Tarkoitinkin sitä, että kun selvittää kauttimien ajarajataajuuden (-6db), siitä on hyvä lähteä valitsemaan sopivaa jakotaajuutta. Esim. Jos kaiutin toistaa vaikka 40Hz saakka, niin sopiva jakotaajuus voisi olla 60-80Hz. Myös pääkaiuttimen tyyppi vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti toisto vaimenee ja miten kaiutin toistaa bassoja ajarajataajuuteen saakka. Pikkukaiuttimien toistoa ei tosiaan kannata yrittää venyttää mahdollisimman alas. Yleisesti alle 100Hz taajuuksia pidetään sellaisena, että sitä matalampien taajuuksien tulosuuntaa korva ei pysty aistimaan. Mikään suodin ei kuitenkaan leikkaa täysin kaikkia jakotaajuuden yläpuolisia taajuuksia pois. Jos jakotaajuus on esim. 100Hz, subbari toistaa kuitenkin jonkin verran yli 100Hz taajuuksia, joiden tulosuunnan korva voi aistia. Eli mitä matalampi jakotaajuus, sitä vaimeammin yli 100Hz taajuudet toistuvat subbarin kautta. Jyrkempi jakosuodin auttaa siinä, että voidaan käyttää korkeampaa jakotaajuutta ilman pelkoa sitä, että subbari paikallistuu omaksi äänilähteeksi.
Oli mennyt tämä kysymys minulta ohi. Mulla on gain tällä hetkellä vähän yli puoli yhden kohdilla. Vahvistimen asetuksista subbarin taso on -6,5dB (audysseyn tekemä säätö, jolloin gain oli varmaan puoli kahdentoista kohdilla) siten, että pääkaiuttimet ovat noin nollilla. Ite oon säätänyt vaiheen Radioshackin mittarin avulla, mutta en saanut sillä kovin selkeää tulosta aikaiseksi. Viisari kun heilui +-4dB jatkuvasti, niin piti koittaa etsiä sellainen kohta missä se kävi pari desibeliä korkeammalla. Tähän väliin tyhmä kysymys: Pitääkö vaiheensäädön aikana mittari olla kuuntelupaikalla, vai voiko se olla subbarin läheisyydessä, niin että se olisi helposti luettavissa samalla kun ruuvia kääntää?
Jos haluat että säätö on oikein kuuntelupaikalta kuunnellen, niin mittari pitää olla kuuntelupaikalla. Subbarin paras paikka pitäisi kyllä selvittää tätä ennen vielä. (Laittamalla subi kuuntelupaikalle ja kuuntelemalla missä subi kuulostaa parhaalta ja sitten subi ko. paikalle.) Paha huonemoodi jakotaajuudella vaikeuttaa mittaamista. Sääsitkö vaihetta kohinalla vaiko jakotaajuden tienoilla soivalla siniaallolla? Itse kannatan jälkimmäistä.
Toisen taloudessa asuvan henkilön vuoksi, subbarin sijoitukselle ei oikein ole vaihtoehtoja. Nyt se on keskellä huonetta olevan ikkunan alla, sivuseinällä. Eli puolivälissä kuuntelupaikan ja screenin välillä. Ainoa vaihtoehto sijoitukselle olisi samalle seinälle sohvan viereen nurkkaan, mutta tällöinkin sohvaa joutuisi siirtämään hieman sivuun screeniin nähden. Säädin subbarin tämän ohjeen mukaan: (säädettäessä tuolla 50Hz:llä tasot jäivät niin alhaiseksi, ettei subbarista kuulunut normikäytössä juuri mitään, tuolla 63Hz:llä tuli jo vähän parempi lopputulos, kun sen vielä jätti vähän "kuumaksi", mutta tämänkin jälkeen olen tosiaan sitä gainia ruuvannut pari kertaa isommalle) 4. Subbarin kalibrointi Subbarin kalibrointiin tulee käyttää "Kaistakohinat 200-50 Hz" kohtaa. Kohinat ovat terssikohinoita eli leveydeltään yhden terssin (=1/3 oktaavia). Taajuuksia löytyy 200 Hz ja 50 Hz väliltä, mutta subbarin säädössä emme tarvitse kuin alimmaista eli 50 Hz. Ääniraidaksi tulee valita 1. Tällöin kohina on koodattu LCR-kanaviin, mutta koska kaikki kaiuttimet ovat asetettu pieniksi, se ohjautuu sekä subbarille että pääkaiuttimille (riippuen vähän jakotaajuudesta). Ääniraitaa 7 ei tule käyttää, koska tällöin signaali on pelkästään LFE-kanavassa ja lopputulos ei välttämättä ole yhtä tarkka, koska tällöin signaalin toistaa pelkkä subbari, normaalistihan leffoilla/musiikilla myös pääkaiuttimet osallistuvat toistoon (jälleen riippuu hieman jakotaajuudesta). Sillä saatu taso on siis hieman pienempi, eli subbari kalibroidaan liian kuumaksi. Tavoite on saada mittarin neula näyttämään 81-82 dB. Vahvistimen sub-outin taso kannattaa säätää säätöalueen keskikohtaan, eli useasti 0 dB. Subbarin tasoa siis säädetään itse subbarista, gain nappulasta. Johtuen matalasta ja hieman huojuvasta testisignaaista, neula heiluu slow-asetuksesta huolimatta muutaman desibelin alueella. 81-82 dB lukemassa on jo otettu huomioon C-painotuksen "virhe" (1-2 dB) näillä taajuuksilla. Testimielessä lukeman voi ottaa myös 63 Hz taajuudella, mutta jos taajuusvasteesi on alapäästään perunapeltoa, 50 Hz ja 63 Hz kohinat saattavat antaa hyvinkin erilaisia lukemia, riippuen mihin kohtaa korostus tai vaimennus vasteessa sattuu. Kannattaa siis ehdottomasti mitata taajuusvaste joko pistetaajuuksiin perustuvalla tai edistyneemmällä TrueRTA-menetelmällä (tai Room EQ Wizard); SPL-mittarihan sinulla kuitenkin jo on. Näin saat huomattavasti paremman kuvan mitä siellä alapäässä oikein tapahtuu.
Katsokaa ne tasot ja vaiheet MITTAUSOHJELMAN VASTEKÄYRÄSTÄ tietokoneen näytöltä, hyvät passopäät. Radioshack -alkometrin heiluva viisari + terssikohinat/pistetaajuudet on jo täysin pulitason menetelmä. Mittaajan sekavuustila on sitä käyttämällä luvattu. Vasteen lanttupeltoisen aaltomuodon koko kuvaa ei sillä konkreettisesti saa selville. R-Shack -mittarissa on RCA-liitin kyljessä. Liitos äänikorttiin ja mittausohjelmaan tapahtuu sen kautta. Helposti lähestyttävä ilmainen mittausohjelma on se paljon mainostettu Room EQ Wizard.
Näin täytyy tehdä. Latasin jo softan ja täytyy alkaa sen käyttöä harjoittelemaan, kunhan saan mittarin takaisin lainasta. Täytyy laittaa sitten vaikka tänne niitä käppyröitä, kun tuskin itse niitä oikein osaan tulkita.
http://www.mareks.fi/tuotemerkit/bk-electronics-monolith-subwoofer-866.html onko tämävielä hintaluokassaan hyvä laite antimoden kaveriks? 30neliöiseen kerrostalo kaksioon?
Ehdottomasti on. SVS:n 12" refleksit on samalla viivalla suorituskyvyssä tai karvan parempia; viime kädessä makuasioita (Hifimaailman testissä DF+ ja PC-12NSD saivat tasapisteet, voitto meni SVS:lle kuunteluarviolla). SVS:ssa oli ainakin aikaisemmin kohtuullisen rumat pinnoitteet kotelossa, ja itselle tuo alaspäin ampuva oli siihen elämän aikaan välttämättömyys, joten vaaka kippasi Monolithin puoleen. Jaa että subbari antimoden kaveriksi? Mikä auto sopis näille renkaille? Hyvä, että se antimode löytyy. Haittaa siitä ei ole koskaan ja hyötyä lähes aina. Ainakin suorituskyky riittää.
On. Edellinen kuunteluhuone oli noin 18-neliöinen betoni bunkkeri, missä en kertaakaan saanut tuosta suorituskykyä loppumaan. Enkä ole kyllä nykyisessä rivarissakaan sen puoleen. Ulkonäkökin myös meikäläisen mielestä parempi kuin SVS:n reflekseillä ja tosiaankin enempi lapsi- ja lemmikkiystävällinen, koska refleksiaukko ja elementti lattiaan päin.
Mitähän SVS malleja tarkoitat? Laatikkomalleissa käytetty "charcoal black" vinyylipinnoite ei ole kovinkaan tyylikäs, mutta en sitä kovin rumaksikaan sanoisi. Hyvänä puolena siinä ainakin on, että pienet naarmut, pöly ja lika eivät erotu kovikaan helposti.
Olin ostoksilla silloin, kun tuo DF+ oli ihan tuore malli. Omani oli ensimmäisiä suomeen saapuneita. Silloin kisassa oli SVS:n PB-12NSD. Verrattuna Monoliitin puuviilupintaan se vinyyli oli ruma. Ei mitään käryä siitä, onko SVS:n pinnoite parantunut. Tuolloin kämpässä asui kolme kissaa, joten kaikki nätisti kynsillä naarmuttuva oli huono idea. Lakattu puupinta kesti yllättävän hyvin (en omista ko. subia enää, myin eteenpäin...).
Lakattu puupinta kestää varmaan naarmutusta paremmin, mutta Monolitin perusmallin puuviilu naarmuutuu omien kokemusten perusteella aika helposti. Taloudessa olevat kissat saivat Monolith DF:n Black Ash mustan puuviilupinnan hetkessä naarmuille, jotka erottuivat hyvin valoa vasten sohvalle asti. SVS PB-12NSD:n pintaa kissat eivät ole saaneet naarmuille.
Hyvin ainakin oma Monolith DF+ black ash -pinta kestänyt, jo 1,5 vuotta. Johtuneeko siitä että subin päällä on kissan makuupeti, jonka alla vielä pieni huopa (luulisi että päälliosa olisi se eniten liikennettä kokeva pääty). Laatikon sivuihin ei kissalla ainakaan ole mitään mielenkiintoa. Alassuunnattu elementti ilman ritiläsuojia oli yksi päätöstä helpottavista tekijöistä, juuri kotieläinten takia. Omassa ~18m2 olohuoneessa volumet klo 9 tienoilla, eikä kyllä lisää todellakaan tarvitse tai tippuu popkornit kulhosta syliin kovemmassa menossa. Erittäin tyytyväinen hankintaani siis edelleen. Sisustuksellisestikin uppoaa ehkä helpommin ympäristöönsä kuin elementti jollain sivulla olevat kilpailijat, kuten tuossa yllä Batmobile mainitsikin.
Itsellä ei ollut mitään suojaa Monolith DF:n päällä. Kanteen ilmestyi aika nopeasti valoa vasten erottuvia kissojen kynsien aiheuttamia naarmuja. Itse päädyin kahteen PB12-NSD laatikkoon taloudellisista syistä. SVS:t tulivat 400€ halvemmaksi kuin kaksi Monolithia DF+:aa. Olohuone on sen mallinen, että yhdellä subbarilla ei saanut tasaista bassotoistoa, joten subbareita piti hommata kaksi.
Omalla kohdalla Mono oli myös vaihtoehtona mut lopulta päätysin sit PB-2000:seen kun oli lähemmäs 100e halvempi(820e tais olla kotiin kannettuna), vähän pienempi ja 5 vuoden takuulla ja omaa silmään tuo black ash viimeistely oli ihan hyvän näkönen. Myös asiakaspalvelu oli Lsoundissa ihan eri luokkaa kun Mareksissa, mistä sai jopa kohtuu tylyhköä palvelua ainakin sähköpostin välityksellä. Vaikka eipä noilla senteillä nyt loppupeleissä juurikaan ole merkitystä, kohtuu isoja kummatkin. Erittäin tyytyväinen kyllä valintaan, tarkkuutta ja potkua kerrostalokolmion olkkariin ainakin riittävästi Mono on kyllä lapsiystävällisempi, tässä taloudessa ainakin helvetin suurta huvia vuoden ikäsellä pojalla tunkea tonne subin ja ritilän väliin kaikkea mitä käsiinsä saa ja sinne mahtuu
jaa-a mielestäni tuosta on haittaa iskuäänien toistumiselle ja muutenkin tekee äänestä todella "oudon kuuloista". Mutta tämä sitten toisen ketjun asiaa taas
OT: Spoiler Mielenkiintoinen havainto. Toimiessaan kuten pitää, AntiMode tasaa vastetta sekä lyhentää jälkisointiaikaa. Ehkä se kuminan puuttuminen sitten ainakin alkuun kuudostaa "oudolta" ja toki SPL-tasot kannattaa korjata sen jälkeen. Subjektiivisesti koettuna useamman eri subwooferin ja korvaparin mukaan vaikutus on ollut soinnin napakoituminen. Kertaalleen olen myös mitannut vaikutuksen, kaksi pahaa korostumaa vasteessa otti hatkat ja jälkikaiku lyheni. Vaikea keksiä, miten tuo olisi negatiivinen seikka.
Juh, mielestäni korjaamaton ääni oli vaan "luonnollisempi" ja sen takia nykyisessä setissä ei tuota am:ää ole enää. Yläbasson korostumaa (suljetulla subilla) olen korjaillut vaan inuken ekvalisaattorilla ja taajuusvaste pelkästään spotista mitattuna.
mitäs jos vertailisi BK Electronics Monolith-DF+ ja svs 13ultra vanhempi bash malli onko kui rajutappio?