Minkäs tiedon perusteella me nyt päätellään, että DVB-T2 on niin hyvä, että luonnonlait rajoittavat? Virheenkorjaus on tehokas, mutta entäpä muu osa lähetysketjusta. Jonkinlainen vertailu eri tekniikoista ja optimaalisesta suorituskyvystä olisi kiva löytää. Antennivastaanotossahan kapasitetti kasvaa heti, jos esim. otetaan eri polarisaatiot lähetykseen mukaan tai lisätään antenneja. Antenniverkossa on paljon heijastuksia toisin kuin kaapelissa. Hyödyntääkö DVB-T2 heijastuksia vai ainoastaan sietää niitä. 3G-vastaanottimethan keräävät eri heijastukset ja muodostavat niistä yhden vahvan signaalin. Kiinteästi asennuttu entenni on tietysti eri asia kuin kaupungin kadulla kerrostalojen välissä käytettävä kännykkä, joka kuulemma kerää signaalinsa yli kymmenesta heijastuksesta.
Tässä puhutaan ns. Shannon Limitistä (kts. wikipedia). Vertailua DVB-T vs. DVB-T2 löytyy esim täältä (kalvo 19): http://www.dvb.org/news_events/events/ibc_2008/DVB-T2_IBC08_Wells.pdf Kyllä. Erilaisilla MiMo tekniikoilla voidaan saada kaistasta vielä lisää kapasiteettia irti (tosin Shannon teoreeman kannalta nämä ovat kai erillisiä lähetyskanavia). DVB-T2 ei tällä hetkellä sisällä MiMoa, mutta siinä on ns. Future Frames signalointi, jolla speksiä voidaan laajentaa tulevaisuudessa (taaksepäin yhteensopivasti jos tarpeen). Hyödyntää jos signaalit eri lähettimistä tulevat ns. guard intervallin sisällä. Ja jos ylipäätään rakennetaan single frequency verkko. Sama pätee myös DVB-T:hen. Tai pätisi, sillä verkot ovat käytännössä kaikkialla multifrequence verkkoja (lähettimet eri taajuuksilla). Ja tämä ei toisi lisää kapasiteettia vaan vain paremman signaalivoimakkuuden niille, jotka pystyisivät vastaanottamaan signaalia useammasta mastosta.
Shannonin rajaa hieman miestiskelinkin. Kapasiteettiraja kun lasketaan yleensä gaussin kohinalla ilman heijastuksia. Kaapelissahan tuo pätee paremmin ja www.dvb.org:ssa mainitaankin, että DVB-C2:n jälkeen tuskin tulee seuraavaa versiota, koska C2 on niin lähellä Shannonin rajaa. Antennivastaanotossa oli hakusessa se, kuinka kaukana ollaan optimista, kun kärsitään heijastuksista ja muista häiriöistä. Vertailu linkissä oli hyvä, koska kuvaajassa on optimiraja, vaikka se gaussin kanavalla onkin laskettu. Voi päätellä, että ei hyppy seuraavaan sukupolveen ei tuo merkittävää lisäkapasiteettia samassa ympäristössä. DVB-T2 on aika vieras teknisiltä uudistuksiltaan, mutta mietin yhtenä päivänä heijastuksien hyödyntämistä DVB-T:ssä. Olen kuullut sanottavan, että heijastuksia hyödynnetään, mutta itse päättelin, että heijastuksia vain siedetään. Guard intervallin sisällä tulevat heijastuksethan ei aiheuta symbolien päällekkäisyyttä, mutta hämäräksi jäi missä se hyöty tulee, kun kantoaalto kuitenkin vaihtelee todella nopeasti, vaikka symboliajat on pitkiä. Nordig-normissa (Table 3.3) 2/3 virheenkoodaksella ja 1/4 guard intervallilla maksimi C/N-vaatimukselle on 18,7 dB. Heijastuksella, joka on yhtä voimakas kuin alkuperäinen signaali, C/N-vaatimus on 23,2 dB, kun heijastusta viivästetään 1,95 us - 0,95 x Guard interval. Tämä lisäsi käsitystäni siitä, että heijastuksia ei hyödynnetä, koska vaatimustaso heijastuksella on 4,5 dB suurempi kuin ilman heijastusta. Mutta... Videonoodauksessa askeleet on edelleen suuria. www.h265.net:ssä mainitaan: "NGVC should be capable of providing a bit rate reduction of 50% at the same subjective quality".
Suomen teräväpiirtolähetykset siirtyvät uuteen tekniikkaan (yle.fi) Muokkaan vanhaa viestiä sen verran että laitan linkin Prosessori lehden uutiseen jossa on lisätietoa. http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=53995
Eli näin ummikkona tulee ensimmäisenä mieleen nyt myytävät HD-virittimen sisältävät TV:t; viritinosa on siis yhteensopimaton uuden järjestelmän kanssa? Just...:OI
Niin, tuostahan muun muassa tässä ketjussa on runsaasti keskusteltu. Minusta asia on kaksipiippuinen: DVB-T:llä aloitettaessa laitekantaa olisi olemassa, mutta samalla annettaisiin virheellisesti markkinoille ja kuluttajille se kuva, että tämä on se Suomen HDTV-standardi. Kaupat täyttyisivät DVB-T-pohjaisista HD-vastaanottimista ja hyvin nopeasti oltaisiin tilanteessa, jossa markkinassa olisi mahdollisesti useampi sata tuhatta laitetta, jotka eivät kykene T2-lähetyksiä vastaanottamaan. Tuossa tilanteessa T2:n siirtyminen olisi jälleen todella kivulias operaatio ja kuitenkin se on kaupalliselta kannalta katsoen melkolailla välttämätöntä viimeistään siinä vaiheessa kun olemassa olevia SD-kanavia ja mukseja aletaan muuttaa HD:hen. Kun tässä vaiheessa päätetään suoraan aloittaa sillä standardilla, johon kaikki kanavat tulevaisuudessa siirtyvät, tehdään selkeä linjaus siitä, minkälaisia laitteita Suomen markkinaan kannattaa tuoda ja laitekanta ehtii uusiutua ainakin suureksi osaksi itsekseen. Kun joskus sitten tulee aika sammuttaa se viimeinenkin SD-muksi, on jäljellä enää ne muutamat kestävimmät "sotaratsut", jotka ennen T2-laitteiden myyntiintuloa on ehditty ostaa ja jotka ovat ehjänä säilyneet. Jos taas mentäisiin kokonaan tai osittain T-pohjaisen "välimuodon" kanssa vielä ties kuinka monta vuotta, oltaisiin pian tilanteessa, jossa meillä olisi markkinassa jonkin verran SD-laitteita, suhteellisen paljon DVB-T HD-laitteita ja jonkin verran DVB-T2 HD-laitteita ja T2-siirtymä tarkoittaisi ison laitekannan pakkouusimista, mikäli siirtymäaikoja ei haluta venyttää tolkuttoman pitkiksi. Nyt kärsimään joutuvat siis ne, jotka ovat T-virittimellä varustetun HD-telkkarin ostaneet siinä uskossa, että ko. virittimellä tulee näkemään Suomessa HD-lähetyksiä. Kuten tuossa aiemmin joskus totesin, jos tällainen usko on jäänyt, vastuullisia ovat minusta lähinnä laitteiden markkinoinnista vastaavat tahot eli valmistajat, maahantuojat ja kauppiaat. T2:n tulo on ollut tiedossa pitkään, vaikka mitään sitovia päätöksiä ei ole ollutkaan ja jokaisella valmistajalla on ollut hyvin tiedossa, että T-virittimellä ei todennäköisesti tule Suomessa HD-lähetyksiä näkemään ainakaan laajassa mittakaavassa. On melko häpeällistä, jos T2-suunnitelmat tiedostaen laitteita on edelleen myyty sellaisilla argumenteilla, että tällä varmasti näkee kaikki lähetykset nyt ja tulevaisuudessa, mutta toisaalta taulutelevisioita myydään nyt jo kolmatta sukupolvea harhaanjohtavalla markkinoinnilla, joten ei tuo nyt mitenkään ihmeellistä olisi. Ensin myytiin "HD Ready" logoilla ja lupauksilla tulevaisuuden HD-lähetyksistä televisiota, joissa ei ollut edes digiviritintä. Sen jälkeen samoilla argumenteilla myytiin digivirittimellisiä laitteita, mutta edelleen ilman tukea sisäiselle HD-purulle ja nyt sitten laitteita jotka kylläkin pystyvät kaapeliverkon HD-lähetyksiä vastaanottamaan, mutta tuskin ikinä maanpäällisen verkon. Täällä keskusteluun osallistuville (no, tuskin kaikille täälläkään) laitteiden ominaisuudet ja todelliset kyvyt saattavat olla pässinlihaa, mutta suurin osa kansasta on sormi suussa ja uskoo siihen, mitä kauppias sanoo. Ja valitettavan usein kauppias sanoo aivan mitä tahansa, jotta asiakas saadaan ostamaan.
12.6.2009 15:43 Juhannusaaton aattona selviää kuka tai ketkä aloittavat teräväpiirtotelevision koelähetykset lähivuosina: http://www.digitoday.fi/viihde/2009/06/12/teravapiirtoluvat-jaetaan-ensi-torstaina/200914395/66 Microsoftin ja Philipsin suunnitelmat lisännevät lähitulevaisuudessa kummasti dvb-t2 laitekantaa ja taas ostetaan uusia "pc" :tä. http://www.dtg.org.uk/news/news.php?id=3289 "Microsoft is partnering with Philips-founded semi-conductor company NXP to develop a new TV tuner that will operate within Windows, based on the DVB-T2 transmission standard. “The prototype,” says a statement, “which comprises all major functionality of NXP’s upcoming DVB-T2 one chip solution and is designed for the Windows 7 release of the Microsoft operating system, paves the way for consumers to enjoy HD digital-terrestrial TV services on a Windows PC. With a TV tuner based on NXP’s technology, Windows Media Center users will be able to watch, pause, and record live HD TV wherever there is a HD DVB-T2 service.” " WIN 7 ja DVB-T2: http://www.satellites.co.uk/satelli...www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=71550
Nordig on julkaissut omat määrityksensä DVB-T2:n suhteen Digitan Risbergin johtaman työryhmän voimin: http://www.nordig.org/pressrelease_20090615.htm
15.6.2009 11:27: http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2009/06/15/dvb-t2-vastaanottimia-tulossa-jo-tana-vuonna/200914477/7 " Digitassa uskotaan dvb-t2-laitteiden saatavuuteen Suomessa jo tänä vuonna......." " – Uskon, että pohjoismaisille markkinoille saadaan varsin nopeasti ensimmäiset kaupalliset dvb-t2-yhteensopivat vastaanottimet. Ja Suomen markkinoille saamme laitteita jo tämän vuoden lopulla, Risberg arvioi tiedotteessa. " Tuliskohan hyvä Joulu tänä vuonna ja kovia paketteja ..... ?
Jahas, olisikohan televisioissakin jo loppuvuonna DVB-T2 virittimet? Paska jää kyllä käteen jos pohjoismaissa on tosiaankin joku oma DVB-T2 Nordic riesana.
NorDig:in DVB-T2 speksin lisäksi meillä tulee olemaan pakkaa sekoittamassa vielä oma Antenna Ready HD speksikin.
Kaikissa standardeissa on omat alueelliset vivahteensa ja laajennuksensa. Kyseessä on enemmänkin tarkennus siitä, miten DVB-speksiä kullakin alueella käytetään / tulkitaan. Mikään laite ei ole sataprosenttisen DVB-yhteensopiva, tarkoittaen, että se ottaisi huomioon jokaisen pienenkin vivahteen ja mahdollisuuden, jota DVB-speksi tarjoaa. Nordic-speksi on ollut olemassa jo SD-puolellakin ihan samaan tapaan, se on enemmänkin sellainen ohjenuora valmistajille, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun pohjoismaihin laitteita tuo. Antenna Ready HD:ssa taas (olettaen, että se noudattaa Cable Ready HD:n linjoja) käytännössä testataan, että Nordicin spekseissään määrittelemät alueelliset ominaisuudet täyttyvät. Antenna Ready HD:n vaatimukset eivät todennäköisesti tule olemaan aivan täysin 1:1 Nordic-vaatimusten kanssa, mutta hyvin samanlaiset kylläkin.
DNA on Suomen antenniverkon kahden valtakunnallisen HDTV-kanavanipun operaattori vuoteen 2016 asti. Toivotamme varmaankin kilpailijan Digitalle tervetulleeksi.
Luonnollisesti on mahdollista, että asioista ei tule mitään DNA:n kanssa, mutta sanotaan sitten nyt näin, että tuskin kovin moni on harmissaan siitä, että verkkotoimintaan tulee kilpailua tietäen Digitan hinnoittelun ja tämän aiheuttaman kaistanpihistelyn? Tuskin tuo toimilupakaan on mihinkään kiveen kirjoitettu: jos DNA ei onnistu täyttämään luvan mukaisia ehtoja, voi valtioneuvosto epäilemättä ottaa luvan pois ja luovuttaa vaikka sitten eteenpäin Digitalle. Kyllä ainakin itse lähtökohtaisesti voin sanoa, että on pelkästään positiivinen asia, että annettiin muille kuin Digitalle.
Minusta kyllä ehdottomasti hätäilyä tämä dvb-t2 tekniikan käyttöönotto koelähetyksiin. Ihan hyvin oltas dvb-t:llä voitu koelähetykset vetää... ainakin toisessa uudessa muxissa. Näin ois lähetykset voitu aloittaa jo tänä vuonna eikä ehkä ens vuoden lopussa. 2016 menee kuitenkin boksit vaihtoon vaikka olis dvb-t2 tuki kun videon pakkaukset kehittyy. No sinänsä hyvä, että kilpailua tulee. Ei se varmaankaan huono asia voi olla.
Jos menee Ison-Britannian malliin, niin tarvitaan rinnakkaisia bokseja eri tekniikoille rinnakkaisten lähetysten takia. Ne saattavat kestää pitkäänkin, ennen kuin vallitsee yhteensopivuus taaksepäin. Nythän se on DVB-T:ssä vain MPEG-4:stä MPEG-2:een.
Mut kyllä mä vaan sanon että jengin on vaikeahkoa niellä se että joutuu taas ostaa yhden lisäpurkin vaikka juuri tuli hankittua mpeg-4 DVB-T FullHDTV ready ym... töllö :thumbsup: