The Handmaiden tuli Suomessakin teatterilevitykseen, mikä on hieno kulttuuriteko kun katsoo mitä muuta teattereissa pyörii. Korealainen Chan-wook Park on tullut tunnetuksi melko rajuistakin leffoista kuten Oldboy, ja vaikka tahti on nyt jopa pohdiskeleva niin muuten sisältö on, sanotaanko vaikka tiukkaa kamaa. Oikeastaan ajoittain aika kinkyä kamaa... Harvoin tulee leffassa mieleen että mitä minä juuri näin ja fiilis on silti positiivinen. Useinmiten kun se wtf-fiilis on sitä luokkaa että mihin sitä tuli taas aikaa tuhlattua. Mutta ei tällä kertaa. Tapahtumat sijoittuvat japanilaisten miehittämään Koreaan, jossa japanilaisen perijättären omaisuus kiinnostaa kovasti paikallisia pikkurikollisia. Ja kyllä, jos sillä on jollekin merkitystä niin tässä on lesboseksiä, muutenkin kuin vain vilauksen verran. Enimmäkseen kuitenkin vain puhutaan, mm naisista ja rahasta, ja juonitellaan, mutta kuka huijaa ja ketä, siinäpä kysymys. Tarina kerrotaan kolmessa osassa, kolmen henkilön näkökulmasta, joten ihan lyhyt pätkä ei ole kyseessä. Mutta kyllä sen jaksaa katsoa. Arvosanaksi antaisin 4,5/5 http://www.imdb.com/title/tt4016934/
Täältä meidän kulmilta ei taida löytyä aivan samanlaisia kirjakerhoja kuin mitä tämä tarjoaa. Hieno elokuva tosiaan ja kaiken sen ympärillä pyörineen hypen lunastanutta pimeyden piirileikkiä. Pitkähköstä kestostaan huolimatta elokuva on niin taidokkaasti rakennettu kokonaisuus etenkin juonellisesti, että keskittymiskyky ei pääse herpaantumaan oikeastaan missään vaiheessa. Aito yllätyksellisyys yhdistettynä Rashomon-tyyliseen tarinankerrontaan toimii vaan erinomaisesti alusta loppuun. Laatuelokuvien ystäville kuten sinulle. 4.5/5
The Handmaiden (아가씨) on monimutkainen huijaustarina, jonka päähenkilöt ansaitsevatkin tulla kukin eri syistä vedätetyiksi. Elokuva jakaantuu kolmeen osaan, Spoiler ja kiinnostavaksi se muuttuu toisen osan alkaessa, kun palvelustyttö Sookee (Kim Tae-ri) joutuukin itse mielisairaalaan, jonne hän oli emäntäänsä Hidekoa (Kim Min-hee) järjestämässä. Kaino emäntä paljastuukin pervertikon sedän Kouzukin (Cho Jin-woong) kasvattamaksi pornolutkaksi. Kolmannessa osassa tarina saa jälleen uuden käänteen, kun osoittautuu, että mielisairaalaan joutuminen olikin osa palvelustytön ja emännän juonta. Vaikka The Handmaiden on käänteikäs tarina, silti katsoessa alkaa vaivata hienoinen epäilys, onko elokuva sittenkin pelkkää koreaa pintaa, joka ei ole oikeassa suhteessa juonen palikkamaiseen rakenteeseen. Elokuva yllättää katsojan niin kuin tässä lajityypissä kuuluukin tapahtua mutta ei tunnu tekevän juuri enempää. Toisaalta tämä ei tuntunut 144 minuutin mittaiselta, vaan aika kului sujuvasti ja pöksytkin meinasivat kastua. (Ohjaajan versio on 168 minuuttia.) Yllättävää kyllä olin melkein ainut miespuolinen katsoja tässä näytöksessä. The Handmaiden on kaksikielinen (korea, japani), ja tekstityksessä käytetään kahta väriä (valkoista, keltaista). Tällaista en ole teatterilevityksessä ennen nähnyt, mutta ainakin kanadalaisessa blu-rayssa käytetään samaa ratkaisua. Elokuvakokemusta latisti hiukan suomennoksen paikoittainen kömpelyys. 3½/5 Matchstick Men meets La vie d’Adèle?