Mielestäni 90 astetta siinä kun on jakotaajuuden kohdalla suurin äänenpaine. Itse mittaisin jokaisen kaiuttimen erikseen subiin verrattuna jakotaajuuden ympäristössä ja tarkastaisin näin että kunkin kaiuttimien vaiheistus on oikein. Itselläni mm. takakaiuttimet piti kääntää toiseen vaiheeseen pääkaiuttimiin verrattuna (plus- ja miinuskarvat siis ristiin).
Siinä kohtaa jossa jakotaajuuden alue toistuu voimakkaimmin ja bassoäänet luonnollisimmin. Sen jälkeen taso voi pudottaa jos on liian kovalla.
Eli ei siis haetakaan mahdollisimman tasaista vastetta vaan voimakkainta bassoa jakotaajuuden alueella? Tasaisin vaste minusta on tuossa 45 asteen asennossa kun taan isoimmat äänenpaineet jakotaajuudella irtoaa tuolla 90 asteen asennolla. Ainoa mutta vain on, että tuossa 90 asteen asennossa äänenpaineet heittelee aika paljon muilla taajuuksilla...
Paras asento on ehdottomasti se, mikä antaa tasaisimman vasteen. Perinteinen neuvo asettaa phase-kytkin/potikka siihen asentoon, jossa äänenpaine on voimakkaimmillaan, ei ota huomioon huoneresonansseja. Tuo muutaman pistetaajuuden mittaaminen ei ole kovin hyvä menetelmä. Resonanssipiikit/kuopat voivat sattua hyvin kapeille alueille ja huonoimmalta näyttänyt pistetaajuusmittaus voi ollakin paras, jos nähtäisiin koko spektri.
Kyllä ne kaiuttimet kannattaa asettaa soittamaan samaa kappaletta. 90 astetta on näillä tiedoilla parhaiten vaiheessa, joten se kannattaa valita. Vastetta kannattaa tasata muilla keinoin. Sijoittelun tai kuuntelupaikan hienosäätö, akustointi (näissä tapauksissa vaihekin pitää säätää uudestaan), bfd, antimode... Huoneresonanssit otetaan toki huomioon. Siinähän ne näkyy vasteessa. Niiden haittoja vastaan olisi kuitenkin parempi taistella noilla muilla keinoilla. Tarkemmat mittaukset kannattaisi kyllä tehdä.
Kiitokset kaikille vastauksista. Näyttäisi silti, että tässä asiassa olisi kaksi eri koulukuntaa kumpi on nyt parempi Taidan kääntää nupikan tuohon 90 asteen asentoon ja kuunnella miltä kuullostaa. Kuuntelukokemusta muutenkin tarvitsen tuolle uudelle subille huomattavasti lisää. Niin ja TrueRTA:n käyttöönotto onkin tällä hetkellä työnalla, mutta vaatii vielä jonkin verran opettelua. Ensimmäiset käppyrät näyttivät aika oudoilta... Taajuusvaste alueella 20-200Hz ilmeisesti paljastaa pahimmat korostumat ja kuopat bassoalueella. Pitääkin laittaa tänne parempaa graafia kun tuon saan tehdyksi. Jotain pientä parannusta vasteisiin onkin luultavasti tulossa tuossa seuraavan parin viikon aikana, kun parannan huoneen akustiikka alaslasketun katon avulla. Antimode on myös harkinnassa ja menee ostoon heti kun rahat siihen irtoaa..
Ilman muuta tasaisimmat lukemat antava vaihesäädön asento on paras ja pitää valita käyttöön. Perinteisellä voimakkain jakotaajuusalue valitaan -ohjeella tehtynä vasteen suoristustyökalu l. ekvalisaattori pitää olla valmiina tekemään tehtävänsä. Ei riitä että se on ehkä tulossa/harkinnassa. Jos sitä ei ole nyt, tämä ohjesääntö pitää jättää soveltamatta l. odottelemaan kunnes se EQ laitehyllystä oikeasti löytyy. Mutta kuten breez jo totesi, neljän pistetaajuuden menetelmällä vastikkeen todellista hahmoa ei suurella tod. näköisyydellä ole vielä saatu selville.
Vaatinee siis lisää mittauksia. Tämä olikin tosin jo tiedossa, ettei tuo neljän pistetaajuuden mittaus ole riittävä, mutta antoi jotain osviittaa oikealle tielle. Mittauksia siis tiedossa lisää loman aikana
Jos oletamme, että kaiuttimien vaste alkaa laskea 70 Hz tienoilla (aika pienet purkit), säädemme subbarin jakotaajuuden siten, että sen toisto on hieman vaimentunut 60 Hz kohdalla. 60 Hz taajuuksia kuunnellen kun toisto (kaiuttimien ja subbarin yhteispeli) on voimakkain jopa korostunut, niin millä ilveellä vaihe voi olla väärä? Onko joku kuullut orkesterista jossa basistia käsketään soittamaan ihan sama missä tahdissa, kunhan et soita muita lujempaa?
Alspe kuomaseni. Vaihe siinä merkityksessä kuin me sitä tässä käsittelemme tarkoittaa kuuntelupaikalle saapuvien ääniaaltojen postiivisten ja negatiivisten huippukohtien (sekä kaikkien kohtien siitä väliltä) saapumisajankohtia suhteessa toisiinsa. Ts. esim. kun subbarin lähettämä aalto on kuuntelupaikalla ennättänyt johonkin kohtaan, on pääkaiuttimen elementin liikkeelle tuuttaama samantaajuksinen aalto hieman lähempänä tai kauempana aallon tarkastelukohtaa samaisella kp:lla. Sitten mukaan tulee multikompleksi nimeltä huone ja sen reagointi & heijastusominaisuudet eri positiosta lähetettyihin eri taajuuksisiin ääniaaltoihin mitä myös akustiikaksi kutsutaan. Tämä mutkistaa tilannetta todella tuntuvasti. Mitään tahtilajeja tai selvää viivettä yms. muuta tauhkaa vaihesäädön muuttelemisesta ei voida erottaa kuten kuvittelet. On vain *voimakkaampaa tai vähemmän voimakasta bassoa riippuen missä kohtaa aaltonsa käppyrää subbasesta ja pääkaiuttimesta lähteneet ja huoneen kautta näkymättömässä flipperissä kimpoilleet ääniaallot kohtaavat kuuntelupaikalla. *=huoneflipperi tai subbarin vaihesäätimen kelvoton elektroninen toteutus saattaa tuoda toistoon omituisia efektejä subin vaihesäätöä muuteltaessa, mutta nyrkkisääntönä näin.
Ei kyllä minun mielestä kannata laittaa subia ja pääkanavia tappelemaan keskenään vaikka se tarjoaisi suorempaa käyrää.
Enpä arvannutkaan, että tällainen vääntö tästä syntyisi.. No kerran kun sohaistu ampiaispesää, niin jatketaan siitä. Eli alla kuvissa on nyt TruaTRA:lla mitattuja käppyröitä. Mittauksessa edelleenkin varmasti hiukan parantamisen varaa. Ensimmäisessä koko taajuuskaista ja toisessa rajatumpi bassoalue. Vahvistimesta siis asetettu kaikki kaiuttimet small-tilaan ja jakotaajuus 80Hz. Subi siis SVS PB12-NDS ja kaiuttimet Monitor Audio BR2. Käppyröiden selitykset: vihreä: Subin phase 0 astetta keltainen: Subin phase 45 astetta turkoosi: Subin phase 90 astetta lila: Subin phase 135 astetta oranssi: Subin phase 180 astetta Mittauspiste oli noin 25cm takaseinästä asetettu "sohvalle" sweet-spottiin. Osaako joku noista nyt sanoa mikä phasen asento subissani on paras mahdollinen? Itse tulkitsisin, että 45 asteen (keltainen käppyrä) vaihe antaa parhaan vasteen alapäässä. Ja miltä käyrät muutenkin näyttävät eli onko tilanne aivan toivoton? Ja mitä parannuksia voisi tehdä? Auttaisiko tämä kuuluisa anti-mode kuinka paljon tämänlaisessa tilanteessa? Tai mahdollisesti kaiuttimien siirtely ja akustoinnin parantaminen. Hiukan offtopic: Ja miksi ihmeessä vaste tuossa 7kHz kohdalla tippuu noin rajusti? Onko kaiuttimet vain niin kehnot vai onko vika jossain muualla esim. RS-mittarissa, huoneen akustiikassa tai huonossa 10 metrin rca-piuhassa mikin ja äänikortin välillä?
Parhaat asetukset näyttävät olevan 45 tai 90 astetta. Melko pieni ero noiden välillä, ehkä 90 asteen käppyrässä 60-100 Hz alue on paremmin suhteessa tuohon reilun 40 Hz:n kumpuun. Jos tuota kumpua saisi vähän laskettua, oltaisiin jo 5-6 dB sisällä < 100 Hz ja se on ihan ok.
Noista selkeästi turkoosi. Subbarin tasoa voisi mahdollisesti pikkuisen tiputtaa. Vaste näyttää keskivertoa paremmalta. :thumbsup: Syy on RadioShackin mittarissa. Itse asiassa on hyvinkin mahdollista, että RS antaa myös matalilla taajuuksilla liian pieniä lukemia, vaikka käytössä onkin korjaustiedosto.
Kiitokset vastauksista Arttu78:lle ja Breezille! Pitänee siis valita subin vaiheeksi 90 astetta. Viikonloppuna voisin varmistaa vielä asian uusintamittauksilla. Huomasin itsekin, että tuo 7kHz kohdalta alkava vasteen lasku ei ainakaan johdu kaiuttimista, koska vaste laskee siinä kohtaa aivan samalla tavalla jo pelkällä taustamelulla. Muutaman päivän kun tuolla mittarilla ja TrueRTA:lla on leikkinyt, niin aikasta mukavaa hommaa säätämisestä tykkäävälle
Itse olen yrittänyt säädellä subbaria ja vaihtaa sen paikkaa, mutta aina tulee eteen sama ongelma: subbari kuuluu hyvin kaikkialla muualla paitsi kuuntelupaikassa eli sohvalla istuessa. Sama on itseasiassa myös pääkajareilla. Sohvalla istuessa bassot katoavat jonnekin, mutta noustessa seisomaan tai siirtyessä 2-3 metriä sivuun, bassot kuuluvat paljon selvemmin/paremmin. Joku taisi painiskella saman ongelman kanssa jossain päin palstaa.
Miten päin nuo RS:n korjaustiedostot korjaa tuota vastetta? Korjauslukemat tiedostossa ala- ja yläpäässä ovat miinuslukemia... Eli näyttääkö mittari siis liian vähän ja korjaustiedosto suurentaa tuloksia vai päinvastoin?