Käytin AVS HD:n pieniä HCFR:n workflow:lle tehtyjä APL -kuvia. Perussäätömenu leviää itse asiassa tuon ikkunan päälle joten se kyllä vaikuttaa suoraan mittariin, mutta ainakin tämän vuoden OLEDien valkobalanssimenu on pikkiriikkinen ja aivan vasemmassa alanurkassa. Niin kauan kuin pysyy vain siinä en huomannut mitään eroa. Varsinaiset valkobalanssin mittaukset 11 pisteellä tein ilman menuja näytöllä.
Olen vähän sekaisin noiden eri testikuvien kanssa. Missä tapauksissa pitäisi käyttää koko ruudun testikuvia, milloin ikkunoita ja milloin APL-testikuvia? Onko esimerkiksi LCD-televisioissa, OLED-televisioissa ja videotykeissä käytettävä eri tyyppisiä testikuvia, vai voiko lähes aina käyttää esimerkiksi APL-testikuvia? Sen verran olen ainakin selvillä että plasma- ja OLED-televisioissa ei kannata käyttää koko ruudun testikuvia.
^ Ei kait siihen yhtä ainoata totuutta ole tai jos on, niin mielellään sen tiedon voisi joku täällä jakaa Plasmoissa ainakin oli eri kuppikuntia millä testi-ikkunalla testasivat. Joidenkin mukaan kalibroinnissa olisi hyvä olla hieman ABL jo mukana ja joidenkin mielestä ei ole tarvetta. Kun sait yhdellä kalibroinnin tehtyä ja huvikseen testasi toisenlaisilla testikuvilla, jotka antoivatkin aivan erilaisen gammakäyrän jne, niin kyllähän se tuskanhikeä aiheuttaa. Silmään kannattaa myös luottaa, mikä lopputulos näyttää parhaimmalta. Kuten xtn tuossa aiemmin kirjoitti "...Telkkarin valikot vaikuttivat kuvaan, joten kun teki uudet mittaukset ilman menuja, niin tulokset heittivät häränpyllyä. 25% peitto, jota vielä kompensoitiin erilaisella taustavärillä, sitten meni oikein..." , niin tällaiset asiat on tärkeitä tietää. Tuossa oli kyse viime vuoden OLED mallista, jos tänä vuonna menu ei pienen kokonsa puolesta enää häiritse ni sittenhän voi käyttää just vaikka 4% APL tai mikä sitten olisi sellainen koko jolla sen ABL:n saisi mukaan jos se tarvii olla. Kantsii vaikka AVS-foorumilta kysellä.
Jos televisio prosessoi ja muuntaa dynaamisesti kuvaa koko ajan, mm silloin kun dynaaminen kontrasti, smart led tai local dimming jne on päällä, on kalibrointi joskus käytännössä mahdotonta. Tämän huomaa kun kokeilee eri tyyppisiä testikuvia ja kaikki antavat eri tuloksen. Silloin kannattaa kokeilla equal energy -tyyppisiä testikuvia (constant APL), joiden avulla saat selville mitä yhden freimin sisällä tapahtuu, eli kun yhtä aikaa kuvassa esiintyvät kaikki videotasot 0% --> 100%. Näistä saatu gamma on yleensä lähinnä totuutta. Jos tv ei tee "mitään" ylimääräistä prosessointia, voi LCD (LED) telkkareissa huoletta aina käyttää kenttiä. OLED telkkareissa ikkunoita tai APL -testikuvia. Ja kuten Make73 totesi, niin kannattaa myös katsoa miltä kuva näyttää eikä vain tuijottaa graafeja...
Noista TV:n valikoiden vaikutuksesta mittauksiin vielä: itse en koskaan mittaa ja säädä yhtä aikaa. Mittaan ensin aina sarjan esim 0%, 5%, 10% jne ja sen jälkeen vasta menen TV:n valikoihin ja teen mittausten perusteella säätöjä. Sitten uusi sarja ja taas säätöjä. Kunnes olen tyytyväinen tulokseen. Joskus joutuu iteroimaan todella monta kertaa.
Eilen tarkistelin kalibrointia ja olihan se näyttö taas vähän muuttunut. Jostain luin kokemuksia että muutama ensimmäinen kompensaatiosykli vaikuttaa juurikin eniten. Maksimi valkobalanssin dE 0,38 ja keskiarvo 0,24 joka on selvästi parempi kuin mihin Kuron sain aikanaan parhaimmillaan väännettyä. Paneeli puskee hurjasti vihreää koko alueella ja erityisesti alapäässä, mutta onneksi sen saa korjattua pääosin 2pt säädöillä ja loput sitten 20pt. Tosi paljon saa laskea luminanssia oikeastaan koko alueella oletuksesta jos haluaa 2.4 gamman. Mittarina tuttu i1D3 ja ohjelmana HCFR. Väreihin en ole vielä jaksanut koskea, mutta ehkä tässä viikonloppuna joutaa katsomaan toimiiko LG:n CMS ja millaisia artefakteja sen käyttö mahdollisesti aiheuttaa.
Hyvät on käppyrät, olis kiva nähdä miltä kuva näyttää IRE1 taitaa olla sen verran valoton ettei mittari sitä kyennyt lukemaan. Onko TV:stä mitään negatiivista sanottavaa? Mites tuo aivan tummimman pään laatu, onko siellä mitään häröjä testikuvissa near black 0-10? Näin ainakin jotkin kriittiset arvostelut väittävät. Panan plasmoissakin oli, mutta eipä sitä juuri liikkuvaa kuvaa katsellessa huomannut. CMS:ssä sitten riittää vielä vähän petrattavaa tuleville vuosille jos kerran sen säätö on niin herkkä aiheuttamaan artefakteja. Ilmeisesti HDR:n osalta sama vihreän paljous vaivaa koko alueella? Ainakin HDTVtest:in mukaan. Kas kun siinä ei ole 2pt säätöä valkotasapainolle, pitäisihän se HDR materiaali saada näyttämään hyvältä siinä missä SDR:kin.
Joo ei se ainakaan mitään siitä saanut irti. Säädin tarkoituksella 5IRE n. 1 nitsiin ja töllö tulee mustasta aika hitaasti ulos. Huone ei ollut aivan sysipimeä joten en nähnyt silmällä erottuiko 1IRE taustasta mutta 2IRE näkyi jo selvemmin. Kuva näyttää hyvältä. No ei pahasti vielä tähän hätään ole löytynyt moitittavaa. HD kuva hyvällä materiaalilla on aivan loistava ja paskaa SD-kuvaakin (Yle Teema ja Fem CD:n Thor-satelliitista) pystyy silmät sirrillään katsomaan. WebOS on mainio tuttavuus ja tykkään Magic Remotesta. Mulla on Harmony Hub ja Smart Control (se jossa ei ole kosketusnäyttönäppäimiä) ohjaamassa kaikkea siten että frouvakin pystyy katsomaan telkkua ilman jatkuvaa tech supportia, mutta itse huomaan käpälöiväni ehkä useammin Magic Remotea kun silläkin pystyy ohjaamaan AV-vahvarin volumea ja satelliittiboksin kanavia jne. Se heiluttelu on aika luonteva tapa ohjata kursoria. Jos nyt jotain valittais niin sen keskinapin pyörä on vähän turhan jäykkä... HDR-kuvassa on jotain häikkää HDR10:llä. En saa kuvaa millään kuosiin niillä Rmasciorin kuvilla ja LG:n ohjeilla. Kuvan numero 668 saa kyllä säädettyä OLED-valolla arvoon 540 nits mutta kaikkien muiden kuvien luminanssi on aivan liian korkea. Seuraava alaspäin on nro 653 joka loimottaa sitten jotain 505 nitsiä enkä kyllä onnistu millään säätämään niillä 20pt säätimillä sitä LG:n ohjearvoon 480 nitsiä ilman että myös 668:n luminanssi putoaa jonnekin 500 tienoille. Sama koskee kaikkia arvoja alaspäin aina alimpaan kuvaan numero 127 asti. Lisäksi mustan taso esim. Life of Pi HDR-demopätkässä on aivan liian korkea vaikka kirkkaus on säädetty HDR:lle just kohdalleen testikuvien mukaan. Toisaalta, ongelma on tällä hetkellä puhtaasti teoreettinen koska en edes saa näkyville muuta HDR10-matskua kuin jotain demoja ja Dolby Visionilla kuva on aika messevä jo valmiiksi. Parempi tietty ollakin kun sitä ei juuri voi säätää. Itse asiassa ei samassa määrin vaivaa. Mittasin valkobalanssin HDR:llekin eilen huvikseni eikä RGB:ssä ollut samanlaista heittoa kuin SDR:llä. Muutenhan mittaus oli ihan hoopo kun HCFR olettaa 1000 nitsiä 100% ikkunalla eikä TV siihen pysty vaan leikkaa jo jostain 60-70% kohdalta poikki. Periaatteessa laitteen kai pitäisi mäpätä HDR signaalin metadatassa kerrottu amplitudi omien kykyjensä mukaiseen suhteelliseen kirkkauteen, mutta tämä ei ainakaan näytä niin osaavan tehdä. CMS:tä sitten enemmän jahka kerkiän sitä ruuvailemaan. Itse en siis ole nähnyt mitään artefakteja missään jotka eivät olisi selkeästi kotoisin lähdemateriaalista. Near black -testikuvat ovat tasaisen tummia, ei mitään häröä.
Miten tuota 10-pisteistä gamma-käyrää pitäisi oikeaoppisesti säätää? Saako pisteeseen 10 koskea ollenkaan? HCFR:ssä asteikko loppuu 90%. Olen yrittänyt lähteä säätämään 90% alaspäin, aina yksi pykälä manuaalisti kerrallaan kuntoon. Olen tavoitellut n2.3 gammaa näin alkuun. Sitten kun lopulta vaihdan vaikka kuvan taas 100% valkoiseen ja menen HCFR valikossa satasen ruutuun ja laitan mittarin päivittämään, hyppääkin gamma-käyrän yläpään sininen viiva reilusti alemmas, ollen 90 kohdilla jossain 1.8 ja siitä se nousee pikku hiljaa ylöspäin. Kun nollaan värilämpötilan säädöt ja lyön gain- ja bias-lukemat oikeiksi, tulee asteikosta taas ihan kohtuullinen, sinisen gamman ollen yläpäästä noin 2.25. Pitäisikö tuota 10p säätöä tehdessä hyppiä aina edes takas, eli vaikuttaako säädöt pitkällekin pisteen ulkopuolella? Televisiona Sony 55X8505C.
^ Mikä sinulla on kontrastin arvo? Kuten aiemmissa viesteissä on neuvottu, ainakin joissain Samsungeissa yksittäinen 10p säätö saattaa vaikuttaa myös viereiseen videotason säätöön jos kontrasti ei ole tarpeeksi korkea. Sonysta en sitten tiedä kun ei ole kokemusta sen 10p säädöistä. Mutta ainakin tämän arvostelun mukaan Sonyn 10p säätö näyttäisi toimivan ihan OK jos kontrasti on 90. Sonyssa näyttää myös oudosti olevan joka videotasolla sekä Bias- että Offset-säädöt ainakin jenkkimallissa. Miten näitä kuuluisi käyttää ja onko näin myös Euroopan malleissa? http://www.rtings.com/tv/reviews/sony/x850c/settings
Kiitos vastauksesta. Kontrasti näyttää olevan 90. Tässä on kahden pisteen säädössä Gain ja Bias säädöt ja 10p värin gamma säätöpisteissä ainoastaan Offset-säädöt. Noissa kuvissa muuten Bias-säätö kuuluu 2-pisteen säätöön, ei 10p. Kun otan HCFR:ssä Gamma-käyrän esille ja päivitys on esim 90 kohdalla, niin aika hyvin se vastaa sitä mitä säädän 10p säädössä pisteessä 9. Miinussäätö vie viivaa ylöspäin ja päinvastoin.
Mitä tarkoitat "oikeilla" gain- ja bias-lukemilla? Sitä että valkobalanssi on kohdallaan? Se voi olla sitä millä tahansa luminanssilla. Jos haluat nostaa gamman arvoa, kannattaa ehkä ensin yrittää saada se mahdollisimman kohdalleen juuri noilla kahden pisteen säädöillä ja hienosäätöviilaus sitten kymmenellä pisteellä. Käytännössä siis säädät ensin RGBt kohdilleen ja sitten mittaat valkobalanssin HCFR:llä johon olet laittanut tavoitegamman asetuksiin. Jos 100% valkoisen luminanssi on se mitä tavoittelet, HCFR näyttää valkobalanssin mittausnäytössä, ei siis gammagraafissa, jokaisen pisteen tavoiteluminanssin (Y target) suhteessa 100% ikkunaan ko. gammalle. Tämän mukaan sitten lasket kaikkia gain-arvoja saman verran (periaatteessa...) ja sama bias-päässä.
Huomioi myös että saadaksesi tietyn maksimiluminanssin suuremmalla gammalla joudut nostamaan kontrastia. Jos kalibroinnista jotain olen ihan vaan ite-pohjalta oppinut, niin sen että se on hyvin iteratiivinen prosessi jossa melkein kaikki vaikuttaa melkein kaikkeen ja täydellisyyteen ei pääse mutta sitä voi lähestyä iteroimalla.
Kiitokset myös kmruuskalle vastauksesta. Tarkoitin noilla oikeilla gain- ja Bias-lukemilla lähinnä sitä että kahden pisteen säätö suurinpiirtein kohdillaan. Onko se valkobalanssi, en osaa vielä sanoa, kaikki niin uutta. Gammalle on myös oma säätö, joten sillä voi nostaa tai laskea gammaa. 100% valkoisen luminanssin koitin säätää 120cd/m2 tienoille koko ruudun kuvalla, mikä lienee ihan ok arvo. Taustavalo tuolla asetuksella on 5:ssa, kun max on 50, tuntuu vaan hurjalta, semminkin kun netissä jotkut asetukset/ kommentit kertoo asetuksien olevan maksimissa. Ilmeisesti jotkut tykkää kirkkaammassa. Tulee vaan tunne että olenko ihan pihalla. Mutta eikös tuossa Jmt1 linkkaamassa jutussakin ollut taustavalo vitosessa. "Jos 100% valkoisen luminanssi on se mitä tavoittelet, HCFR näyttää valkobalanssin mittausnäytössä, ei siis gammagraafissa, jokaisen pisteen tavoiteluminanssin (Y target) suhteessa 100% ikkunaan ko. gammalle. Tämän mukaan sitten lasket kaikkia gain-arvoja saman verran (periaatteessa...) ja sama bias-päässä. " Tarkoitatko 10p säätöä? Siinä on vain offset-säätö RGB:lle.
En, vaan 2pt säätöä. Helpompi sillä on laskea koko repertuaarin tasoa kuin 10pt säätimillä. Mulla ei ole kokemusta LCD:stä joten en tiedä toimiiko se ihan samalla tavalla kuin plasmassa tai OLEDissa, mutta itse yritän aina ruuvata sekä valkobalanssin että gamman mahdollisimman kohdalleen 2pt säätimillä ja sitten hienosäätö 10pt:llä. Jos oikein ymmärrän mitä "pelkkä offset" tarkoittaa niin sulla on vaan luminanssisäädöt 10pt eikä erillisiä RGB-säätöjä. Jos näin niin sitten valkobalanssi pitää saada kohdalleen 2pt säädöllä.
Tuntui vain käyttäytyvän jotenkin oudosti tuo gamma-graafi. Vaikka tein ihan pieniä säätöjä 10p:ssä, niin siitä huolimatta varsinkin sininen tuntui yhtäkkiä heittävän ihan häränpyllyä yläpäässä. Aiemmin tuo tuntui toimivan suht ok. Vai johtuiko kenties siitä että vaihdoin väriavaruuden sRGB/BT.709:ksi?! Täytyy ehkä testata vielä automaattiasetuksella.
Okei eli ihan normisäädöt. Molemmat tavat säätää vaikuttavat samoihin asioihin, mutta eri mekanismilla. Kahden pisteen säätö (gain ja bias) ovat paneelin "natiiveja" säätöjä ja vaikuttavat koko alueella. Gain, joka joillain valmistajilla on nimeltään RGB High tms, vaikuttaa koko alueen kontrastiin, mutta lähinnä yläpäähän. Bias, tai RGB Low etc. taas toimii hieman kuin kirkkaussäätö eli vaikuttaa lähinnä tummaan päähän, mutta kuten olet huomannut ne ovat myös toisistaan riippuvaisia. Kontrasti- ja kirkkaussäädöistä ne erottaa se että niillä voi säätää jokaista pääväriä erikseen jotta saat valkobalanssin, siis sen että valkoinen on D65 kaikilla amplitudeilla, kohdalleen. 10pt gammasäätimet ovat sitten digitaalisia säätimiä joiden vaikutusalue on huomattavasti kapeampi, mutta periaatteessa vaikutus on sama kuin 2pt säädöillä, vain huomattavasti kapeammalla alueella.
Kiitokset hyvistä vinkeistä. On tää yks h....... Työmaa. Se kun gammakäyrä alkoi laskea reilusti yläpäästä, niin ei RGB-graafissa kuitenkaan mitään pahempaa ollut, mietityttää hieman. No pitää opiskella lisää. No laitoin uk Amazonista eilen ex tempore tilaukseen pari levyäkin, spears et munsil ja DVE:n HD basics. Telkun säätely vielä menettelee, mutta tietokoneen säätely ei enää hirveesti oikein jaksa innostaa, jos nyt koskaan on kiinnostanutkaan. Mulle riittää töissä sorvin koodaaminen.
RGB ja gamma ovat kaksi eri asiaa. RGB eli valkobalanssi kertoo miten hyvin päävärit ovat keskenään tasapainossa. Gamma taas kuvaa sitä miten paljon kaikkien kolmen päävärin yhteinen luminanssi lisääntyy mittauspisteiden välillä. Valkobalanssi voi olla aivan viivasuora vaikka gamma kiemurtelisi miten tahansa.