Naapuriyksiön seinä on vasten meidän työhuonetta, ja sieltä puskee ihana basso läpi koko huoneeseen (ei onneksi juurikaan muihin huoneisiin). Kummankin huoneen koko on 2,7 x 5,2 x 2,6 (l x p x k) ja seinät tietysti betonielementtiä. Yhteinen seinä on tuo pisin. Saataisiinko naapurille laskettua meidän asuntomme kannalta hyvät paikat kaiuttimille, tai olisiko oman asuntomme puolelle rakennetusta bassoansasta apua? Ajattelin kerrankin hoitaa homman asiallisesti (sitä se joulu teettää) ja tehdä hieman itsekin pohjatöitä. Yleensä valittamisesta on apua joksikin aikaa, mutta mieluummin lähtisin rakentavammassa hengessä liikkeelle. Syy kun kuitenkin on pitkälti talossa eikä asukkaassa. Joku bassoansaprojektikin voisi olla ihan mielenkiintoinen, varsinkin jos palkaksi saisi työskentelyrauhan iltoihin ja etäpäiviin.
Tilaäänien rakentamiseen tarkoitetuista ratkaisuista ei omalla puolellasi ole juurikaan apua. Mikäli naapuri sijoittaisi kaiuttimensa niin että alhaisimmat huonemoodit eivät saisi herätettä, niin tilanne teidänkin puolella olisi parempi. Muiden matalien taajuuksien kuin mooditaajuuksien osalta tilanne ei muutuisi yhtään paremmaksi. Tarvitset siis huoneistojen välille tehokkaamman matalien taajuuksien ääneneristyksen. Käytännössä kaikki vakioratkaisut on tarkoitettu puheäänen taajuuksille, joten ratkaisujen valinta ja mitoitus tulee tehdä asiantuntemuksella ja huolella. Matalilla taajuuksilla suuri parannusta edellyttää järeitä ratkaisuja.
Ohjaa naapurisi tänne niin luemme hänelle vähän rätinkiä passon kuuntelusta. Jos passoapina ei usko hyvällä, voisit aloittaa etäiltapäivät tee-se-itse osa-aika rakennelujuuskestoarvioitsijana kumivasaralla. Kun jumputus alkaa seinän takana, käynnistyy sinulla seinän rakennelujuusarviointi. Vaikutusta voi entisestään tehostaa dual wieldinä toisella kumivasaralla (ns. tuplavasaratekniikka).
Ja toisessa ketjussa kysellään, että miten voisin soittaa bassoja isommalla, kun naapuria muka häiritsee.
Jos sieltä naapurista tunkee vain tietyt taajuudet läpi (satunnaista passon törähtelyä ja humauksia), niin silloin paras apu on jos naapuri itse korjaa passo-ongelmansa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että naapurisi pitäisi rakentaa basso-ansat (kuten jo mainittu), tai vaihtoehtoisesti digitaalisesti equttaa pois ongelmataajuudet. Jos sieltä kuuluu tasaisesti koko passomölinä, kuuntelee naapuri vain yksinkertaisesti musiikkia liian kovalla. Tiettyihin moodeihin (naapuristakin kuuluviin) voi kokeilla helpotusta hakemalla työpöydälle sen vaimeimman paikan siitä omasta huoneessa. Siinä on eroja, missä itse seisot siellä huoneessa. Tämä toimii siis jos naapurisi ja sinun huone on identtisiä keskenään.
Musiikki kuuluu ihan yleisestikin läpi, mutta varsinainen häiritsevä kumina tulee vain yhdellä taajuudella. Laskurin antamista huonemoodeista korvakuulolla valittu 127Hz olisi vahva voittajaehdokas vaimennuksen kohteeksi. Sama taajuus on koko talon ominaistaajuus, joten sitä tekisi mieli muutenkin vaimentaa hinnalla millä hyvänsä Joku bassoansa/resonaattori/yleisakustointi kiinnostaisi ihan projektinakin. Työpöytä alkaisi olla uusimiskunnossa, onko ihan kuolleena syntynyt idea suunnitella uudeksi pöydäksi tasoa jonka jalat olisivatkin bassoansat? Tai sitten tämän naapurin puoleinen seinä, sitä olisi mahdollista eristää vajaan 10 cm paksuudelta koko matkalta, jos sillä oikeasti saavutetaan jotain (betoniseinä tärisee tuon ongelmataajuuden tahdissa).
Kyseessä on mitä ilmeisimmin betoniseinän koinsidenssitaajuus. Sillä ei ole mitään tekemistä huonemoodien kanssa. On silkkaa sattumaa, jos se osuu lähelle jotain huonemoodia. Tuon korkuiseen taajuuteen voi onneksi pureutua vielä ihan kohtuullisilla rakenteilla. Sitten vain reippaasti rakentamaan. Naapurista kuuluvaan meluun niillä on vähäinen vaikutus, joten kannattaa keskittyä oman kuuntelutilan akustiikan parantamiseen. Tähän kannattaa ensisijaisesti kohdentaa äänenvaimennustoimenpiteet. Ääntä voi kuulua myös muiden pintojen kautta sivutiesiirtymänä, mutta sen suuruutta on vaikea kotikonstein tutkia. Tarvittaisiin intensiteetti- tai värähtelymittalaitteet.
Siis 127 Hz taajuuteen? Silloinhan aallonpituus on likimain 345 m/s[1] : 127 [1/s] = 2,72 m. Itse ainakin olen sellaisen nyrkkisäännön usein lukenut, että pelkän perinteisen villan tms. kanssa käytännön vaimentava vaikutus alkaa vasta silloin, kun paksuutta on vähintään 1/10 ko. taajuuden aallonpituudesta. Eli tässä tapauksessa ~27 cm. Mutta varmaan viittaatkin johonkin alaslasketun katon tapaiseen rakenteeseen (ohut resonaattorina toimiva levy + x:n suuruinen ilmatila sen takana) tms.? Tai jonkunlaiseen bassoansaan (raskasmatto + ilmarako + loput villaa tjsp.)? Sellaisista tuntuu harvoin olevan muuta juttua, kuin epämääräisiä mainintoja sivulauseissa. Joten jos tiedät jotain toimiviksi osoittautuneita ratkaisuja mitoitusohjeineen, niin laita ihmeessä linkki/linkkejä.
Nämä kaikki ovat enimmäkseen huoneakustiikkaan liittyviä ratkaisuja, joilla hallitaan äänen käyttäytymistä tilan sisällä. Ääneneristyksessä taas pyritään estämään äänen pääsy ulkoa tilan sisälle tai sisältä ulos. Ääneneristyksessä oleellisia suureita ovat massa, etäisyys (ilmarako) ja häviökerroin. Nämä pitkälti määrittävät rakenteiden värähtelykäyttäytymisen. Mitoitus tulee tehdä ominaistaajuuden suhteen ali- tai ylikriittiseksi. Mikäli herätettä esiintyy ominaistaajuuden tuntumassa niin riittävään häviökertoimeen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi tulee huolehtia ilmatiiveydestä ja värähtelyjen kulkureittien katkaisusta. Vaimennusmateriaalin, kuten lasivilla, käytöllä on eniten merkitystä rakenteiden sisäisten resonanssien vaimennuksessa. Ääneneristystä käsitellään useissa akustiikan oppikirjoissa. Värähtelymekaniikan opit ovat myös suoraan sovellettavissa ääneneristykseen. Verkosta löytyy tietoa englanniksi hakusanoilla "sound isolation", "noise control", "noise reduction" ja "sound proofing". Esim. Audioholics ja Soundproofing 101 tarjoavat aiheesta yleisesityksen. Keski- ja korkeiden taajuuksien ääneneristys on verrattain helppoa hommaa, jossa on vaikea epäonnistua. Toki sekin on mahdollista. Matalien taajuuksien eristäminen tai monimutkaisten rakenteiden käyttäminen on sen verran vaativaa että käytännössä apuna on aina hyvä käyttää akustiikkasuunnittelijaa.