http://www.pomppivaponi.net/index.php?option=com_content&task=view&id=50&Itemid=2 Uusi, kirjaan perustuva elokuva fantasian ystäville. Katherine Pattersonin Newberry Award -palkinnon saanut "Bridge to Terabithia" -kirja on kääntynyt sitten elokuvaksi.
Tulipä tämäkin nähtyä Jyväskylän fantasiassa, kun plussasetelillä sai lipun ilmaiseksi muunakin päivänä kuin keskiviikkona. Elokuvan nuoret päätähdet Josh Hutcherson ja AnnaSophia Robb kyllä yllättivät täysin. Hutcherson näytteli Zathura: A Space Adventuressa hiukan huonosti, mutta Terabithian hän vetää jo kuin ammattilainen. Mitään valittamista myöskään AnnaSophian näyttelemisestä ei löydy. Mutta kyllä elokuvan loistavimman roolin veti Bailee Madison, aivan loistavine ilmeineen ja puheineen... Tästä tytöstä tulee vielä suuri nimi elokuvamaailmaan. Itse juoni/idea elokuvassa oli hyvä, mutta toisaalta toteutus jotenkin jäi vaivaamaan. Odotin hiukan suurempaa fantasiamaailmaa nähtyäni trailerin, mutta oikeastaan elokuvan ainoat fantasiakohtaukset näytettiin jo itse trailerissa. Elokuvan loppukin oli hiukan yllätyksetön ja tylsä, ei sillä että se olisi huono lopetus, mutta jotenkin loppuratkaisu ei tuntunut oikealta. Ihme kyllä, mutta mitään oikein pahoja kliseitä en elokuvasta löytänyt (tai jos oli, niin ne tuntuivat oikeutetuilta). Elokuva on tehty kuitenkin hyvällä sydämellä, ja tunneskaaloja löytyy aina suruun asti. Bridge to the Terabithia, eli suomeksi Silta salaperäiseen maahan on sopivaa viihdettä kaiken ikäisille, ja aikuisetkin saavat nauraa monessa kohtaa. Ihmetyttää vain miten Terabithiasta ei ole tehty suomidubattua versiota, koska elokuvan ikäraja on K7... Tehtiinhän Jali ja Suklaatehtaastakin suomidubbiversio joka oli kyllä hirveä. Arvosana: 3/5
Hmm, olemmeko varmasti nähneet samaa leffaa? Minusta se ei sovellu lainkaan lapsille, vaan pitäisi olla vähintään 13-vuotias, että saa jotain (hyvää) irti leffasta. Istuin Kinopalatsissa lapsiperheen vieressä ja perheen isä joutui selittämään tarkasti perheen pienokaiselle mitä oikein tapahtuu kun leffan "päätapahtuma" tuli. Nauruja tuli muutenkin hyvin vähän etenkin lapsilta ja epäilen, että he lähtivät pettyneenä pois leffasta. Fantasialeffana en pitäisi sitä missään nimessä, lähinnä tuli mieleen Tideland, vaikkei tietysti ihan yhtä rajusta tapauksesta olekaan kysymys. Aikuisille se toimii kuitenkin melko hyvin ja arvosanaksi voisin itsekin antaa 3/5. AnnaSophia Robbista voisi muuten tulla Natalie Portman-kopio ainakin ulkonäön ja eleiden perusteella.
Siis elokuvahan soveltuu täysin 7-vuotaista ylöspäin kenelle tahansa, mutta siinä olen samaa mieltä että pitäisi olla vähintään yläasteikäinen, jotta elokuvan idean ja vitsit tajuaisi... Mistä 7-vuotias lapsonen nyt osaa/tietää nauraa teinijutuille, ei mistään? Harvoin tulee vastaan tällaisia leffoja, joissa olisi ikäraja matala, mutta jotta jutut ymmärtäisi, niin pitäisi olla vanhempi. Mutta kyllä tämä aikuisenkin viihdyttää koko puolitoistatuntisen ajan.
Tämä taitaa olla niitä elokuvia, mitkä on markkinoitu väärin. Traileri on antanut ihmisille aivan väärän kuvan ja porukat ovat pettyneet, koska elokuva ei ollutkaan sellainen kuin he olivat luulleet. Odottivat uutta Narniaa ja saivatkin jotain aivan muuta. Sinänsä harmi sillä Bridge to Terabithia on erittäin onnistunut elokuva, mikä yhdistää taidokkaasti arkielämän ja mielikuvituksen voiman. Kyseessä on siis pohjimmiltaan draamaelokuva mitä on maustettu fantasiaelementeillä. Ei siis toisinpäin, niin kuin monet ovat luulleet. Tosin nämä katsojat jotka ovat joutuneet pettymään saisivat kyllä katsoa peiliin, koska sieltä ne suurimmat ongelmat löytyvät. Bridge to Terabithian kantavat voimat ovat sen nuoret näyttelijät, jotka tempaisevat katsojan elokuvan maailmaan aitoudellaan ja energisyydellään. Varsinkin AnnaSophia Robb on kuin luotu rooliinsa haltiamaisine kasvon piirteineen. Poloniuksen vertaus Natalie Portmaniin ei ole ollenkaan tuulesta temmattu. Itsellenikin tuli saman kaltaiset fibat kyseisestä neidistä, eikä se todellakaan ole huono asia. Ja siinä missä Josh Hutcherson hoiti kunnialla pestinsä toisessa pääosassa, niin hänen pikkusiskoaan näytellyt Bailee Madison vasta loistava olikin. Siinäpä todellinen luonnonlahjakkuus. Joka kerta kun kyseinen pikkuneiti oli ruudussa, niin hymy nousi väkisinkin huulille. Elokuvan aikuisroolitkin olivat onnistuneita. Robert Patrick oli tiukan isän roolissa paljon muutakin kuin pelkkä kävelevä kliseekimppu. Ja mainitaan nyt myös Zooey Deschanel joka herttaisena musiikinopettajana oli varsin mukavaa seurattavaa. Zooey oli varsin tutun näköinen, ja tulikin elokuvaa katsellessa pähkäiltyä, että mistä se oikein onkaan tuttu. Päädyin Bones sarjaan, mikä olikin melkein oikein. Kyseessä olikin siskokset. Elokuvan pääpaino oli tiukasti tässä arkimaailmassa, joten erikoisefektejä käytettiin varsin säästeliäästi, mutta silloin kun niitä tarvittiin, niin jälki oli komeaa. Muutamat maisekuvat olivat kerta kaikkisen kauniita. Ja koska tämä satumaailma oli lasten mielikuvituksen tuotetta, niin sen osaset koostuivat paljolti lasten omista kokemuksista oikeassa maailmassa. Tämä toimi erittäin hyvin ja sitoi täten nämä kaksi eri maailmaa tiukasti yhteen luoden näin yhden eheän kokonaisuuden. En ole lukumiehiä joten vertailut kirjan kanssa saadaan unohtaa. Täten myös tarina oli tuntematon ja elokuvan tarjoama käänne pääsi yllättämään pahemman kerran. Tuli vähän samanlainen tunne kuin hahmoilla ruudun takana. Ei oo todellista. No, tästä päästiin yli ja loppuratkaisu lämmitti mukavasti mieltä. Ei jäänyt pahaa oloa. Ja kun elokuva oli teknisestikin kunnossa (ohjaus, kuvaus ja musiikit), niin ei tästä oikein ole mitään pahaa sanottavaa. Suosittelen kaikille joilla on avoin mieli... ****½
Professional jo esittelikin tämän elokuvan hyvin, voin lisätä omia kokemuksia lapsisoveltuvuudesta. Omat tytöt näkivät tämän ensimmäisen kerran nuoremman ollessa 6 tai 7. Toi lienee kyllä hiukan alakanttiin, mutta mieluisat muistot siitä on jäänyt, ja ovat katsoneet sen pari kertaa uudestaan. Niinkuin Professional jo mainitsee, niin kyseessä on todellakin draamaelokuva ja välillä aikuisellekin rankka, joten kannattaa katsoa yhdessä ja varata aikaa käydä sen teemoja jälkeenpäin lasten kanssa läpi. Lapsille, jolla ei ole pinnaa katsoa muuta kuin transformereita en suosittele, missään iässä.
Onko Bridge to Terabithiasta (2007) director's cut-versiota? Onko tästä olemassa vain yksi versio. Elokuvan pituus vaihtelee parin minuutin sisään eri tietolähteissä ...jossain näin maininnan extended versiosta. Lieneekö tuo joku laajakuva.
Luin jostakin, että ensimmäinen filmatisointi on jo vuodelta 1985. Onko joku katsonut tämän? Kirja kannataa lukea. Se on nuorten kirja, joten n. 150 sivua lukee nopeasti. Minusta vuoden 2007 filmi seurasi kirjan tarinaa uskollisesti ja sopi minulle hyvin, koska en ole suuri fantasian ystävä tai kuluttaja, joten se vähäinen CGI-puolikaan ei haitannut. Vaikka ikäraja on K7 (Elonet:n mukaan), paremmin leffa sopii kymmenen vuotta täyttäneille. Jos tarvitset vinkkiä mistä asioista elokuvasta lapsen kanssa kannattaa keskustella niin koulukinon sivuilta löytyy materiaalia ( http://www.koulukino.fi/index.php?content=elokuva&id=363). Scanboxin suomiversio dvd tuntuu olevan harvinaisuus kivijalkakaupoissa. Siinä on myös duppaus suomeksi. Ylen hiljattain näyttämä oli tekstitetty.
Kyllä oli niin hieno elokuva että itku meinasi tulla. Vaimolta sitten tulikin. Ei voi muuta kuin suositella aivan kaikille.