Täytyy itsekin katsoa tuo tässä lähiaikoina, mutta en usko että pääsee edes lähelle Mafiaveljiä, harva pääsee ja siitä Scorceselle olisi pitänyt jo se oscar antaa ja Raivolle Härälle... Varmaan ihan katsottava leffa kumminkin. Eipä tuo scorse ole kaiketi kovin huonoja elokuvia ohjannutkaan, vai onko?
Mulle taas Scorsesen versio putosi paljon paremmin, tosin katsoin tämän The Departedin ensin ja vasta jälkijunassa tuon Infernal Affairsin (vertailun vuoksi lähinnä). Ainakin nyt kun oli katsonut yli parituntisen Departedin ensin, niin Infernal Affairsin juonenkuljetus vaikutti hätiköidyltä ja pikaiselta. Välillä tuntui siltä, etten olisi välttämättä pysynyt Infernal Affairsin kärryillä ellen olisi pohjiksi katsonut The Departedia ensin, jolloin elokuvankatselu kieltämättä meni sille vertailu-linjalle. Että mikä kohtaus oli tehty mitenkin verrattuna toiseen versioon jne. The Departedia katsoessa en tiennyt tarinasta liiemmin mitään lähtöasetelmaa lukuunottamatta, joten sikäli tarina onnistui yllättämäänkin aina välillä. Departedissa joka osa-alueeseen paneudutaan enemmän ja lopetuskin on karuudessaan alkuperäistä iskevämpi. Viimeinen kuva on todella tyylikäs. Lisäksi tässä Departedissa miellytti henkilökohtaisesti se, että Scorsese ohjaa tällaisia rikoselokuvia aina suht ronskilla otteella, eli fuck-sanat lentelevät, äijähuumori kukoistaa, hahmot ovat karskeja ja väkivalta sattuu ja pahasti. Monissa honkkari-filmeissä juonenkuljetus on sen sijaan paljon hitaampaa ja hillitympää, joka meinaa välillä tylsistyttää ainakin minua. Tämä on kai taas näitä länsi/kaukoitä-eroavaisuuksia. Kumpi miellyttää enemmän, se lienee mielipidekysymys. Lisäksi kun Infernal Affairsin juonikudos on melkoinen labyrintti toisinaan, hahmot meinaavat sekoittua keskenään. Monesti honkkarifilmeissä lähes joka tyyppi on samannäköinen ja nimet kuulostavat samoilta jne. Departedissa naamat olivat kaikki niin tuttuja, ettei epäselvyyksiä/sekavuuksia oikeastaan edes tullut. The Departed ****½ Infernal Affairs *** (ehkä puolikas lisää hyvänä päivänä) No eipä mulle tule ainakaan heti mieleen sellaista kovin huonoa elokuvaa, pari keskitason pläjäystä kylläkin. Kiitettävän erilaisiakin elokuvia Scorsese on ohjannut, mm. Kundun, New York, New York, The Age of Innocence jne. Poikkeavaa kuvastoa, kun vertaa johonkin Cape Feariin ja Taksikuskiin. Voisipa melkein sanoa, että kaikki Scorsesen leffat ovat 3-5 tähden elokuvia (muutama on vielä näkemättä kylläkin)
Nähty. Pidin. Kyllä Scorsese osaa nämä mafiahommat. Ei tämä mafiaveljiä voita, mutta pääsee lähelle. Näyttely on hyvää läpi elokuvan (erityisesti DiCaprio vetää hyvin.) Oikeastaan ainoa, joka ei häikäise on Damon. Minä ainakin jännitin Leon puolesta läpi koko elokuvan :thumbsup: 4/5
OK leffa. Ei parasta Scorsesea lähimainkaan. Jos ei olisi nähnyt alkuperäistä olisi tämä voinut tuntua vielä paremmalta, nyt oli liian "tutun" tuntuinen. Jack oli Jack. Ei lähellekään miehen parhaita suorituksia, silti OK. Ei minulla mitään ole herroja Damon ja DiCaprio vastaan, mutta jonkinlainen karismavaje näillä miehillä on. Rupesin tuossa miettimään että olisin päässyt tekemään castingin niin kenet olisin rooleihin valinnut. Vaikeaa olisi silti vaihtaa ketään. Ketä te olisitte valinneet...
Vaikea olisi kyllä alkaa vaihtelemaan ketään. Sellainen vain tuli mieleen, että Edward Nortonin ainakin tahtoisin kovasti nähdä jossain Scorsesen leffassa.
Täysin samaa mieltä. Ehkä Matt Damonin olisin vaihtanut juuri Nortoniin jos jotain olisi voinut castingissa muuttaa.
Diggasin kyllä. Ehkä 4/5 tälle napsauttaisin. En ole nähnyt alkup. versiota enkä tiennyt leffasta mitään etukäteen. Jack veti taas vähän turhan Joker hommaa välissä, mutta se nyt ei taida siitä päästä koskaan. Damon oli välissä vähän turhan Good Will Hunting smailia, mutta Caprio veteli varsin ok. Vähän turhan Beach ehkä välissä, mutta ihan ok. Jees. * Tämä arvostelu on kyllä ihan suoraa Hohto/Episodi vai mikä sekasikiö se nykyään onkaan tasoa. Pitäisiköhän hakea sinne "arvostelemaan" elokuvia niin ehkä mäkin olisin sitten tosi fiini "elokuva-tietäjä".
Tuli eilen katsottua leffa ja nyt harmittaa kun äänentoistoni tällähetkellä on mitä on. Täytyy ehdottomasti katsoa uudelleen kun saa projektit valmiiksi. Kertokaapa joku minkä bändin on se railakas irkkupoljento joka soi valikossa sekä leffassa muutamaan otteeseen? Todella riemukas biisi
Tuli aikamoinen ähky ylitseampuvaa miehistä uhoa ja sen v*tun rotan metsästystä. Pidin alkuperäisestä vielä huomattavasti vähemmän, joten ei siltäkään suunnalta ollut mitään painostavia tekijöitä tätä katsoessa, joskin lopun muutos oli kylläkin kohtuuttoman munaton veto. Kestoa oli taas vaihteeksi muutama pykälä liikaa puuduttavan puolelle mutta oli tässäkin puolensa. Päähahmoja pohjustettiin ehkä aavistuksen paremmin ja Nicholsonkin pysyi vaihteeksi roolissaan ilman sen suurempia ilmeilyjä. Myöskin asetelman siirto irlantilaisyhteisön pariin toimi. Muuten kaikki tuntui kovin hengettömältä ja tukahdetulta, joka osaltaan tietenkin varmasti johtui tuttujen kohtausten uudelleen pyörittämisestä mutta myös jollain muulla tavalla suurin Scorsesen omaleimaisuus puuttui jos ei yltiöväkivallan ja kiroamisen lisäystä lasketa. Ei mitenkään erityisen vaikuttava hehkutukseen nähden mutta taitaa se Scorsese + rikollisuus olla vain niin seksikäs kombo, että karhutkin saadaan talviunesta hereille sen verukkeella ja IMDB-listat menevät uusiksi alta aikayksikön. Aika kaukana joka tapauksessa mentiin Scorsesen parhaista. 3,5/5
Noniin, tuli tämäkin vihdoin katsastettua... Scorsese oli saanut aikaan melkoisen kovan kännykkätrillerin, jossa juoni oli juuri sopivan koukeroinen; paljon juonenkäänteitä ilman että juonen seuraaminen olisi missään vaiheessa ollut liian vaikeaa. Verenroiskeita ja räjähtäviä väkivallan purkauksia oli riittämiin ja dialogissa oli kivoja koukkuja pitkin matkaa, koko paketista tuli mieleen monellakin tapaa Ellroyn romaani. Se mikä häiritsi paikoitellen aika paljon oli omituiset ja huonot musiikkivalinnat, itse olisin mieluummin kuunnellut "perinteistä" trilleriscorea. Varsinkin johonkin puhe-draama-kohtaan väkisin ängetty kitaranrämpyttely söi tunnelmaa. Musiikki oli muutenkin melkoinen sillisalaatti; menneiden vuosien pophittejä, irkkumusaa, oopperaa, hiphopia, syntsasoundtrackia ym ym, aika linjatonta siis. Eipä silti, viihdyttävä ja jännittäväkin tekele tämä oli, en lähtisi paljoa muuta muuttamaan kuin musiikin. Parasta Scorsesea sitten Casinon. Ai niin, Leonardon ääni ärsyttää, murrosikäisen känätystä. * * * * ½
Ihme että ei Reservoir Dogs..ja kuinka tämä leffa osoitti miten heikko se on. herra Jan "mutta teille on näköjään aika mahdoton ajatus että joku olisi opiskellut elokuvia syvällisemmin ja katsonut paljon..." Specialisti.
Tuli katsottua toisen kerran ja onhan tämä loistava elokuva, mutta loppu jätti (taas) tarinan ja leikkauksen osalta hieman hämmentyneen olon: Spoiler Eli, missäs vaiheessa Costellon asianajaja otti Costiganiin yhteyttä, kun tämä ei ainakaan ollut kuunnellut nauhaa ennen kohtausta Sullivanin toimistossa, koska tajusi vasta siellä, että Sullivan oli rotta. Mutta miksi Costigan lähti pois laitokselta, vaikka näin Sullivan tajuaisi, että Costigan oli tajunnut Sullivanin olevan rotta. Eli oliko Costiganilla todisteet tässä vaiheessa, mutta ei ollut vielä tutustunut materiaaliin. Aika vauhdilla tässä tapauksessa asianajaja toimitti materiaalin Costellon kuoleman ja toimistokohtauksen välissä. Ja mitä siinä Costiganin Madolynille antamassa kirjekuoressa oli, Costellon asianajanan Costiganille antamat todisteet Sullivanin syyllisyydesta? Mielenkiintoisesti hän ei tässä tapauksessa antanut materiaalia ihan poliisin käsiin, vaan Digmanille, vaikka todennäköisesti tiesi, että tämä koituisi miehensä kuolemaksi. Toisaalta Madolyn saattoi luulla, että Sullivan tappoi Costiganin ja näin ratkaisu oli ihan ymmärrettävä. Kolmas ihmetyksen aihe on tämä toinen Costellon rotta, joka tappoi Costiganin. Eikö siinä materiaalissa, jonka Costigan sai asianajajalta ollut muka mitään tästä toisesta kaverista? Ja mistä oikeastaan koko kaveri osasi tulla Costiganin ja Sullivanin kohtauspaikalle? Tai ok, papereissa saattoi olla juttua kaverista, mutta Costigan ajattelin hoitaa tämän myöhemmin ja rotta osasi tulla paikalle Anthony Andersonin hahmon kutsumana, mutta silti jotenkin tämän loppu-ammuskelun motiivit jäivät itsellä hieman hämärän peittoon.
Infernal Affairisista kyllä ihan pidin vaikka ei sekään mikään mestariteos ollut mutta kaikesta hehkutuksesta huolimatta ei uponnut. Matt Damon alkaa jo pikkuhiljaa vituttaa kun se on joka saatanan amerikkalaisessa elokuvassa nykyään. Ja se ei edes osaa näytellä!! Aina sama ilme, oli rooli mikä hyvänsä. Di Capriokaan ei tässä ihan parhaassa vedossa kyllä ollut ja Nicholson nyt on mikä on. Periaatteessa kaikki viihdearvot oli kohdillaan mutta joku tässä vaan tökki. Jostain syystä tähän ei oltu saatu samaa intensiteettiä ja jännitystä juoneen samanlailla kuin alkuperäisessä. Myös musiikki tökki monissa paikoissa. Ihme kitaranrämpyttelyä ihan turhissa kohdissa mitkä olis toiminut paljon paremmin ilman. Jossain Casinossa sekavainen musiikkikirjo toimi hyvinkin mutta ei tässä. Ja miksi vielä käyttää samoja biisejä mitä on jo käyttänyt aikaisemmissa leffoissa. Tuntuu että Scorsesekin on jäänyt hieman oman tyylinsä vangiksi. En kyllä itse asiassa mikään suuri Scorsese fani ole muutenkaan vaikka hänen parhaat elokuvansa on kyllä klassikkokamaa. Scorsese ei ole kuitenkaan Goodfellasin jälkeen tehnyt muuta kuin aika alemman keskitason rainoja. 2,5/5
joo, tuli katsottua.ihme juttua tän elokuvan vertaaminen mafiaveljiin!! mun mielestä näissä elokuvissa ei ole todellakaan mitään muuta samaa kuin ohjaaja.elokuva oli suuri pettymys,en pitänyt oikeastaan mistään,paitsi Spoiler muutamasta hyvästä juonenkäänteestä .elokuva oli kuitenkin ihan katsottava jollain tavalla,ja siitä tipahtaa: 3/5
Odotukset ei olleet kummoiset ja ensi hetket lupaili hyvää. Rollareiden "Gimme Shelter" ja Jackin kertojaääni antoi loistavan fiiliksen elokuvan alkuminuuteille. Goodfellas fiilis oli läsnä, kun nuoresta pojasta koulittiin likaista miestä rikollisuuden pariin. Sitten jotenkin katosi ote .. Kyllä tässä kivasti jännitystä luotiin, mutta kokonaisuus ei tähän katsojaan toiminut. Boston oli oikein kiva ympäristö rikollistarinalle, joskin joidenkin näyttelijöiden kohdalla aksentti tuntui liian väännetyltä. Tarina oli mukavasti kursittu kasaan, mutta kuitenkin loppua päin tuntui sille että nuo nyörit heitettiin katsojan käsiin ja jokainen sai sitten koota haluamansa langan. Näyttelijöistä sen verran että Leo DiCaprio jatkaa hyviä suorituksia. Hienosti oli ominut stressaantuneen poliisin roolin. Jackista en osaa koskaan pahaa sanoa, maneereita tai ei. Mark Wahlberg oli melko ponneton kovistelijana. Matt Damon oli Jason Bourne. Ymmärrän paremmin nyt miksi Scorsesen saamaa pystiä sanotaan Sääli-Oscariksi.
Tuli katottua toisen kerran, ja kai se 4½ tähtee lähtee, kuten ekallakin kerralla. Nicholson vetää kunkkuroolin, Ray Winstonella oli harmittavan pieni rooli, loistavan karismaattinen näyttelijä. Oscareita leffa sai, mutta ei olisi saanut Oscaria ainakin siitä, kuinka huolellisesti elokuva ollaan tehty, sillä oikein järkytyin, kuinka paljon huomasin elokuvasta jatkumovirheitä - kädet oli usein miten sattuu erilailla, kuin edellisessä kuvassa/kuvakulmassa, ja kerrankin taustalla käveli toiset ihmiset, kuin edellisessä kuvassa/kuvakulmassa. Yritä siinä sitten eläytyä elokuvaan. Amatöörien puuhastelua. Miksi sinne taustalle edes pitää laittaa ihmisiä kävelemään. Jotkut elokuvat vaan osaavat toisia paremmin sen, ettei jatkumovirheitä tule, ainakaan paljoa.
Katselin juuri Goodfellas-dokumentin blu-ray kiekolta ja Scorsesen editoija Schoonmaker kertoo siinä, että Scorsese ei isommin välitä vaikka leikatessa tuleekin noita jatkumo-ongelmia. Se hakee leikkauksessa kuulemma muita asioita.