Ulkoseinien eristämisestä on sataa erilaista mielipidettä ja tietoa, mutta kysyisinkin tarkkaanottaen että onko olemassaa sellaista eristyslevyä, joka voidaan asentaa eristämättömän betoniseinän sisäpuolelle, ja joka voidaan tasoittaa normaaliin tapaan? Millä moinen levy kiinnitettäisiin? Mitä seikkoja pitäisi ottaa huomioon? Ulkopuolinen eristäminen on myöhäistä ja normaalia lasivilla/puu/kipsi-eristystä ei tässä voi nyt ajatella lähinnä johtuen siitä että kohde on Egyptissä eikä Suomessa!
Hahahaa! Riittää, ja sehän tässä ongelma onkin! Jäähdytyksen tarve kesällä pienenisi huomattavasti, jos seinissä olisi fylliä. Samoin tietysti talvella lämmityksentarve minimoituisi.
Suomessa kun eristetään kylmää...ei lämpöä vastaan. Voi olla erilaiset ratkaisut mielessä siellä. Käy kurkkimassa naapurin työmaalla mitä materiaaleja käytetään. En ole käynyt eguptiläisessä rautakaupassa, mutta ei kai siellä montaa tuotetta tuohon ole. Vai ajattelitko villat suomesta tilata?
Mua kiinnostaa vain tuo levymahdollisuus, ja se että onko ylipäätään sellaista eristelevyä, jota voidaan tasoittaa. Sama eristys käy kylmään ja lämpimään.
Just katsoin samaa sivua. Ehkä tuo kipsilevyllä oleva on parempi kun se seinä aiotaan tasoittaa läpi asti. Kiitos!
Kyllä levyn kuin levyn voi tasoittaa - esimerksi vanhat kunnon styrox on sellainen ja käytetäänkin keskieuroopassa ulkoeristeenä joka rapataan (tasoitetaan) yli. Suomessa tosiaan noita uretaani levyjä markkinoidaan voimakkaasti joita löytyy eri valmistajilta. Periaatteessa kova villa käy myös. Lasikuituverkko, ruiskutus, tasoitus. Kerrotko mitä tavaraa Egyptissä on rautakaupassa tarjolla? Ihan kiinnostaa...
Interesting, sisätiloja kun viilennetään niin kosteus hoitunee ilmasta tuolla viilentävällä laitteella pois? Eli sisältäpäin kosteusongelmia ei periaatteessa tulisi ... mutta miten lie sitten käytännössä?
Mahtaakohan toimia noin vain? Mun käsityksen (ja koulutuksen) mukaan mitä massiivisen on rakennus, sitä paremmin se noudattaa vuorokauden keskimääräistä lämpötilaa. Eli ohut seinäinen rakennus pamahtaa päivällä kuumaksi ja yöllä kylmäksi kun taas massiivinen rakennus hohkaa itsestään viileää päivällä. Näin ollen eristys voi vaan haitata.
Eikös tämä ole tässä tavoitteenakin? Eli saadaan kämppä viileämmäksi paahteella.. Saatoin toki myös ymmärtää väärin kirjoittamasi. Kuitenkin, paksuseinäinen rakennuksen sisälämpötila tosiaan seuraa hitaammin ulkolämpötilaa kuin mitä ohuemmalla seinällä varustettu rakennus tekee. Molemmat kyllä saavuttaa aikanaan saman lämpötilan kuin ulkonakin, oli kyse sitten lämpimämmästä tai viileämmästä (jos siis ulkolämpötila on vakio). Paremmalla eristeellä vain hitaammin. Toisin sanoen paremmalla eristyksellä varustetussa rakennuksessa ei tarvita myöskään niin paljoa lämmitys/jäähdytystehoa kuin mitä vastaavassa rakennuksessa tarvittaisiin ohuemmilla seinämillä. Maailman rakennusten jäähdytystehontarvehan vähenisi huomattavan paljon, jos lämpimissäkin maissa käytettäisiin samankaltaisia eristyksiä ja monikerroslaseja kuin mitä Suomessa käytetään. Eli ihan oikealla tiellä olet, SMS. :thumbsup:
Minusta alspellakin oli kyllä ihan ajateltavaa asiaa. Massalla tasataan lämpötilaeroja, tuohonhan ne kallioonkin väsätyt asumukset perustuvat. Jos laittaa lisäeristeitä sisäpuolelle, niin tuntuisi että massan apu hukkuu siinä. Yötä varten varattu lämpö jää massaan ja pyrkii ennemminkin ulospäin kuin sisäänpäin, koska toinen etenemistie lämmölle on eristetty umpeen. Ulkolämpötilahan ei ole vakio, yöllähän voi tuolla Afrikassakin (ainakin keskempänä Afrikkaa) olla pakkasta.
Hmm.. Saattaa ollakin joku pointti, en vain ymmärrä sitä.. Käsittääkseni koko seinämäkokonaisuuden eristysarvo vaikuttaa tuohon lämpötilakäyttäytymiseen, eikä vain sen eri kerrokset. Tietenkin rakennustekniset seikat vaikuttanee tuohon kokonaisuuteen vielä jonkin verran. Jos kyse olisi vain kerroksista, niin tällöinhän esim tiilivuorattu talo pitäisi olla melko huono eristysominaisuuksiltaan; Ulkokerros kohtuullisen massan omaavaa materiaalia ja sen sisäpuolella kevyttä tavaraa eli puurunko, villat ja sisäverhouslevyt (näin kärjistetysti). Esittämälläsi tavalla kaikki "varaus" kuluisi tuohon tiiliseinään eikä sisäeristyksillä olisi merkitystä. Näinhän ei kuitenkaan ole. Tiilitalo on kuitenkin kohtalaisen mukava asustella; kesällä viileä ja talvella lämmin. Ulkolämpötilan muutokset toki näkee sisälämpötilassakin päivän parin viiveellä (riippuen lämpötilaerosta ja tuulesta). Samalla tavalla, kuin missä tahansa muussa nykymääräysten mukaisesti kunnolla rakennetussa talossa. Myös puuverhotuissa. Itse massalla ei ole siis varsinaista merkitystä vaan eristävyydellä. Massa toki auttaa eristävyyteen jossain tapauksissa. Kyse lienee siis koko rakenteiden kokonaisuudesta sisä- ja ulkopintojen välillä sekä näiden yhteisellä lämmöneristävyydellä. Lämpöhän siirtyy lämpimästä kylmään päin ja mitä enemmän välissä on hyvin eristävää materiaalia, sitä kauemmin lämmön siirtyvyydessä kestää.
Tiedä nyt sitten ymmärinkö oikein tuota sun juttua mutta eipä tuo tiilivuoraus sitä eristystä mihinkään hävitä. On se vuoraus tiiltä, puuta tai nykyaikana muovia niin ilmarako ja ulkoilma siinä välissä kulkee. Runko on puuta ja eristyksen hoitaa se villoitus siellä rungossa.... Jos taas on kyse jostain yksiaineisesta rakenteesta kuten esim ekyptiläisestä savimajasta niin silloin juuri lämpö varautuu rakenteeseen ja johtuu sitä pitkin. Eli tohon sun pohdintaan pitää nyt sanoa että joko pitäydytään yksiaineisissa savimajoissa tai sitten suomalaisessa puurakentamisessa eri verhouksilla, mutta ei sotketa niitä, tulee klimppisoppaa siitä.
Katsoin eräästä vanhasta tekemästäni tutkimuksesta opiskeluajoilta niin Suomen oloissa seuraavat mallinnukset kevyt rakennus (50 kg/m2) lämmitys 1367 MWh, jäähdytys 51,3 MWh keskiraskas (130 kg/m2) lämmitys 1362 MWh, jäähdytys 43,8 MWh raskas (540 kg/m2) lämmitys 1352 MWh, jäähdytys 32,0 MWh Mitä massiivisempi rakennus, sitä enemmän huipputehoihin tulee viivettä ulkolämpötilaan nähden JA sitä pienempi huipputehot ovat. Suomen oloissa lämmitys on niin jatkuvaa, ettei siihen ole suurta vaikutusta.
Tuo on totta, että ulkovuorauksen jälkeen on kerros, jossa ulkoilma kulkee. Huono esimerkki itseltä. Käsittääkseni kuitenkin muuten puhutaan samasta asiasta.. Maailmalta toki löytyy jos jonkinlaisesta aineksista tehtyjä taloja, mutta tuskin ketjun aloittaja kuitenkaan savimajassa asustelee... Betonia veikkaisin itse. Ja epäilisin, että tässä yritetään juurikin muuttaa tuota yksiaineista asuntoa Suomalaistyyppiseksi "moniaine" -rakenteeksi juurikin tuon eristävyyden vuoksi. Toki ulkovuorauksen välissä ei kulje ulkoilma, mutta kuitenkin. Eristettähän se ulkoilmakin on siellä välissä omalla tavallaan.
Juurikin näin. Tästä tässä tapauksessa lienee juuri kyse; kun eristettä lisätään, niin jäähdytyksen tarve vähenee. Tuossa tutkimuksessa vähäinen vaikutus lämmitykseen oli pieni yllätys. Tuo johtunee myös osittain talojen suht tehokkaasta ilmanvaihdosta, jossa aiemmin tungettiin lämmintä ilmaa suoraan ulos ja kylmää vastaavasti tilalle (joka sitten lämmitetään). Lämmön talteenottoa ei kuitenkaan ole kovinkaan monessa talossa alkuperäisvarusteena viime vuosituhannen aikana aivan loppuvuosia lukuunottamatta. Mutta joo. Taidat olla alan ammattilainen, joten luovutan keskustelun tässä vaiheessa suosiolla. Tarkoitus ei ollut alkaa eipäs/juupas -keskustelua aloittaa joten faktojen puuttuessa en myöskään sitä jatka. :thumbsup:
Jos lisäät eristettä sisäpuolelle niin sisäilman "näkemä" massiivisuus vähenee. Kuumuus tulee suurelta osin ikkunoista säteilemällä, kun taas massiivinen ulkoseinä pystyy sitä hillitsemään johtamalla "kylmää" huoneeseen.