Milläs tavalla tuohon DVB-G:n yllä ehdottaan kytkentään lisätään akun lataus? Jos siis haluaa järjestelmän jossa akkua ei tarvitse irroittaa lataamista varten.
Akkulaturi kiinni suoraan akkuun, eikä edes tarvitse ottaa akkua irti audiovahvistimesta, kunhan akkulaturi ei anna liian suurta jännitettä audiovahvistimen mielestä.
Ilmeisesti tämä olisi siis itse rakennettuna suurinpiirtein sama laite kuin tuo minun hankkimani PicoUPS-100, joka siis sekä lataa akkua että syöttää tehoa vahvistimelle. Se ottaa sisäänsä 15-18 volttia ja lataa akkua 500mA:lla, ensin "bulk"-moodilla ja akun ollessa täysi pitää latausta yllä "float"-latauksella, akun jännitteen pysyessä näin 13.5 voltissa. (oikeista suomenkielisistä termeistä ei ole mitään hajua, nuo olivat suoraan manuaalista luettu.) Ulostulo on reguloitu 12 volttiin. Ainoa mitä jäin tuossa laitteessa miettimään epäsopivuutena, on se että se pitää akkukäytön lediä päällä aina kun akku on kytketty ja virtalähde ei ole, riippumatta siitä onko mitään kuormitusta päällä. Eli virtaa kuluu koko ajan, oli vahvistin päällä tai ei (vahvistimen virtakytkin on minulla siis PicoUPSin ja vahvistimen välissä). Kysymykseksi jää mitä tapahtuu kun tämä kuluttaa akun tyhjiin, eli pitääkö akku joka tapauksessa irroittaa talvisäilytystä varten, vai tunnistaako laite akun jännitteen tippuneen niin paljoa, että se osaisi sammuttaa itsensä. Vai onko tuolla edes mitään väliä? Ledi on pikkuruinen piirilevylle kiinteästi asennettu pintaliitoskomponentti. Laite on siis suunniteltu toisinpäin toimivaan järjestelmään, jossa virtalähde on suurimman osan ajasta kytketty ja akkua käytetään vain sähkökatkoksen aikana. Ghettoblasterissa tilanne on tavallaan käänteinen.
"Tyhmät" Halpalaturit, joissa on viisarinäyttö tai ei sitäkään, ovat vaarallisia audiolaitteille ja laturien synnyttämä 100 Hz hurinakin voi häiritä hifistin korvaa. Näissä latureissa latausjännitettä ei ole mitenkään rajattu ja latausvirtakin on rajattu muuntajan sisäisen impedanssin pohjalta. Eli jos akku on pieni, se saa liikaa virtaa ja liikaa jännitettä, vastaavasti liian iso akku ei lataudu täyteen ja se voi ylikuumentaa laturin. Halpalatureissa yleensä sanotaan miten isoon akkuun ne sopivat, ohjetta kannattaa totella! Ping-Pong-halpalaturin sisällä on vain muuntaja ja tasasuuntausdiodeja. Ylilämpenemissuoja ehkä lisäksi. Nämä laitteet sopivat vain komponenteiksi itserakentajille, akkulaturina ne ovat vaarallisia, tuhoavat akun ennemmin tai myöhemmin, koska akku ylilatautuu tai jää vajaaksi. Saa näillä akun ladata kerran vuodessa jos on pakko, mutta ei missään tapauksessa päivittäin. Vaarallisin tilanne näissä reguloimattomissa latureissa on se, että jos akun ottaa irti ja latausjohto on silti kiinni audiovahvistimessa, audiovahvistin saa mielettömiä jännitetasoja, jopa tuplasti sen mitä akun navoissa näkyy. Halpalaturit siis tarvitsevat oikeansuuruisen akun "rajaamaan jännitteen" edes likimain inhimillisiin lukemiin. Jos on pakko käyttää passiivista tyhmää laturia audiolaitteistossa, kannattaa laturin johdot ruuvata kiinteästi kiinni akkuun ja laturiksi valitaan hieman liian pieni eli akuksi hieman liian suuri. Silloin laturi ei millään jaksa nostaa jännitettään vaarallisen suureksi. Laturin töpseli kannattaa vetää pois seinästä sitten kun ihminen itse on päätellyt akun olevan täynnä, esim. yleismittarin avulla. Halpalaturi keittää akun kuiviin jos sen jättää ikuisesti lataamaan. Akun pitäisi olla mahdollisimman suuri (50...500 Ah), silloin jännite pysyy mahdollisimman vakaana, eikä halpalaturi enää "jaksa" heiluttaa jännitettä vaarallisen suureksi. Pienten moottoripyörä/lyijyhyytelöakkujen sisäinen vastus on liian suuri, silloin halpalaturi synnyttää voimakasta rippeliä eli 100 Hz hurinaa ja antojännite aaltoilee myös musiikin kuormituksen mukana, jännite notkahtaa bassoiskujen aikana. Kaikki huonot puolet yhdessä, eli audiovahvistin voi hajota ylijännitteeseen, lisäksi jännite- ja tehotaso notkahtaa juuri silloin kun sen ei pitäisi, bassoiskujen aikana. Mitä pienempi LYIJYakku on käytössä, sitä paremman laturin se tarvitsee. Älykkäämmät laturit prosessoriohjauksineen, joissa esim. on "kolmivaiheinen latausjärjestelmä", sopivat paremmin akun lataamiseen, koska laturin antojännite on aina kontrolloitu. Aluksi laturi antaa paljon virtaa ja odottaa akkujännitteen nousemista. Sitten se pitää jännitteen vakiona ja odottaa latausvirran alenemista. Kun laturi päättelee akun tulleen täyteen, se alentaa jänniteantonsa ylläpitotasolle ja tarjoaa pientä latausvirtaa, joka pitää akun täynnä, pieni virta kompensoi akun ominaispurkautumista. Tällainen laturi ei yksinään sovellu audiovahvistinta ajamaan (ilman akkua), koska laturin älykkyys hermostuu akun puuttumiseen. Laturi ei lähde lataamaan tai sitten se yrittää käynnistää vanhentuneen akun latautumisen ylijännitteen avulla. Mutta niin kauan kun akku on laturissa kiinni, laturi toimii turvallisesti ja siis saa olla kiinni akussa ikuisesti, vaikka audiovahvistin myös olisi kiinni akussa. Laturin töpseliä ei tarvitse ottaa irti seinästä, laturi saa olla ikuisesti päällä. Jos laturista löytyy useita moodeja, niihin ei kannata koskea. Pikalataus, diagnostiikka, purku, elvytys sun muut oudot operaatiot eivät toimi oikein tai ovat vaaraksi audiovahvistimelle. Niitä saa käyttää vain silloin kun audiovahvistin on otettu irti akusta. Starttiavustaja-akkulaturit; subbarin...jääkaapin kokoiset painavat möhkäleet omine renkaineen... Näitä ei saa päästää audiovahvistimeen käsiksi, koska laturissa on liian suuret tehovarat ja ylisuuren jännitteen antokyky. Virta-antokyky sinänsä ei ole ongelma, mutta "vanhan akun elvytysohjelma"-moodi tai "moottorin starttausmoodi" on vaaraksi, laturi voi antaa niin suuria jännitteitä, että audiovahvistin kärvähtää hetkessä. Kyllä näillä saa akun ladata aivan huoletta, kunhan audiovahvistin pidetään irti latauksen ajan. Akkulaturina tällainen laite siis on pätevä, mutta audiovahvistimelle vaarallinen. Jos opettelee laturin erilaiset latausmoodit ja varoo vääriä moodeja, silloin audiovahvistinkäyttökin on turvallista. Ylläpitomoodi on turvallinen, samoin tavallinen "hidas" lataustapa. Pikalataus on vaarallinen, samoin kannattaa unohtaa akun kunnon diagnostiikkamoodit ja elvytykset ja purut.
Tämä laturi väittää olevansa maailman älykkäin laturi. Ja se varmaankin sopii tähän tarkoitukseen loistavasti, lataus jännnite on AMP6selle sopiva 14,4V, eikä hintakaan päätähuimaa 45 pala.
Täältä 48. Täältä 46. Täältä 46. Täältä 45. Täältä 46. Ja olipahan tuo paikallisessa Prismassakin alle 50 eskoo, eikä tuu postikuluja.
Kiitoksia vinkeistä. Menin jo ostamaan prismasta 50eurolla CTEK CS3600multi-laturin. Mitenköhän mun kannattaa kytkeä mun kaijuttimet kun mulla on 2x P.Audion HP10W ja 2x MGR CH-5 A? Vahvistimena on Lepai TA2020 jossa on vain kaksi lähtöä, yksi oikealle ja yksi vasemmalle. Jos nuo bassoelementit kytkis sarjaan vaikka oikeeseen kanavaan, kun pitäs saada ne 4ohmiin, että sois kovempaa. Piezot sitten sarjaan vasempaan kanavaan 100ohmin vastuksella. Toimisikohan näin vai menisikö ihan päin puuta? Onko fiksumpi laittaa oikeelle kanavalle yksi piezo ja basso sarjaan/rinnan ja vasemmalle samoin?
piakkoin käynnistyy itelläkin projekti, odottelen tässä vaan että saanko tuohon yläpääksi yhen 15" tannoyn koaksiaalin hyvään hintaan vai mennäänkö p.audio 10" / 1" kompressiodriver - kombolla. subbariin ajattelin tehdä virityksen kolmella putkella, niin saa näppärästi vaihdettua viritystä välillä n. 43/35/25hz. 80 litran kotelo Nopeasti mallasin isd onlinella nuo viritykset. Pitää vielä tarkastella kotona paremmin winisd pro:lla ilman nopeudet ym. 43hz virityksellä saisi näppärästi +6db lisää herkkyyttä 45hz alueelle, varmaan mukava boosti ulkokäytössä. 35hz virityksellä +3db 40hz paikkeilla ja sitte ekstension toivossa ja mahd. sisäkäytössä toi 25hz viritys vois toimia paremmin kun tuollanen boosti.
Molemmat omiin kanaviin. Basson kanssa kannattaisi laittaa joku 0.5 mH:n kela sarjaan suodattamaan yläpäätä (onko tarvetta edes?) ja diskantti rinnalle. Diskantille 10-20 ohmin sarjavastus. Jos laittaisit molemmat bassot rinnan toiseen kanavaan, saaat vähemmän tehoa ulos verrattuna siihen, että ne ovat omissa kanavissaan...
Kiitoksia selvennyksestä. Tässä vahvistimen speksit: T-Amp IC Tripath TA2020-20 Output Power 2 x 20W @ 4ohm, 2 x 12W @ 8ohm Signal-to-Noise Ratio (SNR) 98dB Dynamic Range 98dB IHF-IM Distortion 0.1% @ 1W, 4ohm THD Distortion 0.03% @ 9W, 4ohm 0.1% @ 10W 4ohm 0.1% @ 6W 8ohm 10% @ 23W 4ohm 10% @ 13W 8ohm Power Efficiency 81% @ 20W, 4ohm, 88% @ 12W, 8ohm Pitää yhestä saksalaisesta kaupasta koittaa saada nuo bassoelementit 4ohmisena versiona, jossei onnistu niin pakko tyytyä 8ohm:isiin versioihin. Mitä mieltä olette, lähteekö 8ohmisesta versiosta "tarpeeksi" mökää ulkoilmoissa tuolla vahvistimella?
Eipä tuo tehoero vaikuta kuin 2 desibelin verran, eli ei suurikaan ero. Ei ole mahdollisuutta mahduttaa 4 kpl elementtejä? Sen sijaan, että laittaisit 2 4 ohmista, laittaisitkin 4 kpl 8 ohmisia, vai kasvaako koko liika isoksi tai laite kalliiksi? Sillä saisi 5 dB enemmän maksimimöykkää verrattuna kahteen 8 ohmiseen.
DIY audio-foorumeilla kaverit tekivät juuri noin, mutta itsellä ei rahat riitä ja painokin nousee liian suureksi. http://www.diyaudio.com/forums/showthread.php?s=&threadid=104402&perpage=25&pagenumber=1 eiköhän nuo kaksi riitä näin alkuun. vaneriakin tuli ostettua liikaa niin voi tehdä myöhemmin uuden jos ei tyydytä Mietin tässä vielä tuon piezo diskantin vaihtoa pienempään, kun tuo MGR CH 5A taitaa olla hieman liian iso kotelooni. MGR CH-01 olisi muuten passeli mutta sen taajuusvaste alkaa 4000hz:stä. joten jääkö kovinkin mykkä alue 3500-4000hz alueelle kun käytän P.Audio HP10W?
noniin. hyvin alko ghettoblasterin kasaaminen :S kytkin akun kuvassa näkyvällä paukkulangalla myös kuvassa näkyvään vahvistimeen ja johto alkoi savuamaan. vissiin tämä kiinanihme johto meni oikosulkuun huonon eristyksen takia. eli mistä kannattaisi samanlaista mutta paksumpaa johtoa alkaa ettimään?
Oon tässä pikkuhiljaa suunnitellu pienehkön ja mahdollisimman kevyen blasterin rakentelua. Ideana tässä vaiheessa on toimivaksi havaittu alumiinisalkku, AMP6, litiumioniakut (4x18650 sarjassa ja 2 rinnan), WN-8S n. 80 Hz viritettynä refleksinä hoitamaan alapää ja piezodiskantti tai pari hoitamaan yläpäätä. Monojärjestelmä siis suunnitelmissa. Näillä avuilla pitäis päästä jonnekin 105 dB tienoille noin 80 Hz:stä ylöspäin painon jäädessä alle kuuteen kiloon. Sattuuko muilla täällä tulemaan mieleen ideoita miten tuota konseptia vois edelleen parantaa eli vielä enemmän ääntä painon nousematta ja toisaalta hinnan karkaamatta käsistä? Myös diskanttien suuntaus mietityttää. Piezodiskantit kuten tämä lienevät melko suuntaavia, joten olisko syytä laittaa pari kappaletta niitä hieman sivuille suunnattuna, jotta ääni leviää niistä suunnilleen yhtä laajalle kuin bassosta ainakin sivusuunnassa? Vai seuraako tästä vain hirveän kuuloinen diskanttitoisto tiettyihin suuntiin diskanttien vaiheiden sattuessa ikävämmin?
http://www.yeoy.fi/index.php?main=64&productCat=1166 Tuolta näyttää löytyvän liittimiä, johtoa luulisi löytyvän melkeen mistä vaan. Miten toi vahvistin muuten toimii ja miltä kuulostaa? Ja kuin kauan toimitus kesti? Kiinnostuin ite sellasest, mut en oo vielä iljenny tilata...
Voihan sitä kaikkea väittää, mutta kuka uskoo. En minä ainakaan, sillä satun työkseni kauppaamaan maailman älykkäimpiä latureita ja ja olen suomentanut AntonBauerin Akkukäsikirjan 4 vuotta sitten. Hintaan tai käyttötarkoitukseen kantaa ottamatta tässä ovat laturit, jotka ovat oikeasti aika fiksuja.
Itselläni oli myös suunnitelmissa kesän rantarientoihin rakentaa boomblasteri mutta löysin roskiksesta tällaisen: http://www.youtube.com/watch?v=ggtYI8Zvos0&feature=channel_page hyvinpä tuosta irtoaa tuhtia ääntä Tätähän voisi vaikka vielä modernisoida parempilaatuisilla elementeillä ja D-luokan vahvistimilla.