Olipa "hieno" uudistus tämä Teeman ja Femin yhdistäminen. Tietääkö joku päätöksen perusteet? Jääskeläinen ei voinut sietää kouluruotsia vai joku järjellisempi? No, ainakin saivat karsittua yhden kanavan pois. Lopputuloksena on se, että uusi kanava on sekasotku, jolta ei enää löydä ohjelmia. Käytännössä siis pilattiin kaksi kanavaa. Rahaa kyllä halutaan lisää, mutta toimintaa ei osata tehostaa kuin maksajien palvelua heikentämällä. Hienosti hoidettu.
Käsittääkseni se oli Ylen hallintoneuvoston päätös, eli neuvosto joka koostuu siihen valituista kansanedustajista.
Ruotsinkielinen Yle vie ilmeisesti noin 15 prosenttia kaikesta Ylen rahoista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisradio Tätä ei voi kukaan todentaa paremmin. Asia on salattu. Kannattaa muistaa, että vain noin 5 prosenttia suomalaisista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Heistäkin suurin osa osaa suomea sujuvasti. Tässä katsojatilasto huhtikuulta: https://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/kk/ohjkan/2017/4/fst.html Strömsö oli aikoinaan TV2:lla katsotuimpia ohjelmia. Nyt katsojia on reilusti alle 100 000. On järkevää vähentää ruotsinkielinen ohjelmisto vastaamaan sitä viiden prosentin vähemmistön tarvetta. Yksi radiokanava ja TV:ssä yksi TV-uutislähetys + yksi "A-studio" + tunti lastenohjelmaa vuorokaudessa on riittävä.
Aika paljon tulee ohjelmaa englanninkieliselle vähemmistölle. No vitsit sikseen, Strömsön tapauksesta oppineina olisi parempi lopettaa FST oma kanava ja ympätä ruotsinkielinen ohjelmisto muun ohjelmiston sekaan. Saattaisi suomenkielinen väestö sitä silloin erehtyä katsomaankin. Mutta niinhän taidettiin tehdäkin, tosin Teema+FST ei taida ihan toimivin yhdistelmä olla. Kakkonen voisi olla toimivampi kumppani.
Yle Fem kanavan tarjonta taisi koostua aika paljon myös SVT Europan lähettämästä ohjelmasta, mutta kyseinen kanava lopetti huhtikuussa, joten Femille olisi joka tapauksessa tullut jonkinlainen tyhjiö lähetettävien ohjelmien suhteen. Samaten Teemalla pyöri yleensä tietoikkuna klo 17 asti, ennen kuin varsinaiset ohjelmat alkoivat. Siksi on kai loogista, että molempien kanavien tarjonta laitettiin samalle kanavalle yhdeksi kokonaisuudeksi. Sikäli harmillista että ohjelmat ovat nyt vähän sekaisin, ja myös SVT:n puolelta tuli joskus hyvää ohjelmaa.
Miesmuisti on tunnetusti lyhyt. Ruotsinkieliset halusivat oman TV-kanavan. Miten kävi? Strömsö tuli aikaisemmin TV2:lta. Kymmenen vuotta sitten sillä oli 400 000 katsojaa: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001488501.html Silloin suurin osa ruotsinkielisistä ohjelmista tuli TV2:lla. Pieni vähemmistö on edelleen kallis ja etuoikeutettu.
Lisäys keskusteluun: ne ruotsinkieliset, jotka Suomessa ovat kaikkein eniten yksikielisiä, eivät edes katso Ylen lähetyksiä: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003920506.html : "Pohjanmaalla, missä Ruotsin television ykkönen ja kakkonen ovat eniten katsotut kanavat" Meillä ole ole siis mitään järkeä ylläpitää nykyisen tasoista Ylen ruotsinkielistä tarjontaa. Onko jossakin saatavissa sen Ylen ruotsinkielisen nuorisoradiokanavan kuuntelijoiden määrä? Olisko 5000 hyvä arvaus? edit: tällainen 10 vuotta vanha Turun Sanomien tieto löytyi: "Ruotsinkieliset katsovat Ylen FST5:n ohjelmia vain yhdeksän minuuttia päivässä." "Radiokanavien kuuntelijoista Ylen ruotsinkielisiä kanavia kuunteli yksi prosentti päivittäisistä kuuntelijoista." http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/10...T5n+ohjelmia+vain+yhdeksan+minuuttia+paivassa
Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Sen merkitystä voi olla vaikea hahmottaa sisämaasta käsin, jollei ymmärrä kielen historiallista asemaa länteen sitovana. Harvoin Femmaa tuli katsottua, mutta oman mielenkiintoisen lisänsä toi juuri SVT:n täyteohjelmisto. Minusta tämä mitä ilmeisimmin juurikin kouluruotsin traumatisoimien kostoretki tekee vain hallaa suomalaiselle kulttuurille (molemmilla kotimaisilla). Kaksi kieltä on rikkaus, kun asian (ja kieltä) ymmärtää.
Ruotsi valinnaiseksi ja vähemmistökieleksi. Suomi ainoaksi pakolliseksi kaikille. Jos halutaan 2 pakollista kieltä niin toinen on silloin Englanti , eikä mikään Ruotsi. Tää homma on tällä hetkellä ihan perseestä.
Ei tässä perustuslakia olla muuttamassa. Ylen toimintaa voi kuitenkin tehostaa. edit: asun rannikolla kaksikielisessä kaupungissa ja olen tottunut ruotsinkielen käyttöön koko elämäni ajan (minulle tästä kaksikielisyydestä kaupungissani ei ole ollut mitään hyötyä). Tuo rikkaus on sinun mielipiteesi. Et perustele sitä järkisyillä, vaan hyökkäät kyseenalaisella oletuksella toisista kirjoittajista. Jos kaksikielisyys on rikkaus Suomessa, niin miksi se ei ole sitä Ahvenanmaalla? Siellä suomenkielinen vähemmistö ei saa opetusta omalla äidinkielellään.
Kielten osaaminen on rikkaus, mutta se, että pakotetaan se ruotsin kieli, ei ole kyllä mikään rikkaus. Se on pakottamista. Sitä kyllä opiskeltaisiin vaikka se olisi vapaaehtoinenkin, ei sen asema siitä heikkenisi. Ruotsinkieliset palvelut olisivat edelleenkin turvattuja. Ei se pakolla ruotsia ilman motivaatiota opiskellut pysty niitä ruotsinkielisiä palveluita muutenkaan tuottamaan. Meillä täällä Suomessa on muutenkin globaalissa maailmassa se heikkous, että meidän äidinkieltä ei puhuta muualla. Lisäksi kun vieraaksi kieleksi pakotetaan ruotsi, jota ei sitäkään puhuta kuin pienellä alueella, on meillä jo kaksi globaalisti lähes hyödytöntä kieltä. Jotta pärjäisi edes jotenkin, on opeteltava kolmas kieli joka yleensä on englanti, sillä pärjää jo jotekin. Neljä kieltä alkaa olla aika lailla maksimi. Vertailun vuoksi vaikkapa Ruotsissa ei ole pakkosuomea, eli jo toinen vieras kieli voi olla englanti, kolmas vaikkapa saksa/ranska/venäjä... Ja vielä on tilaa sille neljännelle. Eikö kukaan mieti millainen kilpailuetu me annetaan muille maille, kun pakotetaan suomalaiset opiskelemaan kaksi maailmalla lähes tarpeetonta kieltä? (Lisätään nyt vielä että sain kyllä ruotsista ihan hyvät arvosanat koulussa, enkä traumatisoitunut, mutta silti kun yritän Ruotsissa sitä käyttää, on ensimmäinen kysymys "can you speak english?")
Minäkin traumatisoiduin kouluruotsista, mutta se johtui siitä, että koulun kieltenopetus on (tai ainakin oli 80-luvulla) aivan vääränlaista minunlaiselleni "matikkapäälle", jolla on todennäköisesti aspergeri*. Miksi minä vihaisin jotakin kieltä sen takia, että sitä on opetettu minulle ihan väärällä tavalla? Sen sijaan, että mietitään mitä koulussa opetetaan, pitäisi miettiä miten opetetaan. * Aspergereilla opitut asiat eivät tule "selkärangasta", toisin sanoen aspergerit eivät opi kunnolla/helposti yksinkertaisten askelten pitkiä sarjoja kuten "normaalit" ihmiset. Siksi "selkärankaoppisimeen" nojaava opetus ei toimi aspergereilla. Vastaavasti normaaleille ihmisille systeemiajattelu on voi olla vierasta/vaikeaa ja siksi matematiikan opetus on luultavasti heille vääränlaista.
On tärkeää ajatella miten opetetaan. Tärkeintä on se, että valitaan ne asiat mitä opetetaan. Tärkeintä on, että ei opeteta mitään tieteenvastaista, vaikka sellaista jonkun uskonnon satukirja opettaa. Sitten pitää valita järkevät opetettavat asiat. Pakkoruotsi, asia joka tuli RKP:n ajamana ja surkean ministerin Johannes Virolaisen myötä, on yksi ensimmäisistä asioista, josta pitää päästä eroon.
Johannes Virolainen kuuluu suuriin suomalaisiin politikkoihin, vaikka keskustaa edustikin. Vähän toista maata, kuin nykyinen sananvapautta rajoittava (seko)pääministerimme…
Virolainen oli vastuussa pakkoruotsista: Tämä pakkoruotsipäätös oli hirveä. Kuka laskee sen kustannukset? Johannes Virolainen oli kallis mies. Melkein 50 vuotta on pakolla opiskeltu kieltä, jonka osaamisella ei ole juuri mitään hyötyä. Itse työskentelen kansainvälisessä yhtiössä. Kukaan ruotsalaisista ei oleta, että puhuttaisiin ruotsia. Englannin käyttö on itsestään selvyys. Ruotsin pakollinen opiskelu Suomessa on turhaa ja vahingollista koko yhteiskunnalle.
Kieltämättä kuulostaa siltä, että kustannus on ollut "priceless". Niin kuin joku jo ehdottikin, niin minustakin Suomessa pienenä kansakuntana korven perukoilla kannattaisi opetussuunnitelmaan taktisena vetona lisätä kolmas pakollinen kieli, englanti. Hollannissa on aika kova juttu, kun käytännössä kaikki puhuvat hyvää englantia. Toki se lisäisi myös maahanmuuttajien määrää, jossa on puolensa, riippuu keneltä kysyy. Toisaalta englantikaan ei ole ratkaisu kaikkeen. Sillä pärjää aika hyvin suuressa osassa maailmaa, mutta ei tarvitse mennä kovinkaan paljon etelämmäs Euroopassakaan, kun valtakielenä (ja muuten opiskeltuna) on Saksa. Puhumattakaan espanjan asemasta Latinalaisessa Amerikassa. Tämä koko kielikeskustelu menee rajusti aiheen ohi, mutta summaan oman näkökantani vielä. Toki ruotsin opiskelu on pois jostain toisesta kielestä, jos halutaan ajatella opiskelun olevan nollasummapeliä. Todellisuudessa osalle (itselleni ei) kielten opiskelu on helppoa ja ottavat helposti haltuun monta kieltä. Yksilöiden väliset erot ovat siis suuria oppimiskyvyssä (ehkä -halussakin, jos vaikka kotona on joutunut pakko-propagandan uhriksi). Nykyjärjellä ja -kokemuksella ottaisin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saksan, sen jälkeen englannin ja lopuksi lyhimmän ruotsin. Espanjan alkeet ottaisin myös haltuun. Kiinan osaaminen tulee olemaan kova juttu lähitulevaisuudessa, mutta se tuntuu liian eksoottiselle ja järkyttävän kovalle haasteelle (samoin kuin venäjä ja ranska). Ruotsi on itselleni vieras kieli, mutta pidän silti elämää rikastuttavana ymmärtää sitä ja sitä kautta myös muita sen sukulaiskieliä. Pidän tuota Virolaisen ajamaa ruotsin pakollisuutta nerokkaana poliittisena päätöksenä sen ajan poliittisessa tilanteessa. Olen samalla myös erittäin huolissani ruotsin opiskelun murentamisesta nykyisessä ajassa (koska peilaan sitä tuohon aikoinaan tehtyyn päätökseen). Koulussa on monia muitakin pakkoja. Jos olisi käyttänyt musiikki-, puutyö- ja liikuntatunnit johonkin järkevään eli vaikkapa extrakielen opiskeluun, siitä olisi ollut selkeästi enemmän hyötyä elämässä.
"Hello, hello, hello. Where's the cat? The cat is on the moon!" Stan ja Dude, nuo mainiot pollarit seitkytäluvulta... T: Vesku
Jääskeläinen taas vauhdissa: "Atte Jääskeläinen vihjaa HS:n haastattelussa, että Yle voi irtautua Julkisen sanan neuvostosta Jos Julkisen sanan neuvosto puuttuu liikaa Ylen linjaan, Yle voi perustaa oman elimen valvomaan journalismin etiikkaa, sanoo päätoimittaja Atte Jääskeläinen." Näin poliittista Yleä ei tainnut ollakaan sitten 70-luvun. Jos voisi, olisi maksamatta veroa. Huolestuttavinta, että rahoitus on juntattu lukkoon, joka mahdollistaa valtion valtion sisälle muodostumisen.
Mielenkiinnolla odotan sitä perustetta, mikä julkaistaan, kun Jääskeläiselle joskus annetaan fudua/siirretään muihin tehtäviin.
Ei tuo irtautuminen Julkisen sanan neuvostosta olisi järkevää, mutta hyvä puoli on että sanomalla noin ehkä vihdoinkin aletaan keskustella sen toiminnasta. Ei sen päätökset ole mitään kritiikin yläpuolella olevia taivaallisia lausumia. Sehän tästä vielä puuttuisi, että JSN:n nykyinen puheenjohtaja ja edelleen poliittisia mielipiteitään ympäriinsä kertova entinen Vihreän Langan päätoimittaja Elina Grundström saisi heilutettua Jääskeläisen pallia. Nykyään tarvitaan selkeää vastavoimaa puutteellisilla tiedoilla väsätyille kohu-uutisille ja Jääskeläinen tuntuu kannattavan vastuullista journalismia. Siinä on toki myös mahdollisesti huonoja puolia (jos sorrutaan liialliseen varovaisuuteen), mutta hyllytettyjen Sipilä-uutisten kohdalla kyse ei ollut tästä vaan nimenomaan tarpeellisesta varovaisuudesta. Ei saa hötkyillä ja kertoa ikäviä vihjailuja puutteellisilla tiedoilla. Faktat kuntoon ja vasta sitten uutinen pihalle. Se oli kyllä erittäin idioottimainen päätös, että Sipilän annettiin pitää poliittinen puheensa Ylen kanavilla syksyllä 2015. Tuollaiseen Ylen ei pitäisi ikinä suostua ja minua ihmetyttääkin lähinnä miksei siitä noussut suurempaa kohua silloin.