästä kuvat ovat arvottomia, eikä niitä jaksa katsoa kukaan. Käytännössä kamera on täysin hyödytön, koska kuvia ei jaksa kukaan katsoa.

Itse teen arkistoinnissa niin, että kuvat löytyvät kahdesta paikkaa. Kansiorakenne perustuu vuosiin ja vuoden alla on kyseisen vuoden tapahtumat kansioittain. Yhdessä kansiossa kaikki tapahtuman kuvat.

Tämän lisäksi otan yhden tapahtuman kuvista muutaman parhaan otoksen ja laitan ne kansioon nimeltä albumi. Kansio on ikään kuin vanha kunnon perhealbumi, josta löytyy pari kuvaa per tapahtuma ja siten sitä on helppo selata. Jotta kuvia jaksaa katoa myös tulevaisuudessa, vuoden kuvia pitäisi olla parisataa, ei parituhatta. Tätä albumikansiosta voi tarvittaessa näyttää myös tutuille, eikä heitä tarvitse tylsyttää tuhansien kuvien diashowlla jossa yli puolet kuvista on tärähtäneitä/väärin valotettuja/väärin tarkennettuja.

Ja muistakaa ne varmuuskopiot

 

tuo arkistoinnin merkitys on todella suuri, kun filmikameralla tuli aikanaan pari rullaa vuodessa niin digillä tulee helposti n.250 kuvaa parin viikon etelän reissusta.

Itse raakkaan heti koneelle siirron jälkeen paskat pois ja talletan kuvat aikajärjestyksessä esim q1/06 eli neljä qvartaalia per vuosi jotka poltan levylle kun vuosi on täysi. Levyltä löytyy sitten kaikki katselu kelpoiset kuvat vuodenajan mukaan. Paperikopiot tilaan myös samalla mutta vain todella hyvistä ja säästökelpoisista kuvista, näitä sitten näytän sukulaisille ym... (kännikuvat saa joka tapauksessa poistaa viikon päästä krapulan häivyttyä ).

Itsellä ollut käytössä ixus 40 nyt vissiin pari vuotta ja olen tyytyväinen ollut, parempikin tuo saisi olla mutta kun kerran toimii niin miksi vaihtaa...

 

Itsellä sama arkistointisysteemi, nopeasti löytää haluamansa. Toi erillisen albumin perustaminen mihin vaikka kopioi parhaat tuotokset on hyvä idea, pitääpä miettiä ottaisiko vallan itsekin käyttöön tuon. Kaikki kuvat läpikäyvät ainakin nopean käynnin Photoshopin kautta ja kaikki perussäädöt katson kuntoon. Ei vie hirveän kauaa kun vaan asennoituu että joka kerta kun kuvia lataa koneelle tekee tämän toimenpiteen. Samalla tulee raakattua pilalle menneet kuvat pois. Varmuuskopioita otan tarpeen mukaan about kerran kuussa, useamminkin jos esim. reissun jälkeen on suuri määrä uusia kuvia.

Ja tälläkään ei ollut mitään tekemistä ultrakompaktien kameroiden kanssa

 

Varmuuskopiointia ei voikaan liikaa painottaa. Ulkoinen usb-levy maksaa satkun ja palvelee mielestani paremmin kuin CD/DVD-varmistukset. DVD:lle en itse lahtisi mitaan varmentamaan...

Itse koitan kerran viikkoon ihan junttityyliin (cp -a) kopioida koko /home -hakemiston (osio, mutta eri osiot liitetaan hakemistoina) ulkoiselle levylle talteen. Lisaksi niista digikuvista mitka menivat teetettavaksi ja albumiin liimattavaksi on viela ainakin yksi CD-varmennus. Noita CD:ita joutuu sitten viela esim. 5 vuoden valein polttamaan uudestaan, jos haluaa olla vahan varmempi. Toki pitaa ostaa laadukkaita aihioita, mutta se ei onneksi tule nykyaan kalliiksi.

Voisi toki varkata skriptin, joka huomaa kun ulkoinen levy liitetaan ja tekee kaiken taustalla, ilmoittaa kun on valmista ja "painaa ejectia".

 

Täällä ISO-pojot meni sinun (tuskin sitä päivää nähdään ) Fujille:
http://www.trustedreviews.com/digital-cameras/review/2006/10/16/Canon-Digital-IXUS-850-IS/p3

The Digic III processor also gives the IXUS 850 a great ISO range, from 80 to 1600, with exceptionally low noise levels. Images shot at 400 ISO are virtually noise-free, and even at 1600 ISO the visible noise has none of the red/green colour speckling usually produced by other high-ISO cameras. Of the cameras I’ve seen recently, only the Fujifilm F30 has better high-ISO performance.

EDIT1: Netissä muuten on yleensä verrattu vanhempiin Ixus malleihin jotka eivät todellakaan ole yhtä hyviä isoilla ISO-arvoilla kuin Ixus 850.
Fujin F30 kuvia netistä katsellessa tuleekin mieleen että ne ovat vain ajettu Neat Image -tyylisen prosessoinnin läpi, detaljeja uuppuu myös F30:llä suuremmilla ISO-arvoilla, kommentteja? :hitme:
Jos pehmeyttä nurkissa esiintyy niin sitä saa todellakin hakea joten onko se ongelma sen saa myös kukin yksin päättää, joka tapauksessa 28mm:stä en enää halua luopua!