No en minä voi sitä kutsua sairaaksi -- Tarantinon kirjoitustyyliin kun ei kyseinen adjektiivi oikein käy (vaikka mies kauhuelokuvia(kin) fanittaa). Pitkästä aikaa tämä tuli nähtyä, ja tykkäsin kyllä edelleen -- joskin olisin toivonut enemmän Bonnie&Clyde- tai Thelma&Louise-tyylistä loppua (omista syistäni, toki sen piti loppua niinkuin loppui). Eihän tuossa väkivaltaa näytetty mitenkään sairaalla tavalla, ja jos joku pelästyi niitä ketsuppidemoneita mustalla taustalla, niin taitaa olla muutenkin liian herkkä. Anyway, loistavien näyttelijöiden ja tarantinomaisuuden lisäksi pidin ennen kaikkea siitä, että tämä on message-leffa ja että se todellakin pistää ajattelemaan. Parempi muuten kuin True Romance, joskaan ei yhtä "kulttileffa". 4/5
Natural Born Killers on kyllä yksi omista suosikeistani. Niin mahtavan kipeä leffa Tommy Lee Jonesin esittämä vankilanjohtaja on kyllä yksi parhaista hahmoista koskaan Samalla kuitenkin semmonen elokuva mikä aina saa hiukan ajattelemaan kun sen katsoo, kuten ElvisThePelviskin mainitsi.
De Niro ei ole tainnut Stonen ohjaamassa elokuvassa näytellä. Tarkoitit luultavasti Brian De Palman ohjaamaa Hi, Mom!-leffaa.
Ette selvästikkään ole nähneet "Blood Trails"sia(http://www.imdb.com/title/tt0805185/) Järkyttävää random ihmisten tappamista ja ihmeellistä fiilistelyä(katsokaa niin tiedätte hemmetin hyvin mitä meinaan). Kunniamaininnan ansaitsee myös "Hard Candy"(http://www.imdb.com/title/tt0424136/) "A mature 14-year old girl meets a charming 32-year old photographer on the Internet. Suspecting that he is a pedophile, she goes to his home in an attempt to expose him" Kidutusta, kiristystä ja tuskaisimmat fiilikset mitä muistan leffasta saaneeni(kaikki miespuoliset leffan katsoessaan huomaavat tasan mitä kohtausta tarkotan. Vihje: se liittyy kulkusiin:sick: )
Juu,niin tarkoitinkin.Anteeksi Niin eikai se naturalborn ole sairas,mutta jotenkin ahdistunut ja näyttää ns.hulluuden in your face tyyliin.Sehän pikku sitcom ''I love mallory'' oli kieltämättä sairas tai no tuollaisia isiä varmaan jossain onkin,mutta oli se silti aika järkyttävä.Olisi kiva tietää tämän mickeyn tausta, vai pelkkä hulluus ja viha tuollaisia punaniskoja kohtaanko pani hänet tappamaan? Tuntuu siltä kun tarantino ja stone ikään kuin purkaisivat traumojaan kyseisessä filmissä.Tai tuskin...
Vähän OT:ksi menee, mutta Spoiler itse sain sen käsityksen, että Mickeyn isä pahoinpiteli (ja ehkä myös hyväksikäytti) Mickeyä pienenä, ja että Mickey sitten ampui tämän pellolla. Eli Mickey ja Mallory olivat lähtökohtaisesti hyvin samanlaisia -- molempien "hulluuden" aiheutti isä. Tietyllä tapaa myös Jack Scagnetti kuuluu tähän joukkoon, koska hän tuli "hulluksi" katsottuaan psykopaatin tappavan äitinsä. Anyway, Mickey ja Mallory olivat kai siksi "natural born killereitä", koska he syntyivät maailmaan, jossa heillä ei ollut ikinä muuta vaihtoehtoa kuin tulla sellaisiksi.
Tunnetuista pätkistä tulee mieleen pari, jotka löytyy hyllystä. Itse asiassa monet tän threadin jutut käsittelee leffojen henkilöitä eikä niinkään leffoja kokonaisuuksina - niin tämäkin. 1. Goodfellas, Joe Pescin esittämä gangsteri tappaa pienimmästäkin syystä, kun ei hallitse itseään. 2. Blue Velvet, Dennis Hopperin esittämään sekopäähän en todellakaan haluaisi törmätä pimeällä kujalla....
Osastoon kuuluvat : -Hitscoc:n Marnie, ja Frensy the Solmiokuristaja, Vallankin Frensyn Hitscoc:n esittelypätkä on sangen makaaberi, jopa ohjaajankin huomioiden. - Sitten en muista ohjaajaa, mutta Hard Candy, siinä on pätkä jota voisi kuvailla häiriintyneeksi, mutta se sama kuin kutsuisi Hannibalia pikkuisen sairaaksi :thumbsup: .
Ei oikeastaan liity itse aiheeseen, mutta mikäs oli se Japanissa käytössä oleva "ikäraja" tämän osaston leffoille? R3 tms. on tässä ollut mielessä, mutta ei löytynyt, joten ehkäpä se oli jotain ihan muuta. Muistelisin vaan, että joku olisi sen täällä maininnut... Itseasissa kun tuota etsiskelin Googlella niin päädyin lopulta Wikipedian Japani-sivuille. Aihepiiri tosin liittyi 2. maailmansodan julmuuksiin. Tulikin mieleen, että niistä tarinoista saisi kyllä monenlaista leffaa tehtyä. Toki kyllä muutakin kuin pelkkää yksityiskohtaista kidutusta.
Japanissa: Banned, 15, G, PG-12, R, R-15, R-18, U, Unrated Ja onhan tuosta aiheesta tehty leffojakin, esim. Hei tai yang 731, aka "Man Behind the Sun" sarja
Kiitosta. Noi leffat olikin jo tiedossa. Tiedä sitten tuleeko katsottua, vaikka ehkä pitäisi kun kaikki niistä tuntuvat puhuvan.
Kannattaa myöskin katsoa Black Sun: The Nanking Massacre, jos haluaa tietää Japanin sotarikoksista(Men Behind The Sunin ohella tämä elokuva sai minut hiljaiseksi).
Spoiler Itse sain sen käsityksen, että Mickeyn faija teki itsarin. Topicciin puolittain palaten, minulla on vhs:nä Natural Born Killersin leikattu versio. Kerran olen katsonut dvd:ltä löytyvän leikkaamattoman version, erot ovat pääasiassa hieman ylimääräistä väkivaltaa. Mutta leikattu versio on minusta aika selkeästi parempi, kuin leikkaamaton. Jotenkin leikkaamattomassa versiossa leffaa katsoessa fiilis on erilainen pidennetyn väkivallan takia. Pointtia tavallaan hierotaan liikaa vasten naamaa, siinä missä leikatussa versiossa kaikki on mestariteoksen tavoin hienosti esillä, muttei liikaa. Molempina versiona loistava leffa, mutta leikattuna parempi.
Parhaillaan MTV3:lla pyörivässä Uuno Turhapurossa mekkoon pukeutunut Uuno rakastelee oman isänsä kanssa, synnyttäen Uunon.
En pidä näitä elokuvia mitenkään sairaina tai häiriintyneinä itse, mutta joku näistä voisi niinkin ajatella elikkäs: Calvaire (The Ordeal) - Miehen auto hajoaa vähän väärässä paikassa maaseudulla, tästä seuraa mielenkiintoinen tapahtumien sarja. Cannibal (2005) - Tämä saksalainen pienen budjetin elokuva on yksi psyykkaavimmista elokuvista pitkään aikaan. Kärkikastissa Jörg Buttgereitin parhaiden päivien tuotosten kera. Nekromantikit ja sun muut täällä oli jo mainittukin, mutta en muista mainitsiko kukaan Der Todesking nimistä elokuvaa. Sekin Buttgereitin ohjaama, todella loistava tarina itsemurhista.
Kaikenlaista sitä on tullut nähtyä ja koettua, mutta ylivertaisesti vastenmielisimpänä katselukokemuksena mieleen on jäänyt threadissa jo aiemmin mainittu Nekromantik. Jätin suosiolla kesken alle viidessä minuutissa. Muita ikävän olon antavia elokuvia: - Dogville (elokuvan teemat väännetään loppua oikein rautalangasta katsojan naamalle, sanoma jäi ällötyksen jyräämäksi) - Requiem for a dream (loistava elokuva, mutta antaa katsojalle etovan olon) - The Pi ("kaikki tieto on turhaa ja elämä voi vain valua hukkaan") - Delicatessen (todella mustaa huumoria) - Shallow Grave (yleinen ahdistus ja väkivaltaisen loppuratkaisun vääjäämätön lähestyminen) Ikäviä splätterikohtauksia sisältäviä elokuvia: - Ichi the Killer (häiriintynyt päähenkilö - tai pikemminkin kaikki elokuvan henkilöt ovat jollain tasolla häiriintyneitä) - Battle Royale (elokuvan perusajatus, synkkä tulevaisuudenkuva sekä nuorten suruton teilaaminen) - Versus (loistava ja hauska elokuva, jossa veri lentää vuoden tarpeiksi)
Nekromantik.. Muistui taas mieleen se lopun pianomusiikki, ja se tuolin jalan sahaus.. :sick: Aika leffa....
Irréversible on jotain aivan käsittämättömän kamalaa. Elokuva on TODELLA intensiivinen ja suosittelen sitä kaikille. Katsottiin tykiltä keskellä yötä, jossain vaiheessa joutu iskeä pausen päälle, kun tuli niin surrealistinen olo itselle. Missään leffassa en muista ikinä nähneeni yhtä ahdistavaa DVD-menua + musiikkia...