Taulutelevision kiinnittäminen gyprocseinään

Järkytetään nyt porukkaa sillä että mulla on ollut Panasonicin tykki jo pari vuotta kipsilevyssä kiinni. Alas ei tullut. Kannattimina isoimpia hyllynkannattimia mitä löysin, neljä proppua. Ehkä joku 40x60cm alalta seinässä. Nyt vaihtui tykki ja on 10kg ja telineen alle pistin toiset hyllynkannattimet, nyt siis kahdeksan proppua. Koputetaan puuta.

 

Järkytetään nyt porukkaa sillä, että mulla on edelleen betoniseinässä 10 mm kiila-ankkuri, joka toimittaa vedonpoistotehtävää vieressä olevaan pistorasiaan liitetyille johdoille. Että jos johtoa vahingossa nykäisee, ei sähkö katkea eikä antennisignaali lopu. Ja sitä johtoa saakin sitten nykiä suunnilleen 1000 kilon voimalla aivan rauhassa (johto kylläkin katkeaa, mutta se kiinnike ei petä). Varmuuden vuoksi kunnon vedonpoisto, vaikka kaapelin massa vedonpoistokohdassa on kymmenien grammojen luokkaa.

Over Kill on Paras Kill.

Antaa evoluution karsia idiootit pois kuleksimasta, kun kookkaat plasmat ja nesteikkäät kiteet tipahtelevat nukkujien päähän. Jos lujuuslaskentaa ei kunnioita, sopiikin kuolla pois.

Onko idiootti oikea termi henkensä kanssa leikkiville? Kyllä on, koska kiila-ankkuri maksaa noin euron, kuten tukevat Gyproc-kiinnikkeetkin, eli jos haluaa tappaa itsensä euron-parin hinnan säästämisen vuoksi, siitä vaan.

 

Hieman aiheen vierestä, mutta itselle sattui taannoin seuraavanlainen episodi. Oltiin vaimon kanssa ensimmäisen asunnon pikkusaunassa, jonka seinässä oli pikkukiuas (4Kw). Edellinen omistaja oli remontoinut koko asunnon ja siten myös saunan. Siinä kesken löylyttelyn kiuas tippua rämähti melkoisella rytinällä lattiaan ja teki pientä damagea laatoitukseen. Tarkempi tutkimus osoitti, että kiuas oli kiinnitetty ainoastaan kuusipanelointiin, pystykoolauksesta oltiin menty muutama sentti ohi.

Itse en kiinnittäisi televisiota pelkkään kipsilevyyn.

 

Keskustelupalstat on siitä hienoja että niissä voi keskustella.

Niin ei siis proppuja vaan noita kiila-ankkureita tietenkin. Selvähän se on etteivät mitkään proput siellä pysy. Vai?

Vieläkin odotellaan kuvatodisteita noista DVB-G:n jutuista.

 

Betoniin kiila-ankkuri kuuluu, Gyprocissa siitä ei ole mitään iloa, pitokyky Gyprocissa on nolla.

Katso liitekuvasta 10 mm kiila-ankkuriani, ajalta ennen kuin kaapelit oli siihen kiinnitetty.

Minulla oli takavuosina tämä pistorasia käytössä vhs-nauhoituksissa, ja rasian edessä oli tonni romua, eli jos kaapeli olisi irronnut rasiasta, olisi kestänyt viikko raivata romut pois ja työntää pistoke takaisin seinään. SIKSI OVERKILL-VEDONPOISTO ASENNETTIIN. Todelliseen tarpeeseen, joskin ylimitoittaen, kuten tapoihini aina kuuluu. Nykyään en enää käytä tätä pistorasiaa oleellisiin hommiin, joten vedonpoistokin on käynyt tarpeettomaksi, mutta kiila-ankkuri olkoon kiinni seinässä (poiskaan sitä ei saa!) jos joskus myöhemmin sitä tarvitsisin.

90-asteen kulmaliitin antennijohdossa on tällaisessa tapauksessa ideaali, ei tule turhia 180 asteen mutkia kaapeliin, kaapeli tekee vain loivan kaaren vedonpoistimeen. Viivasuorana tiukalle vedettynä se ei saa kulkea vedonpoistimeen, koska silloin kaapeliin kohdistuu lämpölaajenemisvetoa ja johdon pienikin lisänykäisy voi katkaista kupariyhteyden.
Verkkovirtakaapeleissa en kulmaliittimiä käyttänyt, niitä saa taivutella jyrkästikin, "signaalin huonontumatta".

10 mm pultin toisella puolella kulki antennijohto, toisella puolella 2 kpl verkkojohtoja. Kaikki puristettuna tukevien korilaattojen väliin. Ei siis kuvassa näkyvää kiristysvaiheen aikaista hentoa kulmarautaa käytetty, vaan isoja korilaattoja.

Kaupasta siis tarvitsee ostaa yksi 10 mm kiila-ankkuri ja 2 kpl 10 mm pultille tehtyä korilaattaa (eli laaja-alaista prikkaa), vaikkapa neliömäisiä noin 50*50 mm kokoisia. Kiila-ankkurin mukana tulee oma mutteri ja prikkakin. Korilaatat voi korvata millä tahansa romukopasta löytyvällä tukevalla metalliklöntillä, johon porataan 10,5 mm reikä 10 mm kiila-ankkuria varten. Jos kaapelit puristetaan seinää vasten, silloin yksikin metalliklöntti riittää, mutta minä puristin kahden ison prikan väliin, koska seinästä muuten irtoaa maali ja pintarappaus.

Kumimattoa tai vaahtokumia tai muuta tahmeaa pehmikettä voi pistää kaapelin ja kummankin korilaatan väliin, jos haluaa varjella kallista hifikaapelia metallin naarmuttavalta/litistävältä vaikutukselta. Koaksiaalikaapelia ei saa edes ruveta litistämään litteäksi, joten riittävä paikallapitokitka synnytetään vaikka vanhalla fillarin sisäkumilla, jota minä käytän, se ei maksa mitään ja se on pitkäikäistä kamaa, pitokitka on suuri.


.

 

Vaikka en voi kuvia joka projektistani tarjota, syy on esimerkiksi romumäärä kuvauskohteen esteenä tai vuosien kuluminen, projektini ovat silti 100% totta. Kaikki olen aikanani tehnyt mistä olen paasannut. Tai ellen juuri jotain tiettyä tasan sellaisenaan, niin periaatteeltaan vastaavan toisenlaisen operaation kuitenkin. Kaikkia detaljeja kun ei voi muistaa ulkoa vuosikymmenten jälkeen. Lujuuslaskennat kuitenkin on tehty ja ylimitoitettu, eräs teekkarikaveri ne minulle on laskenut.

 

Ei kiila-ankkuria kipsiseinään kuten DVB-G totesikin.
Eikä tällä itseporautuvalla kipsilevyankkurillakaan:


Laittakaa levyruuvitulpalla vai mikä sen nimi on? Taatusti pysyy isompikin paino.


Biltemalta löytyy ainakin kaksi senttisillä sakaroilla. Isot palaset lähtee seinästä ennekuin tuo irtoo.

 

Komppaan. Tuolla ylemmällä ei pysynyt kitarakoukku seinässä (2kpl ankkureita, kitaran paino n. 5kg). Repäisi mukavan reiän gyprociin mennessään. Metallisilla versioilla alemman kuvan kaltaisista on kitara sen sijaan pysynyt. Siinäkin pitää kiristää varovasti. Gyproc on helppo ja nopea asentaa, mutta sen kanssa on vittumaista elää.

edit: Kitara säilyi ehjänä. Putosi sohvalle.

 

Mulla on kodinhoitohuoneen yläkaapit tommosilla kiinni. Ja toistaseks on pysyny. Onneks myin kämpän pois.

Joo, ehkä ei kannata akkuporakoneella koittaa kiristää.

Erityisen kiva materiaali, jos joku on tapetoinu suoraan ilman pohjamaalia! :thumbsup:

 

Juu, siis ei kiila-ankkurilla, vaan levyankkureilla eli kumpaakin on näitä ylempää käytössä. AE700 pysyi muovisilla, 10kg tykkiin ostin lisäksi noita rautaisia.

 

Juuri näistä itseporautuvista ankkureista alunperin huoli alkoikin, näillä kun ei ainakaan 80-luvun gyprocissa oikein mikään pysynyt kunnolla.

 

No, tuohan siis on sama kuin koolauksiin kiinnittäminen ja varsin paljonkin käytetty tapa.

Koolausten, putkien ja johtojen tunnistamislaitteita testattiin pari-kolme vuotta sitten TM Rakennusmaailmassa ja mm edellä mainittu Stanley ja pari muuta todettiin luotettaviksi myös puukoolausten etsimisessä.

 

Onneks ostaja en ollut minä

Voi akkuporallakin, kunhan säätää momentin riittävän pienelle. Pitää kuitenkin tuntea akkuporansa aika hyvin.

Ai lähtikö pintapahvi irti? Otan osaa
Mulla onneks suurin osa seinistä lastulevyä. Ja nekin olen pohjamaalannut ennen tapetointia.

Mulla on (lastulevyseinistä huolimatta) tapana ruuvata KAIKKI runkopuihin aina kun mahdollista (runkopuut toimivat yleensä myös koolauksina seinärakenteissa, tämän takia niitä kusutaan koolauksiksi). Tollanen telkkari on yks sellanen, jossa jopa runkopuuhun ruuvaaminen jättää epäilevän olon. Missään nimessä en edes tollasilla leviävillä ankkureilla kiinnittäisi telkkaria pelkän gyprocin varaan.

Jos ootte joskus kattoneet jonkun seinän sisälle miten ne gyprocit yleensä taloissa on kiinnitetty ja millasta tavaraa se gyproc oikeasti on, niin tekisitte tekin samanlaisia overkill-virityksiä kuin hra DVB-G. Joskus nimittäin ihmettelee miten ne jaksaa kannatella edes OMAA painoaan.

Ainakin kaksi telkkaritelineen ruuveista tulisi kiinnittää runkoon ja mieluiten isohkoilla ruuveilla (6x100). Loput voi sitten laittaa niillä leviävillä ankkureilla, ellei runkoon tosiaan onnistu. 46" teevee painaa oikein hitosti. Ja sopivasti kun on irti seinästä, niin tulee sitä vipuvartta joka kiskoo ylempiä ruuveja ulospäin.
Melkeinpä pulttaisin telineen pariin kakkosneloseen, jotka ruuvaisin TUKEVASTI seinän runkoon.

 

No on noita gyproc seiniäkin monenlaisia, ostettiin keväällä rivarikämppä jossa esim kylppärissä 70 luvulla huonolaatusesta gyprokista 60cm koolauksella tehty seinä jossa gyprocin kiinnityskin nauloilla :OI vetelin lisäkoolaukset aina puoleen väliin ja levytin EK levyllä ja asianmukaisilla EK-gyprocruuveilla ja väitän että kestävyys ero on huomattava :thumbsup:

 

Seinässä siis tuplalevytys 30cm koolausvälillä? No, vois sanoa että rupee pikkuhilja kestämään. :thumbsup:
Onks sulla teevee seinällä?

 

Pitkä tai isokaan ruuvi koolaukseen upotettuna ei auta mitään jos koolaus on ohutta peltiprofiilia, kuten se kai tuppaa olemaan halpatuotantokämpissä (kaupungin vuokra-asunnot). Minun kämpässäni Gyproc-väliseinissä on peltikoolaus.

Peltikoolaus korkkaa muutaman kymmenen kilon vetovoimalla, tai jotain, en tiedä tarkemmin, epäturvallista homma kuitenkin on. Peltiprofiiliin pitää ruuvata lukuisia ruuveja, sitten se kyllä kestää satojakin kiloja yhteensä. Esim. 3...5 sentin välein uusi ruuvi. Tällöin yhtä ruuvia kohden kuormitus on pieni ja mikään ruuvi ei korkkaa. Telkkarin telineen tukiraudan siis pitää juosta koolinkia pitkin, pystysuoraan yleensä. Telineen vaakasuunnassa olevia tukirautoja ei hyödynnetä mitenkään, ruuvit uppoaisivat kuitenkin Gyprociin ihan turhaan, peltiin ruuvien on osuttava.



Kertopuutolppiin ruuvit tepsivät mainiosti, saa jopa satojen kilojen massan (per tolppa) yhden ainoan ruuvin varaan, jos esiporaa ruuvin ytimen kokoisen esireiän ja käyttää todella järeää ruuvia, jossa on kookkaat kierteet. Järeässä ripustamisessa (2 pultin varassa koko taakka) ytimen paksuus ruuvissa olkoon mieluiten 4...9 mm ja ruuvin ulkohalkaisija esim. 8...15 mm. Tyypillinen 6 mm tukeva ruuvi kuusiokannalla ja kumitiivisteellä (peltikatoissa näitä kai käytetään), jossa on alle 3 mm paksu ydin, sekin riittää perinteiseen käyttöön, kun alle 50 kiloa yhden ruuvin varaan ripustetaan. Kunhan ruuvi saa upota puun sisään reilusti, mieluiten koko 69 mm matkan, jos väliseinätolppa siis on tyyppiä 66*39 mm. Ainakin 4 kpl näitä ruuveja suosittelen käytettäväksi, 2 ruuvia ei ole turvallista, koska pitää aina varautua siihen, että yksi pultti on viallinen ja katkeaa, jolloin jäljelle jääneiden täytyy tällöin kestää kuormitus.



Massiivipuukoolaukset eivät ole aivan yhtä luotettavia kuin kertopuiset, massiivipuiset halkeavat satojen kilojen kuormasta (per puukeppi), mutta jos alle sadassa kilossa pysyy kutakin koolipuuta kohden, on turvassa. Ja taaskin ehdottomasti esireiät ja reilut kierteet ruuvissa.



Ei saa käyttää kartiomaisia puuruuveja, ne on tarkoitettu mummoille ja ohuisiin kohteisiin. En tiedä valmistetaanko näitä paskoja enää, minä ainakaan en ole niihin koskenut kymmeniin vuosiin.

Kun taakka on suuri, ruuvina käytetään "tasapaksua" mallia ja mieluiten aina esiporataan ruuville reikä. Voi käyttää itseporaavia ruuveja keveämmissä kohteissa, eli kun reikä ei ole kovin syvä ja ruuvi on 5,5 mm paksu tai ohuempi. 6 mm ja sitä paksummat ruuvit ovat jo liian raskaita ruuvata ilman esireikää, ruuvin kanta yleensä katkeaa.

Jos ruuvit tuppaavat kiristettäessä katkeamaan esireikien kanssakin, silloin kannattaa isontaa esireikää, vaihdetaan 0,1 mm isompi poranterä. Minäkin kokeilemalla etsin sopivan esireikäkoon eräälle ruuvityypille, käytin teriä 2,9 mm 3,0 mm 3,1 mm 3,2 mm 3,3 mm ja jokin niistä oli sopiva; ei liian tiukka eli ei katko ruuvia, eikä toisaalta ole liian löysä korkatakseen. 0,1 mm hyppäys reikäkoossa tuottaa todella suuret erot ruuvattavuudessa ja kantavuudessa. Ei siis saa 0,5 mm tai 1,0 mm hyppäyksin toimia, ei löydy sopivaa reikäkokoa millään. Ruuvipaketissa voi lukea esireikäterän koko. Kannattaa silti ostaa lisäksi 0,1 mm pienempi ja 0,1 mm isompi terä, että on valinnanvaraa. Pro-modaajalla tietysti on kotonaan jo odottamassa kaikki terät 0,1 mm välein, alkaen 0,1 mm terästä ja päättyen 10,0 mm terään. Minulla taitaa olla kaikki koot alueella 0,3...5,5 mm. Piirilevyhommia ja kaasarien suuttimien porailua varten olen ostellut kaikenlaisia teräsarjoja ja yksittäiskokoja pilvin pimein.

HUKKAPALIKKAAN tehdään erikokoiset esireiät ja koeruuvataan kuhunkin reikään oma ruuvinsa ja tunnustellaan miten tiukkaa ruuvaaminen on, ja katkeaako ruuvista kanta. Kun on paras reikäkoko löytynyt, sen avulla sitten operoidaan varsinaiset hyötykohteet, näin ei tule susia. Etenkin jos työkohteessa joutuu ruuvaamaan kymmeniä...satoja ruuveja, on pakko etukäteen selvittää esireiän koko, ettei aleta pelleillä työkohteessa.

Ruuvien tuotantoerien kesken voi esireikäkoon tarve vaihdella, eli jos jokin erä ruuveja on "karkeampi" kuin toinen, esireikää pitää isontaa.



Ruuvauksen liukasteista (puumateriaaliin ruuvattaessa) joku muu voisi luennoida enemmän. Että kannattaako ruuviin sipaista hieman saippuaa tai vaseliinia tai epoksia ennen ruuvaamista, jotta ruuvauksen aikainen kitka pienenisi, ja jotta kitka jopa suurenisi ajan kanssa. Ja tarvitaanko ruuvia avata. Epoksi esimerkiksi helpottaa kiinni ruuvaamista, mutta lukitsee ruuvin paikalleen ikuisiksi ajoiksi. Minä olen ruuvannut kuivana tai epoksin kanssa. Kun en tiedä miten muut kemikaalit vaikuttvat pitkäaikaiskäytössä. Jos vaikka pöllii hellasäröltä juppivaseliinia tai selluliittisaippuaa, siinä voi olla jokin lisäaine, joka syövyttää puun tai metallin vuosien kuluessa. Ja saa vielä kaulimesta kun kalliit mömmöt on luvatta törsätty koolauspuiden sisään.

.

 

Keittiöremontissa piti paloseinä tehdä peltirangalla 40 sentin jaolla ja kaapistoja varten rankoihin ruuvattiin 1 mm peltiä tueksi ohjeen mukaan ja levyt päälle. 6 mm poraruuveilla vedettiin yläkaapit 4 ruuvia per kaappi tukipelteihin ilman esireikiä. Niin tiukkaan kiristyivät, että usko oli loppua. Myöntää täytyy, että alkuun oli epäilyjä pellin toimivuudesta. Ei ole enää. Posliinitavaraa on kaapit pullollaan eli painoa tulee melko tanakasti. Ei ongelmia nyt neljään vuoteen.

Tämä kokemuksena uudesta seinästä mutta kyllä pellissäkin pysyy kun on oikean laatuista. Peltiranka itsessään tosiaan on suht letkua. Lisäksi levyjen ruuvaaminen peltiin on hanurista. Mieluiten runko puutavarasta.

 

Itse olen käyttänyt seuraavanlaisia kiinnikkeita gyproc seiniin,
jos olen kiinnittänyt yhtään mitään raskaampaa.

http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=JJ-41-39tugj

Aika hintava on, mutta eipähän tarvitse pelätä tavaroiden tulevan seinältä alas.

46" plasma on noilla samoilla kiinni, tosin gyprocin takana on vielä 17mm vaneri, joka on kiinni pystyissä.

 

Kylpyhuoneen gyprocit oli niin kärsineet että ne revin pois jotta sain tuplakoolaukset asetettua eli kylppärissä on "vain" yksikerros EK:ta. Olkkari on seinän toisellapuolen ja siellä oli gyproc kunnossa mutta en jaksanu irrottaa tapeettia niin vedin EK:n päälle eli olkkarissa on tuplakoolaus ja tuplalevytys joista toinen EK:ta ja 52" töllö on kiinni kyseisessä seinässä..KOOLAUKSISSA :thumbsup:

 

Edelleen pysyy taulutelkkarini seinällä Fischereillä: https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=32427