Sennheiser HD 600 - Ultimate Thread

Keskustelu osiossa 'Kuulokkeet sekä muut audiolaitteet' , aloittajana Mr Monk, 25.10.2007.

  1. kelinci

    kelinci Member

    Liittynyt:
    18.10.2007
    Viestejä:
    65
    Saadut tykkäykset:
    0
    Näinhän se varmasti on.

    Se mitä tarkoitin sanoessani että monikanavan ja LFE:n puuttuminen ei ole minulle mikään valtava ongelma oli, että omassa käytössäni monikanavaa tai LFE:tä tulee ääniraidan muodossa aniharvoin vastaan. Ne elokuvat mitkä katson (pl. elokuvissa käynnit) tulevat käytännössä pelkästään digi tv:n puolelta. Streamit, urheilut, podcastit, youtube yms. apple tv:n kautta ovat kaikki myös 2ch (tämä onkin pääasiallinen käyttö).

    Sitten kun edes suurin osa TV-kanavista alkaa näyttää HD:ta (valinnaisella monikanavaäänilla + LFE), sitten voin harkita AVR:n ja vaikka surroundkaiuttimien hommaamista.
     
  2. John-117

    John-117 Active Member

    Liittynyt:
    06.09.2015
    Viestejä:
    616
    Saadut tykkäykset:
    31
    Dolby Digital 5.1 on aika yleisesti käytössä lisäoptiona telkkarielokuvien ja parhaitten sarjojen lähetyksissä Mpeg1 stereon lisäksi (ainakin kaapeliverkossa). Apple TV:ssä pyörivistä streaming-pilvipalveluista DD 5.1:stä tulisi ainakin Netflixistä tuutin täydeltä.

    Sinä et tietenkään koskaan näe niiden olevan tarjolla, kun sinulla on TV:n ja Apple TV:n audio-lähtöasetus asennossa stereo.
     
    Viimeksi muokattu: 17.08.2016
  3. John-117

    John-117 Active Member

    Liittynyt:
    06.09.2015
    Viestejä:
    616
    Saadut tykkäykset:
    31
    En oikein tiedä miten hemmetin teoreettisesti tätä pitäisi lähestyä että sen pohtimiseen tarvitsisi monimutkaista rytömatematiikkaa, viikkotolkulla aikaa tai "pyöritellä paperilla vuosikausia"... Olen pohjimmiltani käytännön mies ja ajattelen sen teoriassa seuraavalla tavalla:

    jännitejako muodostuu antoimpedanssin ja kuulokkeen impedanssin sarjakytkennän suhteesta: jos antoimpedanssi on iso ja kuulokkeen impedanssi vaihtelee paljon, antoimpedanssiin jää jännitehäviötä = kuulokkeen napoihin vaikuttava jännite (sähköinen taajuusvaste) alkaa jännitejaon seurauksena myös vaihdella.
    Kun antoimpedanssi on minimaalisen pieni, siihen "jäävä" jännitehäviökin pysyy aina minimaalisen pienenä: kuulokkeen napajänniteen vaihtelu pysyy minimissä l. sähköinen taajuusvaste suorana.


    Sen pituinen se. Lisäpohtiminen voi olla akateemisesti mielenkiintoista (jos tämmöiset akateemiset asiat kiinnostaa), mutta siitä ei ole käytännössä enää mitään hyötyä. Jätänkin sen suosiolla Teoreettisen Antoimpedanssitieteen Laitoksen yliopistopoitsuille yms. siirtofunktioitten siirtelijöille... :D



    P.S. Bugatti maksaa satoja tuhansia euroja (ja on käyttöautona varmaan aika Fiatti noin muutenkin...), antoimpedanssiltaan käytännössä täydellinen kuulokevahvistin muutamia satasia. Ei ole oikein toimiva vertaus... Jos alat laskea itsellesi palkkaa viikkojen pohtimistyöstä, mikä antoimpendanssi on juuri ja juuri mukiinmenevä millekin korvaläpälle, jäät nopeasti "tappiolle" myös kuluissa ja kustannuksissa. Esim. minun DIY-taksani on 150 €/h + turhan työn lisä + evvk-korvaus + menetetyt pullopantit. Arvostan nimittäin vapaa-aikaani.
     
    Viimeksi muokattu: 18.08.2016
  4. 71 dB

    71 dB Well-Known Member

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    9 665
    Saadut tykkäykset:
    187
    Ihan niin teoreettisesti, kuin mitä kiinnostaa asiaa selvittää. Eikä pyörää tarvitse itse keksiä. Olen se henkilö maailmassa, jotka selvitti hyväksyttävän antoimpedanssin raja-arvon mm. HD 600 luureille (42 Ω) ja mielelläni jaan tiedon koko muulle maailmalle, myös sinulle, joka olet näiden luurien uskollinen käyttäjä. E-MU 0404 USB:tä käyttäjät tietävät siten, että HD 600-luurien kanssa ollaan rajan paremmalla puolella, joska paremminkin asiat voivat olla, niinkuin sinulla. ;)

    Oleellista on se, että esim. 10 Ω antoimpedanssi on joidenkin luurien kanssa käytännössä sama asia kuin 0 Ω, mutta joidenkin toisten luurien kanssa ei todellakaan. Antoimpedanssille immuuneimpia luureja näyttäisi olevan Sennheiser HD 580, joka sietää jopa 88 Ω antoimpedanssin! Tuota luuria on aikuisten oikeasti aivan sama ajaa 0 Ω tai 10 Ω liitännöistä. Toisaalta sellaiset luurit kuin Sennheiser HD-598 tai Koss Porta Pro ovat hyvin vaativia antoimpedanssi suhteen. Yleinen sääntö, että antoimpedanssin pitäisi olla korkeintaan 1/8 luurien nimellisimpedanssista pätee kohtalaisen hyvin, joskin muuttamalla sääntöä 1/8 => 1/20, saadaan katettua käytännössä kaikki maailman luurit vaativimpia myöten.

    Näin se menee, juu. Tästä kun mennään syvemmälle, niin nähdään, miten antoimpedanssi näkyy mekaanisella puolella mekaanisena resistanssina jne. Tässä on periaatteena, että sähköinen resistanssi näkyy konduktanssina mekaanisella puolella eli iso antoimpedanssi näkyy pienenä mekaanisena resistanssina ja toisinpäin.

    Yleensä hommat tosiaan kannattaa jättää niille, jotka osaavat.

    No enhän minä miettisi näitä juttua sekuntiakaan, jos en kokisi niitä mielenkiintoisiksi ja nauttisi hommasta. Mitä sitä sitten pitäisi vapaa-ajallaan tehdä? Bongata lintuja? Itsekin taidat nauttia suun soittamisesta täällä, kun se on sinulle 150 €/h + pullopantit jne. arvoista.
     
  5. John-117

    John-117 Active Member

    Liittynyt:
    06.09.2015
    Viestejä:
    616
    Saadut tykkäykset:
    31
    Ok, mutta puhu vain omasta hyväksynnästäsi. Esim. minä edelleenkin paheksun muita kuin nollalla alkavia pääte-impedansseja. :)




    Tuo on käytännön kannalta... ööh... melko tarpeetonta.


    Sinun kannattaisi opetella ryyppäämään, hyvä ystävä. Kyllä vain. Aina kun differentiaaliyhtälöt alkavat tunkea mieleen, sihauta lonkerotölkki auki. Mekaanisen konduktanssin ja negatiiviisen antoimpedanssin problematiikkaan kannattaa sivauttaa jo tanakat siivut kossua! Alkoholi yksinkertaistaa ajattelua, ja saa törmäämään puuhun metsässä. Näin huomaat, että näennäisen suoraviivaisen junttimainen siirtyminen korkeasta antoimpedanssista (A) suoraan maaliin (B) ilman matemaattista sekoilua ja muita turhia välivaiheita turauttamalla antoimpedanssin suoraan nollaan onkin itseasiassa todellinen neron ratkaisu!


    E = MC^2

    Zout = 0 ohm


    Audio E. Ainstain
     
  6. 71 dB

    71 dB Well-Known Member

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    9 665
    Saadut tykkäykset:
    187
    Juu, niin paheksut niin, mutta kun "nolla" ei ole niin yksinkertainen juttu, kuin luulet. Itsekin olet todennut, ettei esim. Corda Classicin antoimpedanssi ole tarkalleen nolla, vaan jotain nollan ja ykkösen väliltä, ilmeisesti lähempänä nollaa? Sanotaan, että se on milliohmin tarkkuudella 0,262 Ω. Jos tämä pyöristetään ohmin tarkkuudella, niin tulos on toki 0 Ω. Toisaalta ohmi olisi voitu määritellä toisin, esim. 10 kertaa pienemmäksi yksiköksi. Silloin impedanssi olisikin 2,62 Ω ja ohmin tarkkuuteen pyöristys antaisikin 3 Ω eikä nollaa! Eli ilmeisesti et hyväksyisi enää laitettasi, jos ohmin määritelmä muuttuisi kuvaamallani tavalla huomenna? Kuitenkin äänenlaatu pysyisi identtisenä. Tästä syystä hirttäytyminen siihen nollaan ei ole niin älyllistä. Ei kai laitteiden "hyvyys" voi olla kiinni siitä, miten suureet on määritelty!

    Jos ohmi olisi määritelty 100 kertaa suuremmaksi, 42 Ω olisikin 0,42 Ω eli ohmin tarkkuudella nolla! Hurraa! Valitettavasti ei määritelty, joten John-117 ei voikaan impedanssia hyväksyä.

    Tästä syystä ei ole järkevää palvoa nollaa, vaan sitä, mitä tietty impedanssi tarkoittaa äänenlaadulle. Siksi määrittelin kriteerit äänenlaadulle ja lasken niiden mukaiset rajat impedansseille. Minun menetelmäni ei siitä mihinkään hetkahda, vaikka suureiden määritelmät muuttuisivat. Kaikki skaalautuisi nätisti mukana.

    Asioiden tarpeettomuus on aika subjektiivinen asia. Kuurojen mielestä kuulokkeet ovat aika tarpeettomia.
     
  7. John-117

    John-117 Active Member

    Liittynyt:
    06.09.2015
    Viestejä:
    616
    Saadut tykkäykset:
    31
    Se on valmistajan mukaan < 0,1 ohm

    http://www.meier-audio.homepage.t-online.de/classic.htm

    Ai, nyt SI-mittayksiköitten muuttuminen voisi olla ongelma... :D no lupaan tarkistaa numeroitani heti kun nykyisen SI-systeemin tunteman ohmin määritelmä muuttuu. George Ohmi ja pari muutakin vanhaa fyysikkoa saattaa sitten nousta haudasta sähkökirveitten kanssa kostamaan määritelmiensä muuttajalle...


    P.S. Minulla ja käytännön sähkömaailmassa nyt käytössä olevan ohmin määritelmän mukaan yksi (1) ohmi on sellainen määrä sähköistä resistanssia, joka esiintyessään johtimessa yhden (1) voltin potentiaalieron välillä, saa aikaan yhden (1) amppeerin virtaa ILMAN kys. johtimeen kohdistuvaa ulkopuolista sähkömagneettista voimaa.
     
  8. 71 dB

    71 dB Well-Known Member

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    9 665
    Saadut tykkäykset:
    187
    OK. ;) Minulla vanha HD 580 ja siinä käsittääkseni sama kaapeli kuin HD 600 -mallissa vakiona. Resistanssiksi tuolle kaapelille mittasin (meno + paluu) n. 1,5 Ω (surkean mittarini tarkkuus näin pienillä resistansseilla vähän sitä sun tätä...). Kaapeli pitäisi laskea mukaan antoimpedanssiin, joten siinä mielessä 42 Ω rajani tarkoittaa oikeastaan n. 40 Ω antoimpedanssia kuulokelähdölle. Asia, joka jäi tässä aiemmin toteamatta.
     
  9. John-117

    John-117 Active Member

    Liittynyt:
    06.09.2015
    Viestejä:
    616
    Saadut tykkäykset:
    31
    HD 600:n vakiojohto on aika scheisse, heikoin osa koko luurissa. Niin ohutta rihmaa että kasvattaa antoimpedanssia jo sen takia, 6,3 mm plugi on adapterilla (ylimääräinen liitos, kasvatta antoimpedanssia lisää), eikä kestä kuulokejohdon elämää l. mekaanista käsittelyä ohuutensa takia kovin pitkään. Käytänkin omissani HD 650:n johtoa, joka korjaa em. puutteet (HD 600:ssa ja HD 650:ssa on samat luuripään liittimet l. niiden johdot käyvät toisilleen). Kaikin tavoin huomattavasti parempi sähköjohto, eikä maksa paljon. Suositeltava fiksaus kaikille HD 600:n hifikäyttäjille.
     
  10. x_jmt_x

    x_jmt_x Well-Known Member

    Liittynyt:
    18.08.2006
    Viestejä:
    6 759
    Saadut tykkäykset:
    206
    Ei tässä, mutta juuri siitä on ollut kyse sen seitsemän kertaa tuolla naapurifoorumilla. En tarkoittanutkaan, että tässä.