Synopsis: From the Desk of Terrence Malick..... We trace the evolution of an eleven-year-old boy in the Midwest, JACK, one of three brothers. At first all seems marvelous to the child. He sees as his mother does with the eyes of his soul. She represents the way of love and mercy, where the father tries to teach his son the world’s way of putting oneself first. Each parent contends for his allegiance, and Jack must reconcile their claims. The picture darkens as he has his first glimpses of sickness, suffering and death. The world, once a thing of glory, becomes a labyrinth. From this story is that of adult Jack, a lost soul in a modern world, seeking to discover amid the changing scenes of time that which does not change: the eternal scheme of which we are a part. When he sees all that has gone into our world’s preparation, each thing appears a miracle—precious, incomparable. Jack, with his new understanding, is able to forgive his father and take his first steps on the path of life. The story ends in hope, acknowledging the beauty and joy in all things, in the everyday and above all in the family—our first school—the only place that most of us learn the truth about the world and ourselves, or discover life’s single most important lesson, of unselfish love.
Taas lisää sitä samaa tekotaiteellista ylisentimentaalista paskaa Malickilta. Спойлер Hieno mies, odotan innolla.
Hieno mies, odotan innolla. Спойлер No ei vaisinkaan, sitä samaa tekotaiteellisen ylisentimentaalista luontopaskaahan sieltä on jälleen tulossa.
Odotan innolla, Veteen piirretty viiva on suosikkielokuvani. Ymmärrän kyllä jos jollekin ei Malick toimi, mutta pitää maailmassa olla yksi tuollainen ohjaaja. Kyllä jänskättää että onko hyvä, toivottavasti on, sitten Malick pysyy mun kirjoissa taas ainakin 5-10v täydellisenä ohjaajana.
Miehen aiemman tekotahdin tuntien erikoista tällä kertaa on se, että Malickin seuraavakin elokuva on jo kuvattu ja jälkituotantovaiheessa.
Eli vaikka Malick hieno mies onkin, niin Tree of Life voi olla tekotaiteellinen ja ylisentimentaalinen välityö.
Traileri tarjoaa tuutin täydeltä juurikin sitä tekotaiteellista ylisentimentaalista luontopaskaa. Спойлер Hieno silti, oon kattomassa.
Miten niin sentimentaalinen? Onko Thin Red Line sentimentaalinen? Tekotaiteellinen? Omasta mielestäni tämän ajan Hollywood-ohjaajista ehdoton ykkönen. Tinkimätön, upea ohjaaja, joka ei suostu minkäänlaisiin kompromisseihin töissään.
Faktahan on että Malickin leffat vaativat tiettyä hengenheimolaisuutta miehen naturalistisen maailmankatsomuksen kanssa tai vähintään oikean fiiliksen, huvin vuoksi noita ei kannata edes aloittaa. Muutaman kerran aiemmin olen yrittänyt katsoa New Worldia ja aina jäänyt kesken. Sopivassa kuplajuomasievässä päätin kuitenkin tarttua härkää sarvista vielä kerran. Kun alun sinnitteli läpi ja antoi itsensä uppoutua leffan diapam-tasoisen seesteisyyden maailmaan niin ihan palkitsevaa se lopulta kuitenkin on. Malickin leffat on vähän kuin runoutta verrattuna perinteiseen kerrontaan ja vaativat vähän oikeaa asennetta että niistä pystyy nauttimaan. Hieno elokuva tuo New World kuitenkin loppupeleissä on, kuten Thin Red Line. Badlands ja Days of Heaven on näkemättä, täytyy kyllä yrittää ehtiä katsoa nekin.
Thin Red Linellä on paljon hyviä ansioita joiden vuoksi se on melko hyvä. Mutta välillä ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Esim. kun Nick Nolten näyttelemä kovapintainen eversti(?) höpisee voice-overina laivan kannella "poured out like water on the ground. All l might have given for love's sake." Siitä ei ole myötähäpeä kaukana. Jos Malick päättäisi jättää pois voice-over-löpinät niin elokuvat olisivat pykälän verran parempia.
Terrence Malick ei ihan lukeudu suosikkiohjaajiini, vaikkei nyt huonoa jälkeä teekään. On hänellä ideoita ja varmaan jotain sanottavaa, mutta kun hänen elokuvansa tuppaavat olemaan hieman pitkäpiimäisiä ja hahmot selittelevät outoja. Usein myös jäädään toljottamaan puita. Trailerin perusteella on aika samankaltainen kuin Red Thin Line ja The New World. Mutta tulee tämä joskus katsottua.
Tämän ensiesitys oli eilen Cannesissa. Ekat raapustukset kertovat elokuvan olevan jopa ennakoitua syvämietteisempi ja jopa hieman haastava purtava.