THE T.AMP TA2400 MK-X vahvistimen mittauksia

Keskustelu osiossa 'Vahvistimet' , aloittajana tko, 07.01.2007.

  1. marcoolio

    marcoolio "JTX: en wareta" Tukijoukot

    Liittynyt:
    23.09.2002
    Viestejä:
    4 511
    Saadut tykkäykset:
    8
    Se virtaliittimen viereinen kytkin on signaalin kelluttamista varten, jos tulee hurinaongelmia. Sitä ei tarvitse liikutella.

    Bridged-tilassa vahvistin on yksikanavainen (mono). Puhekelathan on kytketty sarjaan, kuten Henkan kuvasta käy ilmi. Sama signaali menee molempien puhekelojen kautta. Dvd-soittimen subilähdön jännitteen riittävyydestä en osaa sanoa muuta kuin, että olettaisin sen riittävän, kun kahden eri valmistajan vahvistimien sub-outtien jänniteetkin on riittänyt minulla hyvin.
     
    Viimeksi muokattu: 18.02.2009
  2. AHeikkila

    AHeikkila Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.09.2007
    Viestejä:
    129
    Saadut tykkäykset:
    0
    DVD soittimessa ei liene volyymin säätönuppia, eli sub-outista tulee signaali aina samalla voimakkuudella (riippumatta AV-vahvarin nupin asennosta).
    Jos siis haluat että subbarin voimakkuus muuttuu kun AV-vahvaria säätää niin signaali sen kautta.
    Tokihan voit T-ampista säätää subia erikseen mutta ei liene kovinkaan käytännöllinen vaihtoehto?

    Ajattelin ihan vaan varmistaa että tämä on tiedossa
     
  3. mupa

    mupa Uusi jäsen

    Liittynyt:
    19.09.2005
    Viestejä:
    25
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olen aika noviisi näissä asioissa, joten kyselen nyt täällä vähän tyhmiä :p

    Elikkäs mulla on peerlessin xls 12 kiinni nyt tampissani, vain toisessa kanavassa. Onko mahdollista ajaa tota peerlessiä kummallakin kanavalla? Tai onhan se mahdollista, mutta kannattaako...ja jos kannattaa niin miten johdotukset menisi?

    Sitten viel tyhmempi kysymys, eli kun vahvari iskee "clippiä" luukuttaessa, niin loppuuko sillon puhti subbarilta vai vahvistimelta ja mitä silloin oikeastaa tapahtuu 'ruohunjuuri tasolla' kun clippi välähtää?

    Kiitän.
     
  4. marcoolio

    marcoolio "JTX: en wareta" Tukijoukot

    Liittynyt:
    23.09.2002
    Viestejä:
    4 511
    Saadut tykkäykset:
    8
    Käännä gainia pienemmälle, jos kerran clippiledi välähtelee. Onko xls:ssä yksi vai kaksi puhekelaa? Jos yksi, niin vahvistin täytyy sillata ja sisäntulosignaalin on oltava mono. Jos kaksi puhekelaa, niin voi joko sillata ja laittaa puhekelat sarjaan tai rinnan (monosignaali) TAI ajaa tuplamonoa (parallel) eri puhekeloihin TAI stereosignaalia omiin puhekeloihinsa.
     
  5. mupa

    mupa Uusi jäsen

    Liittynyt:
    19.09.2005
    Viestejä:
    25
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tottakai pidän gainia sellaisena ettei clippi välähtele ollenkaa, mutta haluaisin vaan tietää mitä silloin tapahtuu laitteistossa kun clippi välähtää.

    Tossa mun subissa on siis yksi puhekela, eli mitenköhän johdotus menisi? Kestääkö vahvari/subi ton siltaamisen?
     
  6. marcoolio

    marcoolio "JTX: en wareta" Tukijoukot

    Liittynyt:
    23.09.2002
    Viestejä:
    4 511
    Saadut tykkäykset:
    8
    Kun clippiledi palaa, niin sisäntulevan signaalin jännite on liian suuri: http://www.users.globalnet.co.uk/~bunce/clip.gif -> Ulostuleva ääni on säröytynyttä.

    Joistakin vahvistimista lähtee kova/ruma ääni, kun vahvistin leikkaa; joistakin pehmeämpi. T.Amp muistaakseni pitää aika rumaa mekkalaa. Vahvistin ei yleensä moisesta kärsi. Subi voi kärsiä, koska kokonaisenergia, joka puhekeloihin menee on suuri ja voi ylittää puhekelan tehonkeston tai sitten liikerata ylittyy ja elementti pohjaa (rikkoutumisvaara ilmeinen).

    Kytkentä: Äänilähde, mono (yksi johto, esim. subwoofer out kotiteatterivahvistimesta) ->T.Amp A-input (takapaneelin kytkin Bridged-asentoon); Punaiset kaiutinliittimet käytössä bridged-tilassa ja kytketään (+) (-) vastaaviin puhekelan liittimiin.
     
  7. jusky

    jusky Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0

    Kyllä ainakin S-150 mallin clip ledit heräävät myös liian kovalla olevasta gainista ja vahvistimen tehopuolen leikkaamisesta. Eikös T.Ampeissa mainosteta tätä "soft clipping" ominaisuutta, eli vahvistimen ei pitäisi leikata jyrkästi/kovaäänisesti.

    Eikös tämmöisen PA-vahvistimen pitäisi kestää melkoiset antojännitteet linjoihin? tuskin millään kotiteatterivahvistimella tai tietokoneella saa näiden linja-ottoja leikkaamaan.
     
    Viimeksi muokattu: 22.02.2009
  8. j_a_k

    j_a_k Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    31.08.2007
    Viestejä:
    2 266
    Saadut tykkäykset:
    7
    Tai pikemminkin, että ulostulojännite leikkautuu vahvistimessa. Luulen, että harva vahvistin sytyttää clip-lediä inputtisignaalinperusteella ja jos niin tekee, on aika kuraa vahvistin.
     
  9. Zipman

    Zipman Genelec Tukijoukot

    Liittynyt:
    07.02.2002
    Viestejä:
    7 044
    Saadut tykkäykset:
    166
    Clip-led kertoo ulostulevan signaalin leikkautumisesta. Mittaamani TA2400-mallin ledi(t) alkaa palaa, kun ulostulevan signaalin särö (THD) ylittää noin 0,1 %. Tämän tason yläpuolella särön määrä nousee erittäin jyrkästi.

    Sisääntulevan signaalin tasolla ei siis voida sanoa olevan suoraa yhteyttä ledien palamiseen, koska vahvistuksen (gain) määrä vaikuttaa ulostulojännitteeseen. Pienellä vahvistuksella sisään saa ajaa huomattavasti suurempaa jännitettä kuin maksimivahvistuksella.

    Ainakaan TA-sarjassa ei ole mitään soft clipping -ominaisuutta.
     
    Viimeksi muokattu: 22.02.2009
  10. jusky

    jusky Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jep. Taisinkin sekottaa johonkin muuhun vahvistimeen. Soft start protectiohan näistä löytyy, eli käynnistyy paukahtamatta. Tosiaan kaverin pöydästä kokeiltiin sen verran, että 3-4v antokin menee vielä ihan kiltisti, joskin silloin kannattaa jo herkkyysvalitsin napauttaa johonkin muuhun kuin 0.775v asentoon, jottei gainista tule liian herkkä.
     
  11. marcoolio

    marcoolio "JTX: en wareta" Tukijoukot

    Liittynyt:
    23.09.2002
    Viestejä:
    4 511
    Saadut tykkäykset:
    8
    Yhteys on logaritminen, minkä tiedätkin. Ilmaisin itseäni kovin huonosti. Harvassa laitteessa on säädettävä lähtöjännite siinä mielessä, että nollavaimennuksella saatavaa jännitettä (max V) voisi muuttaa; tosin surround-vahvistimien subwoofer-lähtöä voi usein säätää hieman. Anyways, jos T.Amp tuottaa säröistä ääntä, niin vahvistimen gainin säätö on pielessä. Yleensä tavoite on säätää gaini niin, että maximitehot saadaan vahvistimesta ulos, mutta signaali ei leikkaisi.
     
  12. marcoolio

    marcoolio "JTX: en wareta" Tukijoukot

    Liittynyt:
    23.09.2002
    Viestejä:
    4 511
    Saadut tykkäykset:
    8
    Olisi guru laite, jos osaisi tunnistaa valmiiksi leikkautuneen sisääntulevan signaalin... (oskiloskoopin vaatisi vahvistimeen) :)
     
  13. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Hyödytön ominaisuus, koska jos soittaisi valmiiksi säröistä ääntä vaikka 0,0001 nanovoltin jännitteellä, vahvistimen särövalo vilkkuisi silti.

    Äänen "sisältämän" särön määrä on asia, jota ei voi määritellä teknisesti, voi määritellä vain taiteellisesti. Hevimusiikkihan saisi ledin palamaan 100% ajasta ja toisaalta puhdasta siniaaltoa soiva mittasignaali ei lediä polttaisi ikinä. Epäselvä tilanne olisi ideaalin kanttiaallon sisältämä särö, sehän on erittäin "säröistä" jos vertailukohtana on siniaalto, mutta ideaali kantti kuitenkin on särövapaata, jos se tosiaan on ideaali eli äärettömän nopean nousuajan omaava ja tasajänniteosuuksillaan kiinteätä jännitetasoa ylläpitävä.



    Se, mitä oikeasti kaipaisi, on laitteen (päätevahvistin) jännitevahvistusosan generoiman särön tai leikkautumisen ilmaisin. Eli synnyttääkö laite itsessään säröä ENNEN kuin signaalille tehdään virtavahvistus. Tämä ledi palaisi punaisena esimerkiksi silloin kun kaiuttimen impedanssi olisi suuri ja virrat maltillisen pieniä, mutta vahvistimelta silti loppuisi jännitevarat kesken. Kompressorilimitterillä pystyy tämän särötyypin pitämään kurissa, säädetään rajoitus niin, ettei päätteen sisälle päästetä koskaan liian suuria signaalijännitteitä, joten vahvistin ei ikinä leikkaudu; jännitemielessä.

    Sitten lisäksi kaipaisi vielä virtavahvistuslohkon synnyttämän särön indikaattorin. Tämä ledi palaisi jonkin värisenä silloin kun vahvistimelta loppuu virta (käytännössä teho) kesken, eli kun kaiuttimen impedanssi on huomattavan matala ja kuormitus raju tai reaktiivinen. Leikkautuminen voi hankalasti ilmetä vain äärimmäisen oudossa käytännön tapauksessa, vaikka tavallisilla mittasignaaleilla "saman tehoinen" ääni vielä pysyisikin säröttömänä. Kompressorilimitteri on voimaton estämään virta- tai teholeikkautumista, koska ei voida ennakolta tietää miten mikäkin kaiutin käyttäytyy milläkin monimutkaisella signaalilla. Pitäisi mallintaa kaiuttimen kaikki ominaisuudet limitterin aivoihin, ja sitten kun joku luvatta vaihtaa kaiuttimen toisenlaiseksi, savu nousee joko kaiuttimesta tai päätteestä.

    Pitäisi myös huomioida ajallinen ominaisuus, antaahan vahvistin hetkellistä tehoa enemmän kuin jatkuvaa, joten ilmaistaanko leikkautuminen hetkellisen vai jatkuvan tilanteen mukaan, siinäpä pulma uusi. 10 ms pulssillahan leikkautumista ei tapahdu, mutta jos sama signaali jatkuu 1000 ms tai pidemmän ajan, se alkaa leikkautua. Ledi ei saisi välähtää 10 ms 5000 watin signaalin takia, jos se 5000 wattia tosiaan on särötöntä. Mutta ledin pitäisi palaa 2500 watin jatkuvan signaalin takia, mikäli jatkuva tehonantokyky on vain 2400 wattia. Milläs tämänkin käytöksen mallintaa päätettä edeltävässä laitteessa, ei millään. Vain päätteen itsensä tiedossa on se, miten paljon energiaa se on varannut elkoihinsa milläkin nanosekunnin hetkellä, ja paljonko korvaavaa energiaa pääte saa verkkovirtaliittimestä käyttöönsä.



    Esivahvistimen tai muun ääntä ulostavan laitteen tehtävä on huolehtia oman antojännitteensä puhtaudesta, että leikkautuuko signaali kyseisessä laitteessa vai ei. Kun signaali on päästetty leikkautumaan, seuraava laite ei enää voi tietää onko signaali tahallaan leikattu vai vahingossa. Pitäähän hifilaitteistolla kyetä kuuntelemaan myös tarkoituksellisesti säröytettyjä ääniä esim. opetuskäytössä. Ilman, että vahvistin alkaisi särön huomattumaan pienentää antotasoaan tai poistaa säröjä eli pehmentää leikkautuneet huiput pyöreäksi. Joten signaalin sisältämän särön määrän indikointi on täysin hyödytön asia, se ei kerro signaalin tasosta tai kaiuttimeen menevästä tehosta mitään, eikä signaalin laadustakaan. Korkeintaan musiikkityylit saisi lajiteltua särömusaan ja puhtaaseen musaan, mutta klassisen konsertin lautasten isku saisi silti ledin vilkkumaan, ja toisaalta ledi olisi hiljaa silloin kun punkkari-hevimuusikot ammuttaisiin haulikolla päreiksi ja särökin lakkaisi. Eli musiikkilajejakaan ei särömittarilla voi luotettavasti tunnistaa.



    Minkä tahansa laitteen synnyttämä särö voidaan jälkikäteen ilmaista ja ilmaisun jälkeen puuttua asiaan. Analysaattori kun kytketään vaikka päätteen ottoon sekä antoon, saadaan reaaliajassa tietää milloin signaali on päätteen sisällä muuttunut säröiseksi, riippumatta mistä teknisestä syystä se säröytyminen päätteen sisällä tapahtui. Kaiuttimiakin saa vaihtaa toisenlaiseksi mielin määrin ja saa kytkeä päätteeseen rinnan useita kaiuttimia, leikkautumiset ja säröytymiset paljastuvat aina. Tällaisella metodilla ei kuitenkaan ehditä pyöristää tai hiljentää leikkautunutta signaalia ajoissa, vahinko ehti jo tapahtua, mutta säröisen äänen pitkäkestoinen soiminen kyllä saadaan estettyä. Hiljennetään volumetaso puoleen vaikka 100 ms aikana ja jos sekään ei auta riittävästi, jatketaan hiljentämistä kunnes säröytyminen loppuu. Ikävä kyllä bassokartio on jo voinut lentää viereiseen valtioon sen ensimmäisen 10 kilowatin hetkellisen piikin ansiosta, tai diskanttielementille mennä 5 kilowatin piikki eli elementti on muuttunut savuksi. Siksi jälkikäteinen reagointimalli on hieman avuton toimintatapa, tarvitaan lisäksi jokin muukin tehon rajoituskonsti kuin säröytymiseen perustuva.


    .
     
    Viimeksi muokattu: 23.02.2009
  14. Electron

    Electron Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    09.05.2003
    Viestejä:
    1 095
    Saadut tykkäykset:
    38
    Vähän tarkennusta tähän mennessä keskusteltuun.

    1. signaalista voidaan jossain määrin päätellä sen säröytymisen määrää. Erityisesti jos signaalia syöttävä laite on laajakaistainen. Leikkaaminen aiheuttaa runsaasti korkeita harmonisisa joten yli kuuloalueen olevan signaalitason indikointi toimisi hyvin tällaisena.
    Itseasiassa laadukkaissa PA-vahvaimissa on ns. HF-suoja juuri tätä varten. Itse törmäsin ekan kerran joskus 20v sitten tällaiseen LabGruppen PA-vahvaimen yhteydessä.
    HF-suoja toki reagoi myös itse päätevahvaimen säröytymiseen ja antaa luotettavan indikoinnin siitä, että diskanttielementti palaa ihan just nyt heti. Tuo on kyllä ohjaa myös kaiutin relettä irrottamalla kuorman päätteestä koska tuo voidaan tulkita vikatilanteeksi aivan kuin DC kaiutinlähdössä.

    2. Päätevahvistimen särön indikointiin tarvitaan vain yksi tapa. Koska käytännössä kaikki päätteet perustuu differentiaaliottoasteeseen, tarvitsee vain indikoida diffiasteen ylioleva erojännite. Kun se kasvaa, laite säröytyy. Tämä indikointi toimii yhtä hyvin oli sitten kyse vahvaimen jänniteleikkaamisesta vai virran rajoituksesta.
    Tällainen indikointi löytyy muutes inah Hifi-lehden tee itse kirjassa oelvasta hifivahvaimesta.

    3. Joku aiemmin esitti mielipiteen, että vahvain on kuraa jos sen ottoastei leikkaa signaalia. Tällä perusteella jokainen studiotiskikin on täyttä kuraa.
    Kaikilla tuloasteilla on jossain tulosignaalitason raja joka johtaa säröytymiseen. Useimmiten se on luokkaa 8-10V RMS johtuen +-15-18V käyttöjänniteestä.

    4. Monissa DSP-pohjaisissa laitteissa (kuten DSP jakosuotimet) on tulotason indikaattorit koska AD-munnosaste tai tulopuskuri kuitenkin jossain kohtaa rajoittaa signaalin.
     
    Viimeksi muokattu: 23.02.2009
  15. j_a_k

    j_a_k Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    31.08.2007
    Viestejä:
    2 266
    Saadut tykkäykset:
    7
    3. En ihan noin sanonut, tietenkin tuloaste alkaa leikkaamaan jossain vaiheessa, mutta tarkoitin, että indikointi tapahtuu lähtöjännitteen leikkautumisen mukaan, ei tuloasteen jännitteen ylittäessä tietyn tason, kuten joku kirjoitti. Tarkoitin, että on todella huono vahvistin, jos toteutettu niin, että clip-ledi syttyy, jos tulojännite ylittää tietyn arvon.

    2. Tuo on aivan totta, signaalin ja feedbacksignaalin välille kun tulee eroa, on leikkautumista. Samassa signaalissa nähdään myös mahdolliset päätekivien suojana olevien virranrajoituskytkentöjen toiminta. Mutta tavallaan tuo on hieman myöhäinen tieto. Varmaan kiinnostaisi enemmän tieto, kun lähestytään leikkausrajaa, mutta sen toteutus on hankalampi, johtuen taajuusriippuvaisesta kuormasta ja leikkausrajasta eri taajuuksilla.
     
  16. jusky

    jusky Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minulle on kans tulossa TA1050 malli. Mikäs on nyt osoittautunut parhaaksi tavaksi hiljentää noi tuulettimet? voisiko laittaa potikat väliin josta säätää nopeutta?
     
  17. marcoolio

    marcoolio "JTX: en wareta" Tukijoukot

    Liittynyt:
    23.09.2002
    Viestejä:
    4 511
    Saadut tykkäykset:
    8
    Johdot irti.
     
  18. denral

    denral Uusi jäsen

    Liittynyt:
    08.01.2009
    Viestejä:
    9
    Saadut tykkäykset:
    0
    Näyttäs olevan hintansa arvoinen vehje.
    Sopisiko tämä PA-vahvistin CV VE-15F parille?
    Tehoa noi syö 400w ja on 8ohmisia.

    Näyttää aika oudolta nuo liittimet takana, kun on aikaisemmin ollut vain
    "tavallisia" vahvistimia käytössä. Mitenkäs tälläinen liitetään AV-vahvariin?
    Jollain erikoiskaapelilla, joka tulee mukana vai?

    Taitaa joutua ostamaan myös DCX2496, jotta saa tän toimimaan noitten kaiuttimien kanssa?
     
    Viimeksi muokattu: 01.04.2009
  19. jusky

    jusky Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos vahvistimesta ei löydä balansoitua (XLR) lähtöä, niin tarvitset piuhan päähän joko XLR uroksen, tai vaihtoehtoisesti jakkiliittimen (6.3mm kuulokeplugi). Musiikkiliikkeissä myydään semmosia adaptereita jotka käy tavalliseen RCA piuhaan. Myös tuommoisia piuhoja on olemassa.

    esimerkiksi tämmöinen
    http://www.thomann.de/fi/cae_1523015_audioadapterkabel.htm

    tai tämmöinen
    http://www.thomann.de/fi/the_sssnake_spr2015.htm
     
  20. jusky

    jusky Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0

    Ajattelin kuitenkin laittaa katkaisijat noihin tuulettimiin. Kotikäytössä en tarvitse tuulettimia, mutta kevään mittaan on parit tapahtumat joissa tarvitsen melko paljon tehoja monen tunnin ajan. Tuolloin on varmaan viisainta laittaa tuulettimet päälle, jotta vahvistin on mahdollisimman varmatoiminen koko session ajan...ikävää jos meno hyytyy lämmön takia.