Tarkoitus olisi rakentaa noista elementeistä keski- ja surround-kaiuttimet. Kysyisin vaan tuosta kotelon seinien paksuudesta. Minulla olisi valmiina 1 cm paksuista lastulevyä. Onkohan se riittävän paksua että koteloista tulee riittävän tukevat. Tarkoituksena on rakentaa kolmen litran suljetut kotelot. Ja onko kotelon muodolla suurtakin merkitystä ääneen vai voiko muodon valita suht vapaasti? Entä mistä kannattaisi tilata osata notch filteriin?
Itse tein 2,1litraiset refleksit 12mm MDF:stä ja etulevyn 19mm. On ihan riittävän jämerää. Muodon voit valita vapaasti.
Muoto on kriittinen. Jokainen tekee omien korviensa laatuisen muotoilun. Eli jos sitten äänenlaatu on huono, saa syyttää pelkästään itseään, elementissä ei ole vikaa. Syy siis on aina huonossa kotelossa. Opettele oikeat kotelomuodot jos kiinnostaa, niitä on useita hyviä. Hakusanalla pisara voi lähteä liikkeelle. Ja ohita kaikki ne kommentit, joissa kehutaan kuutiomaista kotelomuotoa hyväksi, ne on kirjoitettu huonokuuloisten toimesta. Eli jos omat korvat eivät kotelomuotojen eroja kuule, on ihan turha tulla julkisesti kotelomuodoista höpisemään valheita. Sama jos Ladakuski alkaisi luennoida Ladan erinomaisista ajo-ominaisuuksista F1-kisoissa. Tuskin se Lada siellä kovin pitkälle pötkisi. Ja eron huomaa vasta kun on ajanut sitä oikeaa F1-autoakin, että on vertailupohjaa. Kuutiokotelokuuntelijat eivät ole parempaa kuunnelleet. Tai jos ovat, eivätkä silti kuule eroja, se ei todista koteloista vielä mitään, pelkästään todistaa huonon kuulokyvyn. Jolla ei kannattaisi julkisuuteen mennä retostelemaan. Kotelomuodilla on pirulliset erot ja sillä sipuli. Laajakaistakaiutin vieläpä kaikista parhaiten ne erot tuo esille, koska sama kartio joutuu kamppailemaan kaikkien ilmenevien resonanssien kanssa. Sekä kotelon sisällä vellovien, että kotelomateriaalissa risteilevien, että kotelon ulkopuolisten kimpoilujen kanssa. Plus toki elementin omat virheet päälle, mutta sehän ei ole kotelon vika se.
Sentin puuaines riittää paksuudeksi, jos kotelon muoto on pyöreähkö, eli äänenpaine pullistelee ja supistelee pallon/pisaran/sylinterin muotoista koteloa. Tarkoittaa umpipuun sorvaamista, tai vanerisuikaleista liimaamista. 5 mm muovikin riittäisi, lasikuituvahvisteinen. 3 mm teräskin riittää. Paksuus siis riippuu aineen tukevuudesta ja kotelon muodosta. Kannattaa kysyä itseltään: uskallanko pumpata koteloon ylipainetta ja kuinka monta baaria. Pyöreätyyppisiin koteloihin saa kymmeniä baareja, onhan kaasupulloissakin 300 baaria ja niiden seinämävahvuus on vain pari milliä. Kantikas lastulevykotelo hajoaa jo 0,x baarin kohdalla, mikä jo yksinään todistaa sen "lujuuden", ja sopivuuden kaiutinkoteloksi. Kaiutinkäytössä koteloon ei tietenkään synny rakenteita rikkovia paineita, mutta ääniaallot kuitenkin pyrkivät pullistamaan koteloa, jota ei saa päästää tapahtumaan. Laserinterferometrillä mitatuissa esineissä kuvissa paljastuu kotelon taipuminen ihan selvästi. Kotelo "soi" kuten viulun tai sellon tai kontrabasson kotelokin soi, vaikka mitään liikettä ei saisi kaiutinkotelon seinässä ilmetä. On sitten makuasia miten velttoa koteloa kukin korvineen sietää. Mutta koska ei maksa yhtään enempää tehdä samalla työvaivalla tukeva kotelo, miksi sitten luistaa vaatimuksista ja tyytyä lepsuun resonaattoriin, joka värittää äänen pilalle. Yhtä monta pintaa on huonossa kotelossa, kuin on hyvässäkin. Oikeastaan hyvän (pisara/pallo)kotelon ulkotilavuus on pienempi kuin yhtä tukevan huonon (kuutio)kotelon. Eli hyvä kotelo onkin materiaaleiltaan halvempi, ja silti äänenlaadultaan parempi. Ei saa liimata elementtiä kiinni koteloon, ruuveilla ja tiivistenauhalla kannattaa kiinnitys tehdä. Jotta voi taidon karttuessa rakentaa aina vain parempia koteloita, ja siirtää elementin niihin. Kasvattaa äänenlaatua joka askelmalla. Eli ensihätään voi rakentaa mitä tahansa helppoa ja nopeaa ja ennestään tuttua kanttikoteloa, joka sitten hylätään kuukauden päästä kun paremmat kotelot on sorvailtu. Oppiipahan sitten omin korvin, mitä tarkoittaa koteloiden äänelliset erot. Helpoin simppeli konsti tehdä pomminkestävä kotelo on ostaa pätkä putkea (160 mm pvc-viemäri, teräs, alumiini jne.), ja tehtä siihen etulevy ja takalevy puumateriaalista (mdf, vaneri, umpipuu). Tavallaan tulpat, jotka liimataan putken päihin&sisälle. Takalevy sisämuodoltaan muhkurainen diffuusori, ei saa olla sileä plättä. Ulkoisesti levyjen reunat olkoon voimakkaasti pyöristetyt. Liitekuvassa idea tarkemmin, tosin takalevy ei kuvan mukaisena mallina kelpaa laajakaistalle, tuollainen sileä levy on subikoteloa varten, jossa takaseinäheijastus ei kovasti haittaa. Mutta en ala vääntää uutta kuvaa, koska oma koteloni topikin laajakaistakartioille on vielä suunnitteluasteella.
Muuten täytyy kyllä uskoa sanomaasi, mutta väittäisin tuollaisen putki/pallo/pisara kotelon tekemisen olevan melkoisesti työläämpää perinteiseen suorakulmaiseen särmiöön verrattuna. Itse en taida noiden Tangbandien kanssa nähdä suurta vaivaa, mutta jollain laadukkaammilla elementeillä voisi tuollaisiakin toki kokeilla.
Mielenkiintoinen tuomiopäivän professori tämä ystävämme DVB-G. Kyllähän lastulevykuution hajoaminen paineesta on hyvinkin kiinni ainevahvuuksista, ja paineesta neliösenttiä kohden. Kaasupulloja en tähän sekoittaisi, on sen verran eri osastoa ovat ne. Äänen kimpoilu kotelossa on myös riippuvainen sinne tungetusta vaimenninmateriaalista, sekä sen vaimennuskertoimesta ei yksinomaan kotelon muodosta. Mutta yksinomaan putkimainen kotelo, muilla kuin bassotaajuuksilla, vaatii oman korjauksen. Asiaa voi opiskella Linkwiz-Riley kotisivuilta jossa on esitelty putkimiehen kotikaiuitin, ja se vaatima korjaus. Yksiselitteisesti pelkästää kaiuttimen muodolla ei voida selittää onko kaiuttimen ääni huono vai ei, vaan sen jakosuotimen toteutus, jopa laajakaista tarvitsee jonkun sortin taajuuskorjauksen, ratkaisee pelin. Muuten sellainen tuntematon firma kuin BBC omasi kerran oman kaiutinsuunnitteluosaston omiin tarpeisiin, suunniteltiin mm. legendaarinen LS3/5:n, ja näissä kaiuttimissa ei ollut jäykkä vaan värähtelevä kotelo, että sillesti.
Kovin jäykkää tuo 1 cm:n lastulevy ei ole. Toki kotelosta ei nyt tule iso lattialla seisova joten ei tilanne ihan mahdoton ole. Jos kotelon tukevuus tuollaisella materiaalilla arveluttaa niin ainahan sinne voi laittaa tukia sisälle. Ei se pelkkä seinämän paksuus ratkaise. Pitipä vielä kysymäni että mitkä pääkaiuttimet sulla on käytössä?
No helpoin olisi rakentaa pelkkä etulevy ja kuunnella dipolina. Silloin ei kotelo pääse huonontamaan ääntä lainkaan. Ja kun ääntä vertaa itse tehtyyn koteloon, niin kuulee (tai ei) kotelon aiheuttamat erot. Ja toimii kuulohavaintojensa perusteella. Eli tekee toisen samanlaisen kotelon tai parantaa kotelotyyppiä kunnes se ei enää huononna ääntä dipoliin nähden. Etulevyksi kelpaa jokin välioven kokoluokkaa oleva tukeva rakennuslevy, mieluiten mdf. Pienempikin käy, vaikkapa puolet oven koosta. Ihan pikkuinen levy (kotelokaiuttimen etulevy irrallaan) ei oikein kelpaa, koska silloin kaiutin on pelkkä diskanttidipoli. Mieluiten aito IEC-paneeli, jotta kokemuksia voi verrata muiden paneelikuulijoiden kokemuksiin. Ei kannata keskittyä vertailussa äänen sävyyn sinänsä, koska dipolikaiuttimen vaste ison etulevynsä kera poikkea suljetusta pikku purkista, vaan etsitään resonansseja ja muita "paikallisia" virheitä. Esim. impulsseja kuuntelemalla dipoli antaa virheettömän yhden piikin eli napsahduksen. Mutta kotelosta kuuluu 2 tai useampia napsuja kerralla, eli ääni ei olekaan naps tai tik, vaan se on raps tai trik. Siniaaltoliuku sekin on paljastava, äänen taso heittelehtii äkillisesti kotelon sisäisten resonanssien ja kotelomateriaalin resonanssien kohdalla. Ja kunnon kotelomuoto (sisäinen) siis toimii ilman vaimennusainettakin. Vain "väärät" muodot vaativat kotelon virheiden vaimentamista jollain pehmeällä ääntä imevällä aineella. Toisaalta hyväkin kotelomuoto voi vaatia vaimennusainetta viritystarpeeseen, vaikka kotelo sinänsä ei vaimentamista vaatisi. Liian laaja aihe tähän topikkiin. Halusin vain korostaa, että kotelolla ON väliä, sen muodolla ja materiaalilla. Joka on mielipiteeni. Kun kerran tuotiin esille vastakkainenkin väite.
Tarpeeksi väliseiniä tueksi tai rimotus + autoissa käytettävää bitumilevyä seinille lisämassaksi. Ei noista 3 tuuman Bandareista kuitenkaan niin hirveästi paineita lähde.
Tässä on yksi ihan asiallisen oloinen projekti noista 871S:stä: http://youyoung21147.site.voila.fr/HCW3871S.html
Tuollaiset Audaxin ja Seasin elementeistä kasatut kolmetiekajarit. Nuo on yhden tyypin suunnittelemat prototyyppikajarit. Ostin ne siltä halvalla joskus 90-luvun loppupuolella. Kyllähän mä tiedän etten saa yhtenäistä äänikuvaa surround-toistoon jos yhdistelen eri elementeistä kasattuja kajareita. Mutta eipä mulla kauheita vaatimuksiakaan ole. Surround-toisto tuli muutenkin vähän sattumalta kuvioihin kun mun vanhasta Nadin kakskanavaisesta viritinvahvarista hajos vasen kanava. Ostin halvalla käytetyn Pioneerin 5.1-vahvarin ja ajattelin rakennella keski- ja surround-kajarit. Tuo Tangbandin elementti kiinnosti lähinnä hinnan puolesta. Minkä sävyinen yläpää noissa W3-871S muuten on? Noiden mun pääkajareiden diskantti on hieman tumman puoleinen.
No mielenkiintoista on sitten kuitenkin kuulla että kuinka tuo Tangbandit toimii surround käytössä. En ole paljon käyttäjien kommentteja nähnyt laajakaistaelementtien käytöstä monikanavakäytössä. Painettahan noista ei ihan valtavasti saa mutta harvalla on kuitenkaan mahdollisuutta kuunnella ihan elokuvateatterin voimakkuuksilla.
Niin. Yhden sellaisen kommentin olen kuullut. Onhan koaksiaali-elementtikin aika suuntaava ja sitä pidetään surroundkäyttöön sopivana.
Kaverilla juuri pari päivää sitten testattiin 871S surroundeja ja ei ne kyllä missään nimessä liian suuntaavia ollut. Ihan hyvin toimivat.
Suunnitelmana olisi rakentaa W3-871S suljettuun 1-1.7l koteloon ja alapäätä ryhdittämään seasin G17REX/P bandpass koteloon. jako näyttäisi tulevan n. 150 hertsiin. Jakotaajuudelle näyttäisi tulevan -6 dp kuoppa. Voiko tälläinen ratkaisu toimia? ainakin paperilla näyttäisi toimivan ilman suotimia kyseinen ratkaisu. Onko tässä suunnitemassa vikaa, tai jotain mitä en ole ottanut huomioon? W3-871S G17REX/P Seas vas 27.5 qts 0.25 fs 33 Vf 3.36 Vr 3.38 Fb 94.28 TB Vas 1.66 qts 0.59 fs 110 Vb 1.5 Ainakin WinISD näyttäisi antavan hyvää käppyrää. Mutta tuleeko jakotaajuus honolle taajuusalueelle? Kaipaisin kommentteja. Ei nimittäin ole tuo kotelosuunnittelu se kaikista tutuin alue. Koteloita on kyllä tehtyä, mutta valmiiden ohjeiden pohjalta.
===================================== VAROKAA ALEMPAA LINKKIÄ, SE ON PDF! ===================================== Eli taas koskin pirun linkkiin ja piti kaataa selain Task Managerista ja avata uusi. On se kumma kun ei osata varoittaa asiasta, eli jättää linkin nimeä näkyville. Minä aina varoitan tekstissä, jos peedeeäffiin linkitän, koska ne jumittavat koneita.
Olisiko jossakin valmiita piirustuksia parin litran suljetun kotelon rakentamista varten? Ilmeisesti kotelon muodon määrittelyssä on mahdollista tyriä jossakin määrin. Kuutio ei ole hyvä, mutta entä muut muodot ja elementin sijoitus etulevyssä. Kotelon koko ei saisi olla ainakaan 3 litraa suurempi. Ajatuksena olisi rakentaa 3 kpl kaiuttimia makuuhuoneen "saippuakotelo/muovirimpula" -kotiteatterisarjaa varten. Kuinka mataliin taajuuksiin noinkin pienillä koteloilla voisi kuvitella pääsevänsä? Refleksikotelon rakentaminen on jo astetta vaikeampi projekti, joten en mielelläni alkaisi sellaisia työstämään, varsinkin kun kyse on nimenomaan "kakkosteatterin" varustelusta. Aiemmin kun en ole kaiuttimia rakennellut. PS. Mistäköhän W3 -elementtejä saisi huokeimmin tällä hetkellä ja mihin hintaan? EDIT: Aina ei näköjään kannattaisi noudattaa yleisiä suosituksia ja käyttää jo olemassa olevia threadeja...
Heivaa jose se IE ja acrobat reader mettään ja pistä vaikka Opera ja Foxitreader, niin ei PDF:t kuseksi..
Anna samalla minulle ilmaiseksi 8800 Ultra Black Pearl, koska niitä saa tulevaisuudessa ilmaiseksi, ja aikakoneen näemmä omistat, senkin mustan aukon ynnä madonreiän kulkija. Acrobat on pakollinen, täytän eli editoin sillä veroilmoitusfileitä. Täytätkö sinäkin pdf-fileesi jollain paskalla selaimella?