Kahelintahan johnin paapatuksessa on se, että varsin kalliit kuulokkeet ja kalliin kuulokevahvistimen omistaja pitää signaalitiellä lähinnä bensalenkkarijannun autotallikalustoon kuuluvaa AVR-yksilöä
Vuosia sitten jollain messuilla kokeilin tätä HeaDSPeaker 5.1 systeemiä ja äänen suunnan pystyi kyllä helposti aistimaan. Rahat ei vaan silloin riittäneet ja hintakin näyttää vaan kohonneen. Jos mahdollista niin kannattaa käydä jossain kuuntelemassa.
Kun ymmärtää mikä vaikuttaa äänentoistossa mihinkin, voi ohjailla laitekassan rahavirtoja sellaisiin kohteisiin missä panostuksesta on oikeasti hyötyä. P.S. Tähän ketjuun ei isin viikkorahoituksella hifistiä leikkiviä teini-jonneja. Kyllä, tarkoittaa juuri sinua. Mene tuonne, pyydän. Ja pysy siellä. http://www.vamlas.fi/wordpress/wp-content/uploads/2013/04/Hakulomake_Lautta.pdf
Nyt sai kyllä päivän naurut PS. Ilmeisesti sinulla on linkkaamastasi paikasta omakohtaistakin kokemusta, kun juuri kyseisen lomakkeen meidän muiden nähtäväksi linkkasit?
Voimakas? Viestini oli pitkähkö, mutta asiaakin oli paljon. Peräti kaksi tykkäystäkin tuo viestini sai, kiitos vain antajille niistä. Totesit mielikuvasi (audio)tekniikasta. Tämä keskustelu ei ole ollut kovin toistaiseksi kovin tekninen. Mitoitan viestieni "voimallisuuden" vastaamaan sinun viestiesi mentaliteettia. Kun kerran olet omaksunut täällä besserwisserin roolin ilman suurempaa nöyryyttä, niin saat varautua siihen, että joku tulee näyttämään sinulle paikkasi, opettamaan nöyryyttä. Sellainen paikka internet nyt vaan on. Onneksi tämä on DVDplaza, jossa porukka on melko älykästä, eikä mikään hompanssifoorumi. Kyllä, siis niin kauan kunnes esittelit ihanuuden nimeltä Corda Classic, johon minä täydensin, että crossfeedauksen ihanuuteen voi päästä käsiksi halvimmillaan leffalipun hinnalla. Sisäinen besserwisserisi veti tässä vaiheessa nerneen nenään jostain syystä ja väittely alkoi. Audiolaitteissa hinta ei aina korreloi vahvasti äänenlaadun kanssa. Johan sinä itsekin vaahtoat, kuinka Sennheiser HD-600 on parempi kuuloke kuin paljon kalliimpi HD-800. Väitteeni oli, että tuo 15 euron härpäke tuo työkaverini systeemissä 80 % siitä äänenlaadun paranemisesta kuin Corda Classic toisi. Antaa jokaisen päättää itse, kuinka paljon on valmis maksamaan siitä lopusta 20 prosentista. Myös sillä on merkitystä, osaako näitä härpäkkeitä suunnitella ja kolvailla. Tajuat varmaan, että myös kapitalistisissa talousjärjestelmissä on pienipalkkaisia ihmisiä? Työnantajani se tässä se sentinvenyttäjä on, meikäläinen venyttää olosuhteiden pakosta. Säästän mm. eläkeikää varten, sitä kun ei tiedä, kuinka perusteellisesti eläkejärjestelmä romutetaan siihen mennessä, kun itse on eläkeiässä. Toivottavasti sinullakin on sitten eläkkeellä talous kunnossa hifiharrastuksen jäljiltä. Tottakai. En millään muotoa vastusta Corda Classicin hankkimista kenenkään kohdalla. Voisin tilata sellaisen samantien, mutta en tarvitse sitä, koska koen kuulokeäänentoistoni olevan erittäin hyvällä tolalla (crossfeeder-kuulokeadapterini rakentaminen maksoi ehkä 60 euroa ja se on paljon kehittyneempi vehje kuin se työkaverilleni suunnittelemani 15 euron härpäke). Mainitsin jo aikaisemmin, että minusta Corda Classic + Sennheiser HD 600 on varsin pätevä combo, joten mikä tässä sinua oikein risoo? Etkö itse säästä koskaan missään? Pistät kaikessa haisemaan? Onneksi olkoon vain kulutusjuhliesi kanssa. Minusta olisi typerää olla hyödyntämättä koulutustaan, jos sillä voi säästää suurehkoja rahamääriä. Tällä ei ole mitään tekemistä kapitalismin vastustamisen kanssa. Kuulokevahvistimet ovat kyllä jossain määrin ylihinnoiteltuja laitteita. Niissä maksaa peltikoteloon sullotusta kasasta vastuksia, muutamasta oparista, virtalähteestä ja liittimistä/kytkimistä aika suolaisen hinnan. Syynä tähän ovat tietysti vaatimattomat myyntimäärät. Suunnittelukustannukset jakaantuvat aika vähäisen kappalemäärän kesken. Jos Corda Classic myisi kuin iPhones, niin niitä saisi Anttilasta satasella ja tarjoushinta olisi 79,90 €. Miten se on tullut selväksi? Et ole nähnyt piirikaaviota. Et ole kuullut sen ääntä. Et tiedä siitä muuta kuin osien hinnan. Ennakkoluulosi on sen mukainen. Et myöskään tunnu ymmärtävän sitä, että 15 euron panostuksella tässä ei edes haeta maailman parasta äänenlaatua, vaan parempaa äänenlaatua. Työkaverini kun ei tosiaankaan taida olla sinunkaltaisesi kultakorva. Hänelle näyttää riittävän se, että äänitteiden spatiaalista säröä saa crossfeedauksella tapettua. Tuo on jo aika hyvin tässä meidän todellisuudessamme, jossa ihmiset eivät lähtökohtaisesti arvosta hyvää äänenlaatua yhtään ja jopa suurin osa hifisteistä kuuntelee kuulokkeillaan spatiaalisen särön raiskaamaa ääntä umpionnellisina. Kuulokkeiden (AKG K702) vasteet löytyvät netistä. Impedanssi vaihtelee välillä 60-100 Ω. Kuulokevahvistimen (Samson S-amp) ilmoitettu antoimpedanssi on 100 Ω. Tästä aiheutuu sellaisenaan 2,5 dB kurvailu taajuusvasteeseen. 15 euron crossfeederini alentaa efektiivisen antoimpedanssin arvoon 7,6 Ω, jolloin taajuusvastaan kurvailu vähenee arvoon 0,4 dB. Teoreettisi laskelmia enempää ei hommaa hierottu/mittailtu, koska: a) roinat on työkaverin eli ei minun hallussani. Kaveri kolvasi vehkeen itse. Minä vain suunnittelin sen. b) piiri on hyvin yksinkertainen (ja passiivinen), joten toiminta on varmasti lähelle teoreettisia laskelmia. Aikaisemmat mittailut erilaisilla crossfeeder-virityksillä osoittavat, että nämä piirit toimivat erittäin tarkasti teoreettisten laskelmien mukaan. Aika toope suunnittelija saakin olla, että saa yksinkertaisen dc-kytketyn passiivikomponentteja sisältävän piirin aiheuttamaan merkittäviä taajuusvasteen mutkitteluita.
Corda Classic on tämäntyyppisiä laitteita etsiskelevissä ketjuissa jatkuvasti esillä, koska se on lähes ainut crossfeedillä varustettu vahvistinmalli mitä markkinoilta yleensäkään löytyy. Suosittelen sitä defaulttina kaikille, koska A) minulla itselläni on se (n. pari vuotta jo l. tunnen sen aika hyvin), ja B) olen sen suorituskykyyn niin hemmetin tyytyväinen. Pari muutakin säädettävällä crossfeedillä varustettua löytyy, mutta ne maksavat jo paljon enemmän: http://www.thomann.de/fi/spl_phonitor_mini.htm http://www.thomann.de/fi/spl_phonitor_2.htm Muita ainakaan minä en tiedä. Kolmesta vaihtoehdosta suosittelen siis halvinta vaihtoehtoa, josta minulla on omaa käytännön kokemusta. Katsoisinkin näin suositelleeni melko vastuullisesti, jopa suorastaan johdonmukaisesti. Siinä on kuormana perässä reaktansseja sisältävä kuuloke-elementti. En olisi kovinkaan varma sen käyttäytymisestä ilman luurin navoista surautettua vastemittausta.
Viimeisin postiluukusta kolahtanut "omituisen hihhulimusiikin" tallenne sisältää Ellen Taaffe Zwilichin (syntynyt Miamissa 1939) viulukonserton ja Rituals-nimisen teoksen viidelle perkussionistille ja orkesterille. Zwilich on ensimmäinen musiikin Pulitzer-palkinnon saanut naissäveltäjä. Lainassa minulla on sattumalta Nightwishin "Endless Forms Most Beautiful". Tämähän lienee sitä normaalin ihmisen musiikkia, vai? Richard Dawkinsin höpinä on ihan kivan kuuloista, mutta muuten tämä musiikkia kuulostaa meikäläisen hihhulikorviin kovin lapselliselta ja yksinkertaiselta. Joudun siis kuuntelemaan omitusta hihhulimusiikkia, kun normaali musiikki ei useinkaan kiksejä anna. Sori. Vuonna 1986 olin rippikoululeirillä. Se oli kyllä aika keskitysleirimeininkiä, ainakin henkisesti. Emme taitelleet metallihenkareita, vaan meitä yritettiin taivutella ihmisantenneiksi jumalan sanalle. Ateistina pistin aika tavalla hanttiin. Luomiskertomuksen paasaajille puhuin kuin Dawkins konsanaan Nightwishin levyllä.
Mutta takaisin aiheeseen. Itselläni Sennheiser-595 kolmen metrin johdolla. Kuuntelen/katselen pelkästään nauhoituksia tiki-boksilta tai Bluray-levyltä öiseen aikaan etten häiritse parempaa puoliskoa. Uusi kämppä pisti katseluetäisyyteen metrin lisää ja nyt on kahdella sovittimella 1,5m pätkä Clasu-Olssonin johtoa, jotta ei tarvitse lattialla istua. Tämä ei varmaankaan ole ideaali ratkaisu. Eli kiikarissa mielellään suljetut kuulokkeet pidemmällä johdolla tai johdottomat. En ole näihin surround-kuulokkeisiin oikein uskonut, mutta jos sittenkin kokeilisi. Nämä Sonyt vaikuttavat mielenkiintoisilta. Mikä olisi teidän mielestänne paras ratkaisu? Hintaluokka ehkä juuri tämä puoli kiloa. Kevyet ja hyvät päässä, kun joskus kuluu aikaa tunti tolkulla.
Ostin itse viime vuoden puolella langattomat ja suljetut Sennheiser RS195 -kuulokkeet, joihin olen ollut erittäin tyytyväinen (käyttötarkoituksena elokuvien katsominen sekä puolison varjeleminen melulta etenkin öiseen aikaan). Normaalisti en olisi raaskinut ostaa, mutta eBay-diilin kautta päädyin maksamaan lopulta runsaat 200 euroa (ihkauudet olivat). Elokuvat kuulostavat hienolta, melusaaste minimaalista (kuulokkeiden käyttäjä kuulee hieman enemmän) ja käyttömukavuus feikkinahkakuppien kanssa on kiitettävä (joskaan ei ihan johdollisten Beyerdynamicien pilvimäisen pehmeyden veroinen). Näihin saa toki erikseen veluurikupit (tulevat vakiona RS185-mallissa), mutta mukavuuslisä oli minimaalinen ja äänieristys kärsii huomattavasti. Kotiteatteriharrastuksen myötä on tullut käytettyä Sennheiser HD600:n ja Beyerdynamic DT990 2005ed.:n kaltaisia kuulokkeita ja kyllä nämä johdottomat Sennheiserit ovat käyttötarkoituksessani olleet heittämällä parhaimman kuulokekokemuksen tarjoavat.
Corda Classic crossfeedeineen kentälle poistamaan "korvatulpat" & neutraloimaan toisto nollaohmisella outputillaan + kunnon jatkojohto jos nykyisessä jatkovirityksessaä on ongelmaa. Luurit on ihan hyvät. Niitä ei kannata vaihtaa.
Kolmannen kerran: Corda Classic on käsitykseni mukaan (ei omakohtaista käyttökokemusta) hyvä laite. Halveksin kuulokevahvistimia ilman crossfeedauta, joten Corda Classic saa tässä suhteessa pisteitä minulta. Tuossa kalliimmassa mallissa on 6 crossfeed-tasoa kuten meikäläisen kuulokeadapterissa, mutta siinä on lisäksi viivesäätö (leveys) ja äänikuvan keskialueen painotuksen säätö, jotka minulta puuttuvat. Joskus tutkin tuon laitteen crossfeed-käppyröitä ja totesin ne kutakuinkin identtisiksi kuulokeadapterini kanssa. Laite perustunee tämän perusteella samaan Linkwitz-Cmoy-piiriin, kuin kuulokeadapterini. Kiinnostava laite, joskin hinnakas. Suosituksessasi ei ole mitään vikaa. Jokin muukin crossfeed-kuulokevahvistin kyllä on markkinoilla ollut, mutta järkyttävän vähän niitä kyllä on. DIY-crossfeedereitä netti on pullollaan ja väittäisin crossfeederiä nykyisessä markkinatilanteessa hyväksi DIY-projektiksi, jos kolvi pysyy kädessä. Totta, mutta kuulokkeiden impedanssissa on vallitsevana osana puhekelan resistanssi, joka pitää impedanssin hyvin resistiivisenä (impedanssin vaihe vaihtelee tyypillisesti välillä ± 15°). Tästä syystä oletan kuulokkeet resistiivisiksi kuormiksi. Tästä olettamuksesta koituva virhe on minusta suuruusluokkaa merkityksetön.
...kuulokkeen reaktiivisen impedanssin eteen tulee crossfeed-piiri, minkä kondensaattorit (kapasitanssit) kytkeytyvät sen rinnalle/sarjaan. Olisin aika vahvasti sitä mieltä, että lopputulos on hemmetin epäennustettava ilman vastemittausta. No tietysti tuonkin voi saada toimimaan melko vähällä vastevippendaalilla (ainakin jos on jonkinkainen analogia-elektroniikan guru... mm. minä en ole). Kovin varmalla pohjalla ei kuitenkaan olla silloinkaan. Aktiivitoteutuksessa tuollaisia ei tarvitse pohtia lainkaan, kytkentä toimii impedanssien suhteen pomminvarmasti oikein.
Lopputulos on täysin mallinnettavissa, jos kuuloke saadaan mallinnettua esim. vastuksen ja kelan sarjakytkentänä. Itse kun mietin näitä asioita ensimmäistä crossfeederiäni suunnitellessani, niin tulin siihen tulokseen, että ihan turhaa hommaa moinen, kuulokkeen voi olettaa resistiiviseksi kuormaksi. Itse asiassa paljon oleellisempi asia on kuulokkeen impedanssin itseissarvon vaihtelu taajuuden funktiona. Esim. Sennheiser HD-598-kuulokkeissa impedanssi vaihtelee välillä 60-280 Ω. Tähän nähden impedanssin vaiheen pieni vaihtelu on hyttysen surinaa. Sen verran paljon olen crossfeedereiden kanssa puljannut, että luulisi reaktanssien ongelmien tulleen jo esille, jos ne ongelmia olisivat. Vaan kun eivät ole, koska resistiivisyys on niin vallitsevaa. Pyörittele itse kytkentöjä, joissa on kondensaattori, kela ja suuri sarjaresistanssi tai rinnakkaiskonduktanssi, niin huomaat itse asian. Resistiivisyys "kesyttää" nämä piirit. Mielikuva? Tässä on vähän systeemiajattelussa meillä eroavaisuuksia. Elektroniikan komponentti ei itse tiedä, onko se jossain aktiivisessa vai passiivisessa piirissä osana. Oleellista on, mitä se "näkee" ympärillään. Kuulokevahvistimeen liitetty passiivinen crossfeed-härpäke ei tiedä, onko se jokin erillinen "härpäke" vai osa kuukokevahvistinta (osathan voisivat olla kuukokevahvistimen sisällä). Elektroneja kiinnostaa vain noudattaa fysiikan lakeja. Koko äänentoistoketju esim. cd-soittimesta kuulokkeisiin voidaan käsittää yhdeksi systeemiksi, jossa on alisysteemejä, eli laitteita.
Elviksen ehdotusta olen myös harkinnut eli Sennheiser RS-195. Mutta kauhea määrä nuppeja ja säätimiä. Jotenkin piuha kiinni ja "direct" vahvarista ilman mitään säätöä on iskostunut omaan makuun. Mutta ehkä pysyn samassa merkissä ja hankin ekat langattomat. Myös Johnin vaihtoehto on hyvä siinä mielessä, että miksi fiksata/ostaa uusia kun vanhat toimivat vielä. En kuitenkaan ole ostamassa taas uutta mustaa laatikkoa hyllyyn vain öistä Strike Back marathonia varten. Nykin on jo Kuudet kaiutin johdot, seitsemät virtajohdot, neljät HDMI-johdot vahvarille ja vielä yksi töllöön ja tulossa 4K-soitin ja laajennus täyteen 7.1.4 tai 9.1.2 riippuen kumpi olisi parempi omaan käyttöön.
Enpä ole omiin nuppeihini koskenut kertaakaan (no pun intended). Samalla saa paikan, mihin laittaa kuulokkeet, sekä mahdollisuuden yhdistää toiseenkin laitteeseen yhtä aikaa (jos jostain syystä tämä laite ei ole kiinni vahvistimessa).
Ohittelet ja yksinkertaistat asioita liikaa, etkä mittaa (=varmista) tekelettäsi lainkaan. EI NÄIN... Muistelen että aloit puljaamaan näitten kuulokelähtöjen crossfeed- ja antoimpedanssin pienennysjuttujen kanssa vasta ööh.. eräitten nimimerkkien ehkä pienestä patistuksesta vasta joskus v. 2011-2012? Keväällä 2011 olit vielä kovasti sitä mieltä että luurivahvistimen antoimpedanssilla ei ole merkitystä. Muistanko oikein? Nyt muutama vuosi myöhemmin oletkin jo kuin wanha analogi-ainstain konsanaan; hallitset monimutkaiset RLC -piirit kuin vettä vaan ILMAN MITTAAMISTA ja näköjään soveltelet kytkentöjä aika vapaasti muutenkin. Miten hemmetissä edes kuvittelet konkreettisesti selvittäväsi esim. sen luuri + passiivihärdelli -kombon todellisen yhteistoiminnan mittaamatta sitä? Sorry vaan, mutta tässä vaiheessa juttusi kaipaisi vähän ns. todisteita. Näytäppä minulle siis muutaman esimerkkiluurin input-venttiilistä mitattu L ja R -kanavan sähköinen taajuusvaste passiivi-crossfeedisi paikallaan. Mahdollisimman suoraa viivaa haetaan. Olen iloisesti yllättynyt jos vastevippaus jää +-2 dB:n sisälle (hifitason raja on kuitenkin +-0,2 dB). Samalla periaatteella kuin esim. aktiivijakosuodin, aktiivi-crossfeed kököttää vahvistinasteen takana piilossa, impedanssi-taktisesti mainiossa paikassa, tekemässä asioitaan. Luurit "näkevät" vaan vahvistimen nollaohmisen lähdön, impedanssimielessä mitään erikoista ei ole niiden näkökulmasta maisemassa. Monimutkaisesti yhteen kytkeytyviä RLC-impedanssiongelmia ei voi näin tulla.
Talvella 2012 aloin suunnitella ensimmäistä kuulokeadapteriani. Sanotaan nyt, että ennen vuotta 2011 en ollut miettinyt/ajatellut/tutkinut kuuloketoistoon liittyviä asioita lainkaan. Viitisen vuotta sitten hoksasin, että näissä asioissa on vaikka kuinka paljon pielessä ja jotain pitää asioille tehdä. Näin jälkikäteen ajateltuna voi vain ihmetellä, miten kauan herääminen kesti ottaen huomioon koulutukseni. Koulutuksen ansiosta asioihin pääsi sisälle nopeasti, kun vaan alkoi asioita tutkimaan. Crossfeederit eivät ole lopulta kovin monimutkaisia piirejä ja pitkälti resistanssien dominoimia. Mistä olet saanut päähäsi, etten mittaa? Työkaverini crossfeeder on suunnilleen ainoa, jota en ole mitannut kun se on kaverin laite, jonka hän itse kolvasi. Mitatkoon itse, jos huvittaa. Hyvää hyvyyttäni suunnittelin sen hänelle ja hän on tyytyväinen, mutta sinä itket mittausten puuttumista. Koska olen mitannut samankaltasia crossfeedereitä, on minulla jokin näkemys siitä, kuinka tarkasti ne noudattavat teoreettisia mallinnuksia. Minun (ja muidenkin) crossfeederit eivät hae "suoraa viivaa". Tämähän johtaisi bassokorostukseen, kun alapäätä summataan ristiin. Suurempia taajuuksia pitää boostata jonkin verran riippuen crossfeedaustasosta. Koska kanavien äänet summautuvat enemmän tai vähemmän satunnaisesti tehollisesti, amplitudisesti tai jotenkin muuten, ei suurempien taajuuksien boostausta voi mitoittaa kuin korkeintaan tilastollisesti oikein. Lisäksi crossfeederin topologia (X tai H) vaikuttaa asiaan. Joku ±0,2 dB vaatimus on aivan absurdi. Onnea vaan sellaisen kuulokkeen löytämisellä, joka täyttää edes ±2 dB vaatimuksen. Johan se laulumikki, jolla lempparibiisisi on äänitetty saattaa kiemurrella desibelin verran. Tässä äidilleni tekemäni crossfeederin mittaukset: Siniääneksiä ajettu toiseen kanavaan (ipsi) ja vaste mitattu kuulokkeiden (Sennheiser PX-200) navoista molemmista kanavista (ipsi, contra) Taajuus L_ipsi L_contra 100 Hz -6,6 dB -12,3 dB 200 Hz -6,2 dB -12,0 dB 400 Hz -5,7 dB -12,3 dB 800 Hz -4,6 dB -13,5 dB 1600 Hz -3,4 dB -16,4 dB 3150 Hz -2,8 dB -21,1 dB 6300 Hz -2,8 dB -26,9 dB 12500 Hz -3,1 dB -33,7 dB Tämä siis samankaltainen crossfeederi, kuin työkaverilleni suunnittelema härpäke ja edustaa teknisesti heikoimpia, mitä on tullut tehtyä. Kuulokeadaptereilla on parempia mittaustuloksia. Paras tekemäni crossfeeder, jonka eräs tyyppi Arizonasta minulta tilasi täytti mittaustarkkuuden (0,1 dB) puitteissa simuloidut vasteet. Tuo vehje oli rakenteltaan balansoitu (XLR:t sisään ja ulos), varmaan maailman ainoa balansoitu crossfeeder? Mutta tässähän on puhuttu tuosta työkaverini halvasta "paska"crossfeederistä. Kyllä, mutta RLC-impedanssiongelmat saa passiiviratkaisuissa sopivalla suunnittelulla tarpeeksi pieniksi. Homma perustuu impedanssien resistiivien osien vallitsevuuteen, joka johtaa vääjäämättä suureen vaimennukseen. Tehoa "haaskaamalla" passiivinen piiri saadaan toimimaan aktiivipiirien tyylisesti.
Ai, nyt sinulla on asiakkaita äitisi lisäksi jo oikein Arizonassa?? Tuommoisista taulukoista saa mitään selvää. TaajuusvasteKÄYRÄ tiskiin! No niin, tietysti crossfeedin ristisyötön verran pitää olla alapäässä sukellusta per äänikanava. Pointti on nyt siinä, että mitä suurimmalla tod. näköisyydellä passiivihärdellisi vetää luureja syöttävän sähköisen vasteen jos ei nyt ihan solmuun, niin koko matkalta enemmän tai vähemmän kiharalle. Kuten passiivikytkennöillä on taipumusta tehdä. Todelliset hifistit eivät halua passiivisia vasteen kiharruskytkentöjä signaalitielleen, VAIKKA ne kikkarat hyvällä tuurilla & omistautuneella analogi-ainstainnoinnilla eivät kovin valtavan suuria olisikaan. Joo, näin se vaan on. Vaikka SINÄ et desibelin tai parin pikku vinksotuksista & vonksotuksista niin välittäisikään, on kuulokkeittan käyttäjiä jotka TODELLAKIN VÄLITTÄVÄT. Maksamalla 500€, saa omakseen aktiivilaitteen millä tämmöisiä vammaisuuksia ei tarvitse ajatella lainkaan. Minä tein näin. Suosittelen samaa metodia kaikille todellisille hifisteille. Suorin tie huipulle on yleensä se helpoin tie. Perse edellä konttaamalla helevetinmoista kiertolenkkiä osaava voi myös päästä jopa lähellekin huippua, mutta tämmöisen toimintamallin yleinen suosittelu ei-tiede/-elektroniikan-rakennusfoorumilla (jossa 90% kirjoittelijoista on elektroniikan tohtoreita, dippa-inssejä tms. astronautteja) ei ole kovin viksua.
Samaa voisi sanoa sinulle, käyrää tiskiin! Moiset väitteet taajuusvasteen heitoista passiivitoteutuksilla kaipaisivat muitakin perusteluja, mieluiten mittaamalla saavutettuja, kuin vain omia toteamuksiasi. Se, että jossain on näin todettu, ei asiaa todista, jos tukena ei ole sitä taajuusvasteKÄYRÄÄ.