Päätelkääpä tästä: Spoiler Leonardo Di Caprion roolihahmo on elokuvan alussa Sheriffi Teddy Daniels. Kun paljastuu, että alku onkin ollut mielikuvituksen tuotetta ja hän onkin 67 potilas mielisairaalassa, selviää että Di Caprion hahmon oikea nimi onkin Andrew Laeddis, eikä Teddy Daniels. Poliisikaverin nimi on Chuck. . . . Andrew: "You know this place makes me wonder" Chuck: "Yeah? What's that boss?" Andrew: "Which would be worse? To live as a monster ...or to die as a good man." Chuck: "Teddy?" The End
Minun mielestä.. Spoiler ..tässä nyt on perus kaava ja kumpaa uskoo riippuu katsojan luonteesta. Näitä on tusinoittain, missa lopun twistin jälkeen sanotaan se yksi lause, jonka voi kääntää haluamallaan tavalla. Fakta on se, että DiCaprio näki vaimonsa aina märkänä, eikä tiennyt syytä siihen, eli palokertomus oli humpuukia, eli hän oli potilas.
Muista myös mitä juuri ennen tuota oli tapahtunut, eli joudut vaihtamaan Leon nimen hänen toiseen roolinimeensä.
Pitkästä aikaa leffa sai miut liimaantumaan penkkiin näin tiukasti. Puolessa tunnissa oli selvää mikä tää etsivä on miehiään, vai oliko? Koko leffassa kelailtiin eestaas onkoeikö ja sitten kun tuli että ei/on niin ratkaisu oli silti yllättävä. Vai oliko, johan puolen tunnin jälkeen tiesin mikä tää etsivä on miehiään? En tunne elokuvahistoriaa enkä osaa vetää vertauksia sinne ja tänne, mut miulle tuli lähinnä mieleen Silent Hill (2 (peli, ei elokuva)). Useissa kohtauksissa satavarmasti näin suoria viitteitä peliin, kuvakulmat ja teräsverkot ja kaikki. Vai näinkö? Teema itsessään on varmasti klassinen elokuvahistoriassa (?), mutta edelleen Silent Hill 2 tulee mieleen. DiCaprio teki taas kerran erinomaisen suorituksen, onhan hää aikalailla paras "nuori" näyttelijä mitä jenkkilästä löytyy, vaikka Titanicin tyttöleffamaine tais tuhota rispektit silloisilta teineiltä, joihin itse lukeudun. Yks parhaista ns. mindfuck-leffoista mitä olen nähnyt. Vai olenko nähnyt? Njoo, ei tää (kenties) ole niin tulkinnanvarainen ku yllämainittu peli, mut erinomainen leffa silti. 5/5
Itse pidin leffasta :thumbsup: Spoiler Vähän saman tyyppinen kuin Number 23 ja olikos se nyt Fight Club, missä kaikki olikin mielikuvituksen tuotetta. Olen parin skitsofreenikon kanssa jutellut heidän sairaudestaan ja siitä "mielikuvitusmaailmasta", sanoisin että tässä leffassa on hyvin todenmukaisesti osattu kuvata tuota sekavaa mielen kehittämää rinnakkaistodellisuutta. Ups, sorry...spoilerit toki olisi pitänyt huomata
En huomannut keskivälin notkahdusta joten ei tämä ylipitkältä tuntunut ollenkaan. Hyvin kuvattu ja musiikki ehkä tahallisen liioitellusti korvia särkevää!
Shutter Islandia katsoessa vertaukset The Shiningiin tulevat välittömästi mieleen: kumpikin käsittelee ihmisen mieltä ja sen harhoja, ja kummassakin on erittäin painostava tunnelma. Kubrick-vaikutteita näkyy myös siinä miten elokuva on kuvattu: värit ja paikallaan pysyvä kuva hallitsevat. Mahtava tunnelma elokuvassa oli koko ajan. Shutter Island edustaa myös Leonardo DiCaprion uran parasta roolisuoritusta. Mielestäni Leo roolista toiseen näyttelee hahmoaan siinä missä moni parempi näyttelijä on esittämänsä hahmo valkokankaalla. Shutter Islandissakin asian laita vaikutti tältä alkuun; Spoiler toisaalta loppuratkaisun takia tämä sopikin oikeastaan Leon suoritukseen. Leo teki kuitenkin vaikutuksen etenkin elokuvan lopussa aitoudellaan ja heittäytymisellään. Elokuvan muut hahmot mukaan lukien Sir Ben Kingsley jäivät hieman yksiulotteisiksi, mutta sekin tavallaan sopi elokuvan teemaan. Terävintä Martin Scorcesea tämä elokuva ei kuitenkaan edusta eikä se ole The Shiningin veroinen. Loppuratkaisu oli liian ennalta-arvattava eikä elokuva oikeastaan edes pyrkinyt tekemään siitä yllättävää. Ei elokuvassa tarvitsekaan äkkikäännös-twistejä olla, mutta jos sävelet ovat selvät heti alkuun, niin katsojalta vähenee motivaatio elokuvan ratkaisun selvittämisen suhteen. Toisaalta esimerkiksi Leon hahmon viimeinen repliikki elokuvassa pelasti aika paljon. 3.5/5 :naminami::naminami::naminami::thumbsup:
Pitkään ollaan oltu the Maskulan kanssa ihan eri linnoilla siitä mikä on hyvää ja mikä ei mutta nyt vihdoin Tapsa on samaa mieltä mun kaa... loistava leffa!
Tuo oli hyvä huomio. Itse pidin paljon leffan työnjäljestä, Leon roolisuorituksesta ja synkästä tunnelmasta, vaikkakin tämän tyylisiä on tullut nähtyä ja emäntäkin olisi voinut heti todeta juonesta, mikä totta tai tarua. Parasta trilleriä pitkiin aikoihin. Tämän tyyppilajin elokuvista voi aina sanoa, mikä on loppuratkaisu, se on se toinen tai sitten se toinen, mikä parasta, juonesta jää halu kehittää toisenlainen juoni, mutta mitäpä jos.. Spoiler ..koko saari olisi ollut vain trauman aiheuttamaa mielikuvituksen tuotetta ja koko hoitolaitos normi hullujenhuone nykyajassa jne.. Jyrkännekohtauksessa tuli mieleen tunnelmaltaan Ring.. Hyvin toteutettu unen omainen kohtaus. Se mitä jäin miettii tuon leffan lopussa oli filosooffista.. "Which would be worse? To live as a monster ...or to die as a good man.".. Tämän voi katsoa uudestaan.. 4/5
Itse elokuvalle 3,5 / 5 tähteä. Ennakko-odotukset antoivat odottaa jotain vuosisadan trilleriä, joten melko tavanomaisen oloinen juoni sitten vähän pudotti vaikutusta, mutta oikein hyvä silti. Ja ei sen juonen / lopun voi käsittää kuin tasan yhdellä tavalla. Tällaisissa leffoissa on katsojilla monesti taipumusta päästää liikaa mielikuvitustaan irti, eli näin se meni: Spoiler Teddy / Andrew oli koko ajan potilas ja Chuck oli koko ajan lääkäri. Lopulta kävi juuri niin kuin hoitohenkilöstö toivoi: Teddy / Andrew tajusi, että on sairas, ja että ei oikeasti ole seriffi, mutta koska hän vihdoin tajusi ja hyväksyi myös mitä on oikeasti tapahtunut, hän päätti feikata Chuckille/Spencerille ja muille, että olisi edelleen toivottomasti sairas eikä tajua vieläkään tapahtumia. Andrew/Teddy sanoi haluavansa mielummin kuolevansa hyvänä miehenä, eli liittovaltion seriffinä joka yrittää tehdä hyvää "good man", kuin elää sen tiedon kanssa, mitä hän on antanut perheelleen käydä "live as a monster". Ja koska Andrew oli feikannut Chuckille ja muille, että luulee edelleen olevansa Teddy, sen takia Chuck sanoi Andrewta Teddyksi. Tosin Chuck sanoi sen hiukan kysyvästi, miettien varmasti sillä hetkellä, mitä Teddy/Andrew mahtoi tarkoittaa tuolla lauseellaan.
No kyllä tämä varsin hyvin piti otteessaan koko pitkän kestonsa ajan. Jonkin verran alkupuolella nämä Michelle Williamsin hengettömät kohtaukset ärsyttivät, mutta kyllä niille loppujen lopuksi sitten ehkä oikeutuksensa löytyi, ja noin muuten tunnelma pysyi varsin hyvin kohdillaan. Elokuvan lopusta... Spoiler Eipä olisi arvannut aikoinaan, että yhden Fight Clubin vaikutukset näkyvät näin voimakkaasti, ja elokuvakäsikirjoittajat ja kirjailijat väsäilevät vähän väliä tarinoihinsa näitä "hahaa, se olikin se itse"-loppujaan, niin että pikkuhiljaa alkaa jo kyllästyttää. Toki, Shutter Islandissa tämä käänne ei ollut lähellekään tökeröimmästä päästä. Leffalle arvosana 3½, mutta katsotaan kasvaako ajansaatossa neloseen saakka. Ei lähellekään heikointa Scorsesea 2000-luvulla, päinvastoin.
Niin ja: Spoiler Eikös tuolle Teddy(Andrew):lle kerrottu jossain kohtaan, että lobotomia vie muistin. Jospa hän halusi vain unohtaa kaiken.
Aikas hienosti kasattu kokonaisuus. Hyvä meininki koko ajan mysteerissä joka piti hallussaan erinomaisesti loppuun saakka. Näitä tehdään nykyään niin vähän, kun käsikirjoittajat tuntuvat lakkoilevan jatkuvasti uusista elokuvista päätellen...
Loistonäyttelyä ja tunnelmaa. Tarina ei ikävä kyllä vastannut ihan odotuksia. Katsoin eilen Inceptionin, joten tässä oli nyt minulle liikaa samaa kamaa lyhyen ajan sisällä. Spoiler Veit sanat suustani. Elokuvan jälkeen katsoin ekstroja ja niissä päästiin asian ytimeen. Tekijät kehuivat toisiaan niinkuin ekstroissa tavataan tehdä. Kehuivat tarinan useita kerroksia ja sitä, miten näyttelijät taitavasti näyttelivät kohtauksen ikään kuin kahdesta eri näkökulmasta yhtä aikaa ja miten haastavaa ja tarkkuutta vaativaa puuhaa se oli. Varmasti tämä onkin ollut mukavan haasteellinen projekti elokuva-ammattilaisille käsikirjoittajasta ja ohjaajasta näyttelijöihin. Ja hyvin he onnistuivatkin. Ammattilaisen on mukava kokeilla rajojaan, siitä saa tyydytystä. Harmi vain, että elokuvan katsojan näkökulmasta tällainen toiminta ei sitten olekaan niin palkitsevaa. Vähän kuin omaksi ilokseen jammaileva taitava bändi, joka unohtaa yleisönsä, soittavatkin toisilleen eivätkä yleisölle. Eihän tämä huono leffa ole, mutta halusin katsoa tiukan rikosmysteerin ja sitähän tämä ei tarjoillut vaikka traileri sellaista vähän lupaili. Vähän kuin tilaisi ravintolassa klubileivän ja saisinkin leikkeen. Hyväähän sekin on, mutta si eitä, mitä halusi.
Näyttelysuoritukset olivat ihan hyviä ja leffana ihan mukiinmenevä. Ei tästä nyt kyllä klassikkoa saa tekemälläkään, mutta ei leffateatterinpenkkiin nukahtaakaan tarvinnut. 3/5
Yhdyn pitkälti muiden mielipiteisiin, ihan hyvä, mutta ei mikään klassikko. Leolta hyvä suoritus, vaikka näen edelleen sen Jack Dawsonin Titanicista, kun mies tulee kameran eteen (eikä se laivakohtaus auttanut ainakaan, mietin milloin Celine Dion alkaisi soimaan taustalla). Loput näyttelijäkaartista vetävät myös hyvin. Musiikkin oli komeaa kuultavaa, mutta välillä sitä käytettiin liikaa. Itse en tällaisista mindrape-leffoista hirveästi välitä. Eikös silloin ala-asteellakin opettajat sanoneet, ettei sitä tarinaa lopeteta niin, että kaikki on ollutkin vaan unta? Meidän koulussa ainakin... Fight Clubkin mielestäni pilattiin samanlaisella käänteellä. Arvosteluissa nämä elokuvat tuntuvat menestyvän, mutta itse olisin mieluummin katsonut, miten Leo ratkaisee naisen katoamisen ja tutustuu saaren salaisuuksiin jne. No ainakin on uudelleenkatsomisarvoa. 3/5
Hyvä elokuva! Spoiler Minusta tässä oli ihan selkeä tarina loppujen lopuksi. Andrew oli seriffi, jonka vaimo ensin poltti heidän oman kaupunkiasuntonsa ja myöhemmin tappoi lapset. Tästä Andrew meni sekaisin ja tappoi vaimonsa. Tämän jälkeen Andrew joutui vankimielisairaalaan, jossa oli kaksi vuotta. Lopulta hoitomuotona kokeiltiin seriffinä leikkimistä, joka myös tehosi. Tämän jälkeen Andrew parantui ja palasi mieleltään seriffiksi. hän näki lopussa tumman miehen pihalla "piikki" kädessään ja yhdisti pisteet; täällä tehdään sitten kuitenkin asioita, joita ei saisi ja päätti näytellä sairasta, jotta saisi todisteet laittomasta hoidosta ja koko porukan narautettua. Oliko järkevä?