BoB:in toiseksi viimeisessä jaksossa Spoiler kohdassa, jossa jenkkisotilaat löytävät keskitysleirin ja menevät vapauttamaan vankeja ja yksi vangeista menee itkien halaamaan erästä sotilasta, huomasin yllätyksekseni silmäkulmani kostuneen. :weep:
The Pianist, ja yllättäen tämä "tapahtuma" tapahtui leffan puolivälin tienoilla, jossa: Spoiler Natsijoukkio sai hieman vastarintaa ja pian otettiinkin jo tykki käyttöön. Pian tämän jälkeen kun soi koskettava pianokonsertto ja lahdattiin talosta tippuvia ja tuotavia ihmisiä. Nuo voisin luokitella jo säälikyyneliksi, jotenkin vain se kaikki rääkkäys sai kyynelkanavat avautumaan. Tuon leffan vahvin puoli olikin juuri se, että tuota lahtausta annosteltiin sopivassa mittakaavassa, eikä mässäilty. Sai tosiaan tuntea jopa myötätuntoakin "uhreja" kohtaan, joka on mielestäni erittäin harvinaista ns. tuntemattomien elokuvaroolihahmojen kohdalla.
Samoin käy, jos seuraat jotain hyvää telkkarisarjaa vuostolkulla ja sit viimeinen jakso on semmonen yliteatraalinen. Mutta joo, leffoista koskettavia ovat T2, Titanic ja Tanssii susien kanssa. Edit: Ja kun mielentila on valmiiksi herkkä, kuunnellaan tämä pikku biisini http://www.mikseri.net/artistit/?id=21779
Iron Giantti tuli katsottua eilen ja lopussa Spoiler kun itse rautajätti uhrautuu kaikkien puolesta ja lentään pommia päin niin kyllä tippa tulee raavaalta mieheltäkin silmään. Onneksi tosin silti elokuvassa on loppujen lopuksi onnellinen loppu
Kun sain "Unelmien sielumessun" katsottua DVD:ltä, tuntui lopputekstien hyrrätessä että henki lähtee. Ei meinannut itkusta tulla loppua. Älkää hyvät ihmiset katsoko tätä elokuvaa masentuneena!!!
-Disneyn kaikkien aikojen paras piirretty eli Bambi ; oikeastaan koko ajan saa nieleskellä, mutta kulminoituu Spoiler kun äiti ammutaan... -Martin Scorsesen Raging Bull , kun Spoiler läski De Niro hakkaa vankilan seinää ja purskahtaa itkuun -A.I:n loppu, oli niin hienosti tehty vaikka joku saattaakin pitää sitä ylisokerisena tai muuten vaan vastenmielisenä -The Bear , alku ja loppu -Jacques Cousteaun meriaiheiset leffat/ohjelmat, joskus pienenä katottuna jos joku hylkeen tai valaanpoikanen tapettiin tai jotain muuta vastaavaa..
Paha paikka. Ameliessa se kohta, kun mies löytää puhelinkopista A:n sinne jättämän seinänkolosta löytämänsä rasian. Pala nousee vääjäämättä kurkkuun. On aivan mahtavaa, kun joku tekee toiselle moisen hiuksianostattavan hienon teon ja ottava osapuoli osaa arvostaa tekoa liikuttumalla äärimmilleen. Jeah!
Äsken sain katsottua Band of Brotherssin ekstroista löytyneen dokkarin "We stand alone together - The men of Easy company". Tuota katsellessa oli lähes kokoajan tippa linssissä. Hieno dokkari muutenkin.
Tämä hieman sivuaa aihetta, mutta juu.. Itse leffan aikana tätä ei tapahtunut: eli se biisi mikä sai daredevil-leffan hiekkasäkkitreenauskohdissa (evanescene :thumbsup: ) tuottaa kyllä nestettä silmiin :weep: ...nytkin soi taustalla :weep:
Blade Runner Terminator 2 Aavesoturi (A Chinese Ghost Story) Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme Tuon Aavesoturin ostan kyllä heti, kun se tulee ulos Hong Kong Legendsiltä.
Urotsukidoji: Legend of the Overfiend. Aika monessakin kohtaa. Tyyppi joka sanoi "You wouldn't believe how many people you end up crying for" oli kyllä oikeassa.
No noiden elokuvien viimeiset minuutit. En tietenkään myönnä, että olisin tippaa vääntänyt, mutta liikuttuneessa tilassa olin. Leffavalinnat voi vaikuttaa oudoilta, mutta koska en harrasta varsinaista nessugenreä, niin ei ole tietoa paremmista tipanpusertajista. Ai niin, John Woon The Killerin lopussa olin ns. pala kurkussa.
Monia on leffoja jotka kostuttavat silmät ja pistävät palan kurkkuun. Listaamaan en jaksa ruveta mutta kyllä mies itkeä saa.
Minuun vaikuttavat erityisesti eläinelokuvat. Ihmisiä ammutaan melkein joka leffassa, mutta jättäkää ne eläimet rauhaan! Pienenä itkin aina kun katsoin Sessi-nimisestä koirasta kertovaa piirrettyä leffaa (vai olikohan se sarja?), Jaki ja Nuka -sarjan traaginen Spoiler äitikarhun ampuminen aiheutti traumoja, samoin se Bambin kuuluisa kohtaus. Eilen kun Amerikan psykossa Spoiler se hullu ukko meinasi tunkea kissaa pankkiautomaattiin , olin jo lähdössä pois koko huoneesta raivoissani... Amerikan psyko ei kyllä ollut mitenkään liikuttava - meni vähän aiheen ohi. Tippa voi tulla linssiin melkein minkä tahansa liikuttavan kohtauksen aikana, jos mielentila on sopiva. Eilen tuli vedet silmiin jopa Crossroads-leffan liikkis-kohtauksessa. Kyyneliin minut saivat myös Titanic, ei niinkään se loppu vaan ne alun Spoiler I'm the king of the world-tuuletukset , Armageddonissa se, Spoiler kun "Bruce Willis" jää sinne kuolemaan ja hyvästelee tyttärensä jne. Taidan olla täällä vähemmistöä, sillä patrioottiset jenkkikohtaukset eivät (ainakaan aina) ällötä minua, vaan saavat kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä... Samoin, jos jokin urheilija menestyy suunnilleen ensimmäistä kertaa elämässään kunnolla ja seisoo palkintopallilla, niin pitää vähän nieleskellä. Varsinkin, jos urheilija on suomalainen.
- Schindlerin Lista (loppukohtaus) - Alive (loppukohtaus) - Taistelutoverit; Spoiler se kohta, kun se liikuttunut veteraani kertoi vastanneensa lapsenlapsensa kysymykseen, onko hän sankari? En ole, mutta olen taistellut sankareiden rinnalla.
-The Rock -Gladiator (Oliskohan Hans Zimmerin musiikeilla jokin vaikutus?) -Terminator 2 -Saving Private Ryan -Ice Age -John Q Nämä nyt tuli näin äkkiä mieleen..