Tuotahan mä kommentoin joskus vastaanottopuolen CI+ ketjussa. Pakollisen sertifioinnin ja markkinoiden rajoitus teknisesti voisi vielä jotenkin ymmärtää jos tedtatut laitteet sitten olisivat toimivia. Ao ketjussa siihen vastattiin jotain että "siitä vasta nousisi haloo jos laadullisia asioita testattaisiin". Eli sertifikaatti ei todellakaan takaa sitä että leiman saanut tallentavalla digiboksi toimisi hyväksyttävällä tavalla, se takaa vain sen että laitteessa on suomalaiset avaimet ja että siitä ei vahingossakaan saa mitään ohjelmia ulos. Unreal jaksaa väsymättömästi puolustella nykyistä käytäntöä, tosin vaikuttaa että sertifiointia on löysätty koska näitä korjattuja ohjelmistoversioita on uusilla laitteilla alkanut näkyä. Alkuperäinen lähestymistapa oli että päivitetty softat vaatii uuden sertifioinnin, vrt tapaus wbox jossa ripeästi korjattiin ongelma lähetysparametrien ymmärtämättömyyden kanssa
Saapas nähdä. Mahdollisesti CI+ tallentavat boksit tulevat luomaan painetta, ainakin jos joku alkaisi niitä tuoda maahan. Verkkokaupalla voisi olla markkinarako. Tosin kunnon kartellin tavoin sen jälkeen verkkiksen procastereiden ja divisionien sertifiointi alkaisi todennäköisesti kangerrella. Toinen mahdollinen vektori on sitten kilpailulainsäädäntöviranomainen ja viestintävirasto joka voi kyseenalaistaa miksi sertifikaatilla ei saa toimivaa laitetta.
Tätä minäkin ihmettelen. Kuluttajana minulle on haittaa tuolllaisesta näennäisestä testauksesta. Se on johtanut siihen, että en voi ostaa Suomessa HD-Topfieldiä, jossa on toimivat TAPit. Vanhassa SD-TF:ssä oli sentään ylivoimaisen kova Jag's EPG. Olen ostanut testatun WBOX:n, jossa ei aluksi toiminut muutamien HD-kanavien tallennus ja nyt korjauksen jälkeen EPG:n selaus on rikki siten, että se jumittaa koko boksin. Tuo testaus on prolen kusetusta, sanon minä. Se maksaa kuluttajalle, mutta siitä ei ole loppukäyttäjälle näköjään mitään hyötyä.
Yksi selkeä ero/paremmuus sisäärakennetussa Conaxissa CI+:n verrattuna on yhtäaikaisten kanavien salauksenpurku. Voi tallettaa salattua ja katsella toista salattua samaanaikaan. CI+ pystyy yhteen kanavaa kerrallaan, Samsung BD:stä paljon juttua foorumissa, ja tallennuksen aikana ei voi edes katsella toista salattua Miten nuo muut CI+ tallentavat purkavat salauksen? Toppari CI+? Miraclebox? Tallennuksen aikana vaiko vasta katsellessa? Kun vaihdata operaattoria tai lopetat kanavan tilaamisen, miten onnistuu vanhojen tallennusten katselu? Itse nyt muutaman viikon Finsat FH05-HDR boksia käyttänyt ja siinä toimii tallennetun salatunkanavan katselu ilman korttia. Tämä boksi on ficom hyväksytty ja noin viikko sitten tuli päivityskin. Tallennuksien siirtoa ulkoiselle en juuri kaipaa. Se oli vanhassa Humaxissa eikä sitä paljoa tullut käytettyä se kun oli USBlla sairaan hidas. Taidan kuulua tuohon "mustanpörssinasiakaskuntaan" joka ei hienouksia kaipaa.
Osasivatko? Aika kultaa muistot. Kannattaa lukea näitä laiteketjuja SD-boksien aikakaudelta, siis suurinpiirtein siltä ajalta, kun bokseja oli Suomessa ollut yhtä kauan, kuin näitä testattuja laitteita on Suomessa ollut ja miettiä, miten hyvin laitevalmistajat osasivat tehdä Suomessa toimivia bokseja. Tekstitykset toimivat miten sattuu, ohjelmatietoja tuli milloin tuli, välillä ruotsiksi, välillä suomeksi, boksit kaatuilivat ja jumittivat verkossa olevan ohjelmatietomäärän takia, ihan vain pintaa raapaistaakseni. Kuten sanoin, tämänkin foorumin laitepuolen ketjut olivat täynnä valitusta siitä, että eikö näitä laitteita testata lainkaan, kun esimerkiksi tekstitykset toimivat Ylen kanavilla täysin miten sattuu. Laitevalmistajat toki "testasivat" laitteitaan 5+ vuotta suomalaisilla kuluttajilla ja saivat ne lopulta kohtuulliseen kuosiin, voisi kai sanoa, että jo oli aikakin. En minä nyt millään pahalla halua sanoa, mutta olen tämän nyt jo aika monta kertaa kirjoittanut: hyväksynnän pointti ei ole salausjärjestelmässä, vaan toiminnassa Suomen verkoissa ja monet valmistajat haluavat testauttaa laitteensa, vaikka pakko ei ole. CI+-laitteen saa tuoda maahan ja myydä ilman hyväksyntää. Kaikki laitevalmistajat tietävät tämän.
Topparin CI+ laitteella voi purkaa vain yhtä tallennetta kerrallaan. Voiko sisäisen Conaxin HD laitteissa purkaa useamman tallenteen salauksen yhtä aikaa? Näin voi tehdä myös Topparin CI+ boksilla. Salaus purkautuu täysin katselun aikana, jos tallentaa ja tai katsoo vain tätä kanavaa. Mikäli käynnissä on useita tallennuksia tai samaan aikaan katselee toista kanavaa, niin silloin tallenne ei purkaudu täysin. Tallenteiden purulle on oma kansio, josta voi ajastaa automaattisia salausten purkuja. Uudella firmiksellä täysin purettuja tallenteita voi katsoa ilman korttia, eli pitäisi onnistua. Lisäksi jos ohjelma on tallennettu ilman korttia, niin sitä voi myöhemmin katsella kortilla ja purkaa tarvittaessa salauksia. Ok, silloin tuo ficom hyväksytty boksi uudella firmiksellä on ihan riittävä.
Embedded Conax laitteet (esim. wboxit) purkavat Conax-salauksen samanaikaisesti kaikista tallennettavista kanavista (esim. Humax wbox max. 2). Samanaikaisesti voi katsoa tallennetta (myös maksukanavilta tullutta) boksilta ilman, että tallennettavien maksukanavien salauksenpurku häiriintyy. Uudemmat boksit tekevät parantuneen prossutehon avustamana saman 3-4 ohjelmalle. Tosin vain kahdesta eri muksista, kun virittimiä on edelleen vain kaksi. Sinällänsä Conax-salattuina "tehtyjen" tallenteiden salausta ei voi purkaa kuin yhdestä kerrallaan (ainakin Humax wbox) ja salauksen purkaminen tapahtuu reaaliajassa eli käytännössä boksi tallentaa tallenteen uudelleen. Tälläisiä salattuja tallenteita syntyy embedded Conax laitteissa vain silloin, kun kortti ei ole ollut paikallaan tallennushetkellä.
Hyvä korjaus DiVisionin suhteen, selkeä virhe minulta. Sekoitin asioita ja hätähousuna en tajunnut tarkistaa listalta. Miraclebox löytyy itseltänikin ja tosiaan sen voisi sanoa toimivan "aivan hyvin", mutta kyllä minä siitäkin heti löytäisin useamman asian korjattavaksi nimenomaan Suomen verkkoja ja lähetyksiä silmällä pitäen. Toki karuimpana esimerkkinä epäyhteensopivuudesta tämä, että kymmenkunta kanavaa Elisan verkossa kaataa koko laitteen noin sekunti-pari kanavalle menemisen jälkeen. Samsungin, Sonyn ja muiden valmistajien TV:t nyt ovat ylipäätään softaltaan aikalailla yhtenevät Euroopanlaajuisesti, käytännössä vain maavalinta muuttaa toimintaa maakohtaisesti. Jos joku yksittäinen mallinumero ei löydy Suomen hyväksyttyjen laitteiden listalta, koska kyseisellä mallinumerolla ei ole Suomeen laitteita tuotu, ei se sinänsä tarkoita, etteikö laitteessa olisi sisällä ihan se sama Suomessa hyväksytty softa, kuin kaikissa niissä listalla olevissa malleissa.
Käsittääkseni se finnsatin uudempi ja loistavasti nimetty hd-ukkonen olisivat paremmasta päästä bokseja. Finnsatin ei toki ole tehnyt elettäkään vanhempien 5000 hd-boksien korjaamiseksi. Hd-leima löytyy, hd tallenteiden teko ja katselu on vähän niin ja näin.
Testaus ei ole pakollista. Kuten sanottua, leijonanosa hyväksyttyjen listalla olevista laitteista on sellaisia, joiden kohdalla ei olisi ollut pakko testauttaa edes avaimien saamiseksi verkkoon, mutta laitevalmistajat ovat itse halunneet testauttaa ja sertifioida. Testaus ei myöskään ole täydellistä, lähimainkaan, mutta ylipäätään testauksella voidaan varmistua vain niistä asioista, joita testataan. Itse olen esimerkiksi aina ollut sitä mieltä, että testaukseen voisi sisällyttää varsinaisen testauksen ja hyväksynnän jälkeen kuukauden-parin "kestotestijakson", hieman kuin autolehdet tekevät autoille, jona aikana valmistajat velvoitettaisiin korjaamaan kaikenlaiset kaatumiset yms. ongelmat, jotka tulevat esiin vasta pidempiaikaisessa todellisessa käytössä. Tässäkin on omat hankaluutensa, koska kaikki ongelmat eivät esimerkiksi esiinny kaikissa verkoissa, mutta olisi tuo askel oikeaan suuntaan vain rajatussa verkkomäärässä toteutettunakin. Testauksen sisällöstä keskusteleminen olisi itse asiassa ihan hedelmällinen aihe, mutta se toki edellyttäisi, että jaksaisi tutustua nykyiseen testauksen sisältöön ensin. Muistaakseni aiempaa kehoitustani tutustua tuohon testauksen sisältöön ei otettu järin suurella innolla vastaan (pikemminkin taisin saada henkilökohtaiset haukut siitä, että laitoin linkit spekseihin tarjolle), mutta en näe oikeasti juurikaan pointtia keskustelussa esimerkiksi testauksen sisällöstä, jos se ei perustu millään tavalla faktoihin. Kuten sanottua, testauksessa on epäilemättä paljonkin parannettavaa ja uskon, että monella täälläkin olisi aiheeseen olemassa paljonkin annettavaa, mutta väistämättä välillä näistä viesteistä tulee sellainen kuva, että faktoihin ei edes ole halua tutustua. Ymmärrän, että aihepiiri kismittää monia ja ymmärrän senkin, että "syyllisiä" on löydettävä (itsekin niitä kiivaasti etsin esimerkiksi silloin, kun musiikin kopiosuojaushölmöily aloitettiin), mutta silti vähän ihmetyttää, että tiedon jakaminen tästä aiheesta otetaan niin negatiivisesti vastaan. Mitä tulee vielä wbox1:n, niin sen verran, kun tapauksesta tiedän, niin testauksella oli kyseisessä keississä hyvin mitätön osuus ja julkisuuteen annettu tieto aiheen tiimoilta ei välttämättä ollut kaikessa tapauksessa ihan kohdallaan. Ehkä sekin antaa osviittaa aiheen tiimoilta, että kyseisen korjauksen tulo tosiaan wboxiin kesti sen puoli vuotta, kun samaan aikaan muihin hyväksyttyihin laitteisiin tuli jatkuvasti päivityksiä. En ole ollut ko. tapauksessa varsinaisesti "asianomainen", vaan seurannut sivusta, enkä voi kommentoida sinänsä yksityiskohtia muutenkaan, mutta sen verran voinee kuitenkin kertoa, että softapäivitys ei ollut puolta vuotta testauksessa, kuten siitä jostain asiakaspalvelun viestistä saattoi ymmärtää.
Tämä on hyvä ominaisuus. Osaako kukaan sanoa, toimiikohan ulkomaiden Embedded Conax laitteissa salauksen purku samoin, vai onko tämä hyvä ominaisuus tullut READY HD hyväksynnän myötä? Mikähän sen estää CI+ laitteissa? Itse laite, yleinen CI+ hyväksyntä, READY HD moduulin hyväksyntä tai sen edellyttämät CONAX ja tai Nordig?
Joskus jostain luin tai käsitin että CI+ tehtii alunperin TV käyttöön eivätkä huomanneet tallennentavia laitteita. Näin sitten speksi jäi tukemaan vain yhden kanavan purkua.Viisaammat voivat korjata.
Tässä lienee perää tai ainakin siinä, että tuo tosiaan pohjautuu vanhasta CI-speksistä, jossa taisi olla ihan noiden dataväylien nopeuden suhteen ongelmia useamman kuin yhden TS:n läpiviemisessä. Myös vanhemmat embedded Conax-ratkaisut kärsivät samantyyppisistä ongelmista yhtäaikaisten sessioiden kanssa ja muistelen, että useammassakin boksissa on ollut aikojen saatossa näitä ongelmia, että tallenteet ovat "tarpeettomasti" tallentuneet salattuna tietyissä tilanteissa jne. Jos muistelen oikein, niin seuraaviin CI+-speksin versioihin on suunniteltu tukea useamman TS:n yhtäaikaiselle käsittelylle, mutta nyt ei ole tähän heittää mitään lähdettä, saati arvioita, milloin tuo speksi kenties tulee käyttöön tai implementoitua laitteisiin. On toki valitettavan luultavaa, että ainakaan kaikkiin vanhoihin laitteisiin tuota ei tulla toteuttamaan, vaikka tuon toteuttaminen olisikin softapäivityksellä mahdollista.
Kyllä minulle on ainakin Topfield osannut tehdä mm. kaksi Topfield 5100 hdmi boksia, joista toinen on edelleen käytössä. Lisäksi Topfield on osannut tehdä 2401 CI+ boksin. Yllä olevan perustelusi perusteella tuon 2401 CI+ boksin tulisi olla ihan raakile. Kokemukseni perusteella kuitenkin uusimman firmiksen päivityksen jälkeen kaikki on toiminut erinomaisesti ainakin niissä toiminnoissa joita olen edes ymmärtänyt tai osannut laitteelta edellyttää. Tuon perustelusi perusteella jää edelleen ihmetyttämään, että miten Topfield on osannut tehdä ilman READY HD testausta erinomaisesti Suomessa toimivan boksin? Onko mahdollista, että he olisivat oppineet jotain yli viidessä vuodessa? Lisäksi ulkomaiden bokseista näkee, että siellä on mennyt kehitys koko ajan eteenpäin, kun taas Suomessa boksien kehitys otti READY HD hyväksyntäedellytyksen myötä suuren harppauksen taaksepäin. Mitä muuten tarkoitat tuolla kohtuulliseen kuosiin? Toimivatko SD boksit mielestäsi huonommin, kuin READY HD testatut boksit? Älä ole pahoillasi. Minä ainakin pidän kirjoituksiasi todella hyvinä ja olen oppinut niistä erittäin paljon. Aika paljon toistat samoja asioita, mutta ei se ainakaan minua haittaa. On kuitenkin hyvä huomioida, että vaikka joistain asioista kirjoittaisi useita kertoja, niin ei se kirjoitusten määrä muuta asiaa faktaksi, vaan niistä voidaan siltikin olla eri mieltä. Ovatko he kertoneet, minkä vuoksi he haluavat testauttaa laitteensa? Lisäksi on hyvä muistaa, että READY HD hyväksynnän aiheuttamat kulut maksaa viime kädessä kuluttajat. Osaako kukaan heittää suuruusluokkia, paljonko tämä on tullut ja tulee maksamaan, niin voisi peilata syntyneitä kuluja rajoitettuihin ominaisuuksiin/saavutettuihin etuihin? Rajoituksia on tuotukin jo esille. Olisiko kenelläkään tiedossa saavutettuja etuja?
Kiitos tiedosta. Mielestäni on hyvä, että se oli tuosta CI+ hyväksynnästä kiinni. Tämä herättää toiveita, että tuo ominaisuus tulee joskus paranemaan.
Viimeisin CI+-speksi 1.3.1 sanoo: "The Host and single CICAM shall be able to descramble one service, and possibly re-scramble it according to this specification. A situation where two or more modules descramble a different service of the TS may be optionally performed by the Host and CICAM." Rajoitus tulee siis CI+-speksistä, joka on varsinaisesti tehty alunperin televisioiden tarpeisiin. Kahden virittimen CI+-digiboxi ei ole hyvä idea nykyisillä CI+-speksillä. Muutenkin tuo Antenna/Cable Ready HD on saanut täällä aivan tarpeetonta kritiikkiä. Eihän ko. speksi oikeastaan sano mitään muuta kuin että Suomessa käytetään Conax-salausta ja Nordig-speksin mukaista signalointia. Nordig-speksi taasen käytännössä sanoo millä DVB-T/T2:n parametreillä Suomessa/pohjoismaissa lähetetään. Eivät nuo speksit ole sen ihmeellisempiä. Nordig-speksissä sanotaan esim. antenniverkon osalta jotain niin eksoottista, että Nordig-speksin mukaisen digiboxin/television tulee tukea VHF-kanavia ja tekstityksessä skandinaavisia merkkejä. DVB-T/T2-speksissä nuo eivät ole mandatory-ominaisuuksia. Esim. monet Englannin markkinassa myynnissä olevat laitteet eivät tue VHF-kanavia. Kyllä noiden speksien olemassaolo suojaa suomalaista kuluttajaa, joskin ei takaa, että laitteet ovat bugittomia.
Olen nyt lueskellut näitä Ficom-dokumentteja (Unified Requirements of HDTV DVB-C and DVB-T2 digital receiver for Finnish market, Ver. 2.0) ja (Unified Security requirements of digital HDTV receiver for the Finnish market, Version 2.0.). Sieltähän nuo pääkohdat tosiaan voi poimia salauksen suhteen: In brief, the most relevant requirements are following: - IRDs with embedded Conax card reader shall support Conax Chipset Pairing - All encrypted content shall be HDCP copy control protected for all digital outputs - If any analog output is available, HD-formatted video shall be down-converted to SD-format for output via analog output - All encrypted content shall never be stored in unencrypted form - IRDs without embedded Conax card reader shall support CI Plus interface Nyt kun vielä jostain saisi käsiinsä "STB Profile Nordic Secure Zapper v 1.0. Conax Security and Conformity Requirement Profile for Nordic Secure STB" -läpyskän... Conaxin omilta sivuilta löytyi Conax CAS 7 -mainoslehtinen jossa mainostetaan salausjärjestelmän sopivuutta myös IP-pohjaisiin palveluihin, joten siltä pohjalta mietittynä oman Humax-boksini ethernet-disablointi ei vaikuta ainakaan sieltä päin lähteväksi. Samoin en löytänyt syytä siihen, miksi salaamattomia lähetyksiä ei pysty ottamaan boksista ulos. Ehkä valmistaja/maahantuoja sitten on halunnut näin tehdä. Laitetaan nyt linkit noihin tiedostoihinkin: http://www.testatutlaitteet.fi/linked/fi/Finnish_Unified_IRD_Specifications_Ver_2.0.pdf http://www.testatutlaitteet.fi/link..._requirements_of_digital_HDTV_IRD_Ver_2.0.pdf http://www.nordig.org/pdf/NorDig-Unified_ver_2.2.1.pdf www.conax.no/storage/Downloads/ConaxCAS7.pdf
Tässä on tosiaan se ongelma, että Conax ei julkaise juuri mitään dokumentteja muille, kuin lisenssin haltijoille. Noin yleisesti Ethernetin disablointi ei kuulu Conaxin vaatimuksiin, sen todistaa jo sekin, että ethernet toimii useammassakin laittessa. Esim. Wbox2:ssa tuota voi käyttää ohjelmistopäivityksiin ja Topfieldin 2400:ssa oli jotain YouTubea ja muuta, jotka tosin toimivat ilmeisesti vähän miten sattuu, mutta disabloitu porttia kuitenkaan ei ole. Minullakaan ei Conaxin dokumentteja ole, eikä edes kovin tarkkaa tietoa niiden sisällöstä, mutta veikkaan, että kiellettyä voisi olla avoimet portit ja niissä pyörivät palvelut, esim. levyjaot ja FTP boksissa, mutta sen sijaan boksin omat nettiselaukset, DLNA client yms. voisivat olla sallittuja.
On hyvä palautta mieliin, mistä tämä keskustelu sai alkunsa. Alun perin keskustelussa väitettiin, että väite siitä, että Suomessa on tiukempi salausjärjestelmä kuin ulkomailla, ei pidä paikkansa. Jos olen nyt oikein ymmärtänyt väitteestä esitetyt faktat, niin esimerkiksi sisäisen kortinlukijan salausjärjestelmässä READY HD hyväksyntä edellyttää Conaxin käyttöä. Olen myös ymmärtänyt että itse salausjärjestelmä on juuri tässä Conaxissa ja sen salausta ei tunne täällä kukaan. Lisäksi olen ymmärtänyt, että myöskään ulkomaiden salausjärjestelmiä ei tunne kukaan. Kukaan ei siis tunne Suomen eikä ulkomaiden salausjärjestelmiä. Käsittääkseni väite on siis perustunut pelkästään noihin Ready HD ja Nordigin spekseihin , joissa salausta ei edes määritellä. Olenko ymmärtänyt oikein? Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että esimerkiksi Saksassa, Englannissa ja Australiassa on bokseja, jotka eivät ole lähellekään niin rajoitettuja kuin Suomen Ready HD boksit. Tämän faktan johdosta ymmärrän kyllä, että Suomen salausjärjestelmää pidetään tiukempana kuin ulkomaisia salausjärjestelmiä.