Sanokaapas mitä kannattaa ottaa huomioon kun alkaa rakentamaan täysin tyhjästä taloa/huonetta kotiteatteri/hifi käyttöön. Tästä on varmasti threadeja, mutta nopealla vilkaisulla en löytänyt. Lähinnä linkkejä aikaisempiin keskusteluihin siis kaipaan.
Sanokaapa onko normia kun äänet tuntuu (bassot varsinkin) pumppaavan/huojuvan kun kuuntelen mp3-musaa pc:ltä mediaplayerilla? Käytössä Denon 1909, 4x Usher s520, Bk xls200df ja asetukset säädetty jotenkin ja 2ch äänet vedetty pc:ltä optisella. Varsinkin jos Denonista laitan Dolby PLII music niin ääni tuntuu huojuvan eestaas(joissain biiseissä ei kaikissa), mutta poistuu kun laitan esim. 5ch stereo simun ja samalla bassot vähenee.
no älä käytä niitä dolbytiloja tms 5channel stereota.. vika on suoraan niissä sillä ne kaikki feikki laajennus tilat ovat roskaa ! 2 kanava musalle vain kaksi kaiutinta ilman mitään equa tai tilamoodeja niin johan kuulostaa hyvälle !
Ainoat "laajennus"-tilat, joissa on oikeasti järkeä, on Dolbyn Pro Logic -dekooderit. Dolby Surround -matriisikoodatut stereoäänet, joita esim. televisiosta tulevissa leffoissa usein käytetään, jakautuvat kivasti kuuteen kanavaan vaikkapa Pro Logic II Moviella. Sitten taas, kun materiaalia ei ole suunniteltu tähän tehtävään, saatetaan ääntä kuulla vähän mistä päin huonetta sattuu. Tämä varsinkin elektronisella musiikilla, etenkin vahvasti pakatulla sellaisella.
Kun auto tms ajaa riittävän kovaa vauhtia, näyttää siltä, kuin vanteet pyörisivät väärään suuntaan. Mistä tämä johtuu ja mikä on riittävä vauhti ilmiön syntymiselle?
Saat kumikarkin ja papukaijamerkin jos todistat ilmiön omin silmin ulkona auringonvalossa. Esim. ajamalla autolla toisen auton vieressä ja tarkkailemalla sen vanteita. Ilmiötä et näe, säästyn palkintojen ostamiselta. Ilmiötä et myöskään näe omin silmin pimeällä ajaen jos valaistus hoidetaan tasajännitteellä, esim. 12 voltin autohalogeenien avulla. Ilmiö havaitaan vain ja ainoastaan silloin kun valaiseminen tapahtuu syklisesti ja/tai havainnointilaitteessa on syklisyyttä. Esim. 50 Hz verkkojännitetoimiset katuvalot tai sisävalot synnyttävät 100 valopulssia sekunnissa ja ilmiön havaitseminen mahdollistuu. Samoin tv-videokamerat kuvaavat syklisesti, 50 kuvaa sekunnissa lomitellut kamerat euroopassa. Paskalaadun lisääntyessä taajuus hiipuu jonnekin 15 kuvaan sekunnissa paska-nettivideokameroilla. Huippulaatuiset ammattilaitteet taas kuvaavat esim. 2000 kuvaa sekunnissa, kunhan valaistus on hoidettu kuntoon megawatin lampuilla (törmäystestit) tai auringonvalolla ja moninkertaisilla peileillä. Ilmiö perustuu stroboskopiaan. Välähtelevään valaisuun tai havainnointiin. Videokamera kuvaa auton pyörivää vannetta valonvälähdyksen tai sulkimen avautumisen aikana. Sitten valo sammuu tai suljin sulkeutuu. Tänä "pimeänä" aikana auton vanne voi pyörähtää eteenpäin vaikkapa vajaan vannepuolan verran, eli jos vanteessa on 5 puolaa, vanne kiepsahtaa lähes viidenneksen kierroksesta eteenpäin. Ja kun valo seuraavan kerran välähtää tai suljin avautuu, vanne onkin siirtynyt ikäänkuin aavistuksen verran taaksepäin, mikäli puolia katselee. Jos katselee ilmantäyttöventtiiliä tai muuta tarkkaa objektia renkaassa, huomaa sen siirtyneen eteenpäin eikä taaksepäin. Silmä ei osaa seurata nopeasti vilisevää renkaantäyttöventtiiliä vaan silmä haluaa mieluummin lukittautua hitaammin liikkuviin kuvioihin, ja vanteen puolat vaikuttavat liikkuvan hitaasti taaksepäin, tai eteenpäin, mutta siis hitaasti. Sitten kun vanteen puolien liike kiihtyy tai hidastuu reilummin, menetetään synkroni valonvälähdyksien tai kamerasulkimen kanssa, ja puolat vilisevät epämääräisissä kohdissa 50 kertaa sekunnissa, eikä silmä enää jaksa lukittautua niihin, pyörä näyttää pyörivän epämääräisellä suurella nopeudella. Auringonvalossa paljaalla silmällä vanteen puolien katsominen on kakofonista kaaosta, silmä ei pysty lukittumaan mihinkään. "Riittävä vauhti" on epämääräinen kysymys tai vaikea vastata. Jos käytetään pimeässä paljaalla silmällä katseltuna ultranopeaa valonvälähdystä stroboskopian tuottajana, esim. 1/100000 sekunnin välähdys, kuin stillikameran salamalaite, mutta ei saa olla liian häikäisevä välähdys, niin silloin periaatteessa mikä tahansa renkaan pyörimisnopeus voidaan "pysäyttää" eli 300 km/h ajonopeudessakin vanne näyttää pysyvän paikallaan tai pyörivän hitaasti taaksepäin tai hitaasti eteenpäin. Välähdykset voidaan jopa ajoittaa tapahtumaan aina silloin kun vannepuola osoittaa suoraan ylöspäin, eli jokaisen puolan osoittaessa ylöspäin valo välähtää. Silmä luulee tällöin vanteen olevan paikallaan vaikka ajettaisiin 500 km/h. "Liian hidas vauhti" voisi kuvata valonvälähdyksen kestoaikaa. Kun valonvälähdys kestää liian kauan, esim. 1/50 sekuntia, silloin vanne liikkuu liian suuren matkan tuona valaistuna aikana ja syntyy liike-epäterävyys silmään tai kameraan, vanne muuttuu sumeaksi, illuusio katoaa. 1/250 s on mielestäni kaikista pisin sallittu valotusaika, joka vielä kykenee illuusioita synnyttämään. 1/1000 s on vielä parempi, sitä nopeammat vielä parempia. Valotusaika tai suljinaika määrää suurimman ajonopeuden, jos näin voisi asian sanoa. Esimerkki: 100 välähdystä ja 100 mustaa hetkeä sekunnissa = 10 ms per välähdys+pimeys. Pidetään valo (tai valotus) päällä vaikkapa 1 ms ja pimeyttä olkoon 9 ms. Valon aikana, 1/1000 s aikana siis, vanteen puola liikahtaa noin sentin verran, se määrä ehkä sallitaan liikesumeudeksi. Sekuntiin mahtuu 1000 kpl "sentin liikkeitä" eli 1000 cm eli 10 m. Jos renkaan kehä on 2 m pitkä, sekunnissa rengas pyörähtää 5 kierrosta, ajonopeus on 10 m/s eli 36 km/h. Mustan ajan määrällä ei niinkään ole väliä maksimin ajonopeuden määrittämisessä, vaan se valaistu aika rajaa asiat liikesumeuden takia. 1/1000 s välähdyksien avulla voi siis ajaa 36 km/h nopeutta, sitä nopeampi ajo muuttaa vanteen liian sumeaksi, puolat muuttuvat pullamössön näköiseksi. 1/10000 s valotusaijalla voi ajaa 360 km/h nopeudella. Tarkkailkaa formula1-kisojen "hidastuskuvia" auton vanteista. Vaikka olisi käytetty vakionopeuskameraa tai ylinopeuskameraa niin joka tapauksessa valotusajan on pitänyt olla noin 1/10000 tai muuten vanteen puolat menevät videokuvassa liian sumeiksi. Tarkkaa tutkimusta en ole tehnyt. Stroboefektin ja liiketerävyyden mahdollistamiseksi valonvälähdyksien tai valotusaikojen tarkat lukemat voivat olla jotain muutakin, mutta suuruusluokka on kuitenkin näillä main.
Nonii, ajatuskoppa ei toimi yhtää ja muutenkin tietämys näistä heikohkonlaista Kuuntelin jotain ihme klubi musiikkia ja mielenkiinto heräsi kun kovemmalle käänsi voluumea niin kartio sanoi välillä *flop flop*, eli onko tuo pohjaamisen ääntä vai mikäs tohon iski? ei kumminkaan taida kauhea terveellistä olla? pienemmällä voluumella toimi ihan hyvin ja mitään erikoista ei kuulunnut.
Voiko ihmisen kasvoista päätellä tämän luonnetta? En tarkoita kampausta, korvakoruja, tms., vaan anatomisia piirteitä.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Tietysti ensimmäinen vastaus on ei, mutta kun alkaa miettimään, mistä luonne johtuu, niin kaipa siinä voi jotain vaikutusta olla. Nimittäin, tietynlaisiin rooleihinhan haetaan tietyn näköisiä tyyppejä. Esim. ilkeän ihmisen rooliin haetaan ilkeän näköistä ihmistä, eli sellaista, joka naama peruslukemilla näyttää jo vähän hurjistuneelta. Sitten TV:tä katselleille ihmisille alkaa muodostumaan oletuksia ilkeän ihmisen ulkonäöstä. Siitä kun sitten siirrytään tosimaailmaan pienet ennakkoluulot mielessä, niin voi olla, että ilkeän näköisiä ihmisiä tulee kohdeltua huonommin kuin muita (siis ennen kuin ollaan kunnolla tutustuttu), joten heistä tulee ilkeämpiä..? Ai niin, ja tietysti: rumat naiset ovat varmasti keskimääräistä mukavampia kuin hyvännäköiset, jotka saavat olla kuinka ilkeitä vaan, niin silti heille riittää seuraa. Älkääkä nyt yleistäkö...
Niin ja lihavat on lepposampia ja mukavampia! Miettikääpä jos lihava olisi vielä kaiken lisäksi mulkku. Tälläistä harvoin näkee... Ja ninkuin tuossa edellisessä sanottiin niin rumat ovat yleensä mukavampia kuin kauniit/komeat! Johtuuko tämä sitten kusen nousemisesta päähän...
Naapuri käynnistää langattoman nettinsä. Taloyhtiön yösähkötoiminen laite käynnistyy (nurmikonkastelulaite, lämmitysvastus, ilmanvaihtokone, viemäripumppu, yövalaistus-loistelamput...). Aurinko laskee ja radiosäätila siis muuttuu, jolloin taloyhtiön antennivahvistimen säätöautomatiikka muuttaa vahvistustaan, signaalin antojännite joko nousee liikaa tai laskee liian alas. Kosteustasapaino muuttuu, viallinen kaapeli tai antennilaite tai liitos alkaa pätkiä. Ottomoottorien kipinäntuottovehkeet, loistelamput, radioamatöörit, sähköpaimenet, sähkömoottorit, voimajohdot... lista on loputon. Syyllisen löytäminen ei onnistu ilman ammattilaitteistoa, ja ajoittaisen vian löytyminen on käytännössä mahdotonta, koska ammattilaiset työskentelevät vain virka-aikana ja vika ei tietenkään noudata virka-aikaa. Vain rikkailla on varaa palkata ammattilaiset yötöihin viikonloppuna tms. Vian löytyminen edellyttää monen vuorokauden keskeytyksetöntä paikalla päivystämistä, että se vika ilmaantuu samalla kun mittarit ovat toiminnassa. On myöhäistä hälyttää mittaajat paikalle vasta sitten kun vika ilmestyy esiin, vika tasan varmasti ehtii loppua ennen kuin mittaajat saapuvat paikalle. Oma antenni on kaikista paras, sen ongelmiin voi ainakin itse vaikuttaa, olla vastussa liitosten laadusta itse, vastata itse antennivahvistimen säädöistä jne. On siis halvinta käyttää omaa parin kympin antennia muutama kymmenen vuotta ensihätään, kunnes vika jonan vuosituhantena käydään korjaamassa. Myös kaapelitaloyhtiöitä vaivaavat kaapeliviat ja kontaktihäiriöt, eli pulmilta pakoon pääseminen edellyttää C-laitteiston vaihtamista T-laitteistoksi kunnes vika on korjattu. Jos laitteisto on C/T-yhteensopiva, riittää kun tökkää oman haravan siihen T-antenniliittimeen.
Nyt ei tainnu ihan osua nappiin DVB-G:n selostus noista auton renkaista (en kyllä jaksanut edes lukea ihan koko viestiä). Ihmissilmässä on myös niin sanottu valotusaika. Kyseinen aika on siis se taajuus missä aivot alkavat käsittelemään yksittäisiä kuvia liikkuvana kuvana. Esimerkkinä vaikka filmin 24 Hz jolloin kuva näkyy yhtenäisenä. Mutta jos taajuus olisikin puolet, eli 12 Hz, niin kuva ei enää olisikaan yhtenäinen. Ja kuinka tämä nyt sitten liittyy niihin vanteisiin? Sopivalla pyörimisnopeudella aivot eivät pysty käsittelemään kuvaa yksittäisenä eikä jatkuvana, jolloin vanne näyttää pyörivän väärään suuntaan. Ja DVB-G voit pastettaa papukaijamerkin vaikka erilliseen viestiin, niin kopioin sen siitä sitten itseleni. Jos et usko selitykseen, niin mene vaikka joskus käymään itse ulkona.
Metsään menet, älä ala sekoittaa asioita toisiinsa. Leffojen 24 Hz kun ei edes ole 24 Hz, koska elokuvissa väläytellään 2 tai 3 kertaa jokaista freimiä, eli välähdyksiä tulee 48 tai 72 kpl sekunnissa. En ole leffassa käynyt aikoihin, en tiedä mikä on tämän päivän tilanne, ehkä niitä kuvia väläytellään nykyisin 96 kpl sekunnissa. Juuri siksi, koska 24 välähdystä sekunnissa aiheuttaisi puolelle katsojista epilepsian tai päänsäryn. Ja se elokuvien 24 Hz ei todellakaan tuota illuusiota jatkuvasta liikkeestä, vaan liike on ärsyttävän nykivää. Ainakin minä vaadin minimissään 50 ERILAISTA kuvaa sekunnissa, että edes jonkinlainen sulavuus alkaa syntyä (saman freimin toistuva räpsyttely ei liikesulavuutta paranna pätkän vertaa). 60 kuvaa sekunnissa on huomattavasti parempi, eroaa siis 50 kuvasta selvästi. Toimintapeleissä kuvamäärää kannattaa kasvattaa vieläkin isommaksi, jopa noin 300 Hz saakka, se vasta alkaa tuottaa silmän kannalta riittävän sulavaa kuvaa. Panoroinneissa asian huomaa helpoiten, myös amatööri kaduntallaaja, jolle tekstini on muuten hebreaa. Alle sekunnissa amatöörikin näkee panoroinnista, katsotaanko 24 Hz elokuvaa vaiko 50/60 Hz lomiteltua videotallennetta. Leffa nykii niin saatanasti, videolla panorointiliike on vähemmän töksähtelevää. Vasta reilusti yli 100 Hz tilanteessa sulavuus alkaa olla riittävän hyvä, siis kun näkee ainakin 100 ERILAISTA kuvaa sekunnissa. Tietenkään kuluttajille toimitettavassa lähdemateriaalissa ei vielä tänään ole 100 erilaista freimiä sekunnissa, mutta liikesulavuus voidaan siitä huolimatta nostaa 100 erilaiseen kuvaan sekunnissa kun aitojen freimien väleihin lisäillään oikein paikoitettuja valekuvia. Näiden valekuvien tarkoitus on nimenomaan parantaa liikkeen sulavuutta, vaikka kuvan terävyys tai aito sisältö ei valekuvien avulla paranekaan. Jos joku ei faktoja usko, menköön opiskelemaan vaikka sotilas-näyttötekniikkaa, kummasti ne militaarityypit ovat ymmärtäneet sen mistä olen vuosimiljoonien ajan paasannut, eli että kuvamäärä per sekunti täytyy olla pirun suuri, ennen kuin illuusio todella portaattomasta liikkeestä syntyy. Tai että ylipäänsä säilytään hengissä, että saadaan tieto vihollisesta viiveettä. Jos joku mielisairas sotilas käyttäisi 24 Hz näyttötekniikkaa, hän kuolisi 42 millisekunnissa eli heti kun astuisi rintamalle tai lentäisi lentokoneen vihollisen alueelle. 300 Hz sen olla pitää; noin 3 millisekunnin viive. Silmä ei auringonvalossa voi nähdä "väärään suuntaan pyörivää" vannetta. Jos näkee, on mielisairas, siis kärsii näköharhoista. Terve aivo+silmä toimii kuten olen jo aiemmin selostanut. Normaali ihminen vaatii valon katkomista (loistelamppu valonlähteenä pimeässä) tai esim. nestekidelaseilla valon silmään pääsyn katkaiseminen. Tai videokameraa ja siinä olevaa suljinta. Eikä näillä pyörivän vanteen tyyppisillä asioilla ole mitään yhteyttä siihen, millaisen kuvamäärän silmä haluaa sekunnissa, kokeakseen liikkeen sulavana tai nykivänä. Auringonvalossa paljain silmi katsottuna vanne pyörii sulavasti vaikka auto ajaisi 0,00000001 km/h tai 99999999 km/h tai ihan mitä tahansa siltä väliltä tai sen alueen ulkopuolelta. Sulavuus ei liity pyörimisnopeuteen mitenkään. Kun vanne pyörii nopeammin, silmä vain kadottaa lukittumisen jossain vaiheessa eikä enää näe vannetta selvästi. Räpyttämällä silmäluomia saa otettua "hetkellisiä valotuksia" eli näkee terävän kuvan vanteesta melko nopeasti pyörivänäkin, mutta kun vanteen vauhti kiihtyy lisää, silmän räpyttelynopeus jää liian hitaaksi ja vanne on sumea vaikka miten nopeasti yrittäisi räpsyttää luomiaan. Räpsyttelemällä ei myöskään saa vannetta pyörimään taaksepäin, liian hidas on räpsylletytahti, liikeilluusiota ei synny jos vain muutama kuva sekunnissa välähtää. Porakoneeseen kun panee pyörimään minkä tahansa esineen, narunpätkän, fillarin pinnan mutkalle väännettynä, haarukan tms., voi auringonvalossa asiaa tutkia ja todentaa kertomani faktat. Ei ala pyöriä väärään suuntaan vaikka mitä yrittäisi. Vastaavasti pilkkopimeässä huoneessa yöllä loistelampun valossa sama porakone pyörivine härveleineen alkaakin pyöriä väärään suuntaan kun kierroslukua sopivasti säätää. 100 Hz on se pyörimisnopeus, jossa illuusio helpoiten syntyy, siis 6000 RPM. Ainakin miniporilla saa riittävän nopeuden aikaiseksi, mutta vaarallista puuhaa on pyöritellä asioita näin nopeasti. Jotta turvallisuus paranisi, kannattaa panna kaksi "puolaa" 180 asteen erolla toisiinsa, silloin 3000 RPM riittää illuusion huomaamiseen. 4 puolalla riittää 1500 RPM jne.
Hieman olisin papukaijamerkkiä odottanut Oman selostukseni asiasta olen antanut, eikä se siitä muutu. Filmitaajuudet nyt oli vain esimerkki alkuperäiseen kysymykseen, jotenka siitä tuskin kannattaa jatkaa sen enempää. Mutta suosittelen silti käymään joskus oikeasti toteamassa tilanne.
Reilun 40v aikana olen katsonut,noh monia elokuvia on tullut katsottua,osaa nautinnolla ja osa osaa ei.Kertaakaan ei ole tullut mieleen pilkut kuvissa tms.Onko tää nyt joku Mulla on paremmat aurinkolasit kun sulla juttu?Pitääkö tätä samaa vakoa kylvää joka kerta,google(kin) kertois ettei tarvis!Tosin en ole kokeillutJos ei joku jo tiedä,nää vehkeet on luotu toistamaan viihdettä,siitä näyttölaitteesta!Muille tulee se ohjelma "rakastuin eiffeltorniin",noh prkl,sekin tulee siitä näyttölaittesta,valituksia kehiin(moon mukana)