Eikös tuossa ole kyse vaihevirheestä, eli jos kuulijan etäisyys diskantti- ja bassoelementteihin on eri, niin syntyy vaihevirhettä elementtien välille. Tätä tapahtuu, jos elementit ovat vaakasuunnassa ja kuulija liikkuu sivusuunnassa. Kaiuttimen suuntakuvio voi myös olla suunniteltu siten, että se on suuntaavampi pystysuuntaan kuin vaakasuuntaan.
Spoiler Ei toki tarkoitus ole viitata kehenkään henkilökohtaisesti. Kaikissa harrastuksissa on erilaisia "tasoja". Toisille harraste on lähes koko elämä ja toista ei sen suuremmin kiinnosta, kunhan höntsäilee. Muissa harrasteissa olen huomannut ilmiön, että korkealle tasolle kiivenneet harrastajat eivät kauheasti sympatiseeraa sunnuntaiharrastelijoita ja heidän valintojaan. Kalustoehdotukset ovat aina "parasta mitä rahalla saa"-kilpavehkeitä, millään muulla ei tee mitään edes kevyessa ja satunnaisessa harrastekäytössä. Heillä on toki viimeisin tieto ja korkea perehtyneisyyden taso. Matalaa keskikautinta en puolustele sen enempää, kunhan vain pohdiskelin, mikä moisen designin on aikaansaanut. Mahdollisimman huomaamaton istuvuus television seuraan tv-tasolle normaalikotiin. Äänenlaadullisesti ratkaisu ei todistetusti ole paras mahdollinen. Kolme samanlaista etusta on täysin looginen juttu.
Koaksiaalielementtin perustuvissa on aika yksi ja sama, miten päin kaiuttimen laittaa koska kyseessä on pistemäinen säteilylähde. Mutta ne erillisillä elementeillä tehdyt ratkaisut: 1) Diskantti kahden keskiääniä toistavan elementin välissä. Kun siirrytään sivuun, kuuntelijan etäisyys on eri kahteen keskiääniseen ja ne summautuvat satunnaisesti taajuudesta riippuen (ns. kampasuodin -> taajuusvaste alkaa näyttää kammalta, tiheästi piikkejä ja kuoppia). Tulos on voimakkaasti vääristynyt taajuusvaste keskialueella. Mutta! Me kuuntelemme normihuoneissa aika vähän suoraa ääntä ja varsin paljon tehovastetta eli todellisuudessa lopputulos ei ole ihan niin paha kuin yhdellä sopivasti tehdyllä mittakippuralla voi demonstroida. Kompromissi joka tapauksessa, tehty puhtaasti ulkonäköseikkojen takia. 2) Normaali kaksitie, jossa bassokeskiääninen ja diskantti, kyljellään. Jakotaajuusalueella elementtien summautuminen saumattomasti riippuu hyvin paljon vaiheesta, eli viiveestä. Jos kuuntelija onkin sivussa, muuttuu suhteellinen etäisyys elementteihin ja summautuminen ei onnistukaan enää täydellisesti. Sama asia tapahtuu, jos edellistä esimerkkiä muistuttavassa rakenteessa onkin 2,5-tierakenne eli vain yksi bassokeskiäänisistä hoitaa keskialueen jakotaajuudelle saakka ja toinen on pelkästään bassojen tukena. On kaiuttimesta kiinni, kuinka paljon 2-tien kuuntelu "väärältä pystyakselilta" vaikuttaa ja usein vaikutus on yhteen suuntaan liikkumisella suurempi kuin toiseen. 3) Kolmitiena homma voidaan tehdä toimivaks symmetrisellä rakenteella. Diskantti ja keskiääninen ovat keskellä päällekäin ja bassot niiden molemmin puolin. Kun bassot toistavat oikeasti vain bassot eli alueen, jossa aallonpituus on suuri, pieni etäisyysero ko. elementteihin ei muuta niiden käytännön summausta. Esim. jos bassot toistavat 343Hz saakka on lyhyin niiden toistama aallonpituus metrin. 10cm etäisyysero kahteen bassoon ei silloin vaikuta pennin vertaa huonesössimisiin verrattuna. Lisäksi on se, että sellainen matala kaiutin laitetaan nykyään usein lähelle lattiaa. Aiemmin tv:t olivat suuria ja centteri könötti niiden päällä. 2,83cm paksun lättänän päälle ei kaiutinta saa eli pahimmillaan se laitetaan tv-tason lokeroon siistisi pois tieltä. Tapahtuu kaksi asiaa, lattia aiheuttaa pahan kampasuodinefektin ja sotkee soundin, lisäksi lokero aiheuttaa lisäresonansseja ääneen. Yhdessäkään leffateatterissa tai monikanavastudiossa ei ole muuta kuin keskialueella identtinen kaiutinjärjestelmä jokaisessa etukanavassa. Sanon keskialueella koska esim. Genelecillä on noita keskikanavan malleja, joissa yksi iso basso on korvattu keskiääni/diskanttiasetelman molemmin puolin asetetuilla pykälää pienemmillä bassoilla. Kolme identtistä on se tyypillisin ratkaisu.
Hifistelystä pintakäsittelyyn. Millä immeiset käsitelleet suoraviivaiset levykotelot? Yksi moottoripyöräguru joskus sanoi, että on käytössä kolmea sävyä: kiiltävä musta, mattamusta ja röpelömusta. Ärjyn lastulevykopan kittasin polyesterikitillä. Se on halpaa, kovettuu nopeasti ja hyvää hioa. Sitten kaksi kerrosta Bilteman kalustepohjamaalia. Liuotinohenteista niin ei nosta karvoja lastulevystä. Hionta ja pintaan vaahtomuovitelalla varastossa ollutta valkoista Vinha-talomaalia kaksi kerrosta. Hetken annoin kuivahtaa ja kuivalla telalla vetelin pinnan karheaksi. Tuli ihan jännä struktuuri. Mp ja auton osiin olen tehnyt keinonahan näköistä pintaa kiveniskumassalla,, jonka voi sitten maalata mieleisen väriseksi esim mattamustaksi. Ruiskujakin kaapista löytyy, mutta kiiltävälle pinnalle ei oikein jaksa pohjia hinkata ja tuollaista nopeaa lastulevyköpöstystä vaikea saada riittävän suoraksi. Työläs ainakin.
Satasen satsin keskari ollut nyt tulilla muutaman rainan verran ja ei kaduta. Sointi on yllättävän samansävyinen hifi 85c etusten kanssa. Korvakuulolta ero ei rekisteröidy (puu)korvaan. Vanha OR oli vähän purkkisoundinen. Herkkyys on jokseenkin sama kuin etusissa ja ypao sääti keskarin tason samaksi. Kaiuttimen tein 45cm korkeaksi ts ikean matalan tason ja kankaan väliin sopivaksi. Takaseinässä yksi 76mm pahviputki. Kotelon tein nurkista haalituista 18mm lastulevyn jämistä. Valkoista Vinhaa telalla pintaan röpelöpinnaksi. Matalana mielestäni sopusuhtaisempi mittasuhteiltaan kuin Samun demopari. Takaiuttimet pitää vielä nikkaroinnin ilosta tehdä uudet 4" Tangbandeista. Sitten on kaikki kaiuttimet oikeaoppisesti samanlaisia= halpoja itse tehtyjä.
Uraltonelta meni kahteen ämyriin osat tilaukseen. Keloja ei heiltä löytynyt ja muutenkin vaikuttaa tosi nihkeältä. Sopiiko näihin tällaiset: http://www.elektroniikkamaailma.fi/tuote/fc-ferriittikela-4-7-mh-40-mm/FC-4.7MH/ Tuplasti kalliimpi, pienemmällä vastuksella: http://www.elektroniikkamaailma.fi/tuote/ferriittikela-4-7-mh-56-mm/LR-4.7MH/
On muutenkin hieman hämärä tuo Uraltonen tilausjärjestelmä. Jos katsot yksisilmäisten rakennussarjaa, niin näyttää ei saatavilla, mutta elementti/driveri/adapteri löytyy varastosta. Itse hommaan tuolta jakosuodin komponentit. http://www.alphaudio.fi/alphaudio/Ilmasydankelat.html
Koaksiaalisessa kaiuttimessa tuolla kyljelleen kääntämisessä ei ole mitään muuta ongelmaa kuin seksuaalinen....siis ulkonäkö.
Satasen satsit koeajossa, näähän soi hienosti! Bassopuoli on vähän vaimea, vaatinee vähän sisäänajoa. Hintaansa nähden soi upeasti ja vanhat puupennin pilipsit häpeävät nurkassa. :naminami:
Mitenhän on sijoitus ja tila? Artikkelissa on mitattu bassovaste olohuoneessa- joka on kevyesti akustoitu - ja ihan nätisti näyttää 40hz saakka ylettyvän. Edelleen kaiutin on suunniteltu sijoitettavaksi seinää vasten, ei "mahdollisimman kauas rajapinnoista", kuten monen hifikaiuttimen suositus on. Kuuntelijan sisäänajoa..
Pieni, noin 2,5 x 4 m huone ja ämyrit nurkissa. https://www.dropbox.com/s/4u2juh93if0986l/20140922_162532.jpg?dl=0 Ehkä se on tosiaan kuuntelija, joka kalibrointia kaipaa. Neljästä putkesta on yhdet auki Sauraman ohjeen mukaisesti.
Kokeile avata se avata ainakin yksi putki lisää (ohjeen suositus on yksi tai kaksi putkea auki), josko riittäisi. En tiedä missä määrin seinäboostia vähentää se, että "takaseinä" on ikkuna, eikä betoni tai edes kipsilevy. Mutta niillähän sitä säätää mieleisekseen, avaamalla/tulppaamalla putkia.
Täytyy noita putkia muutenkin vielä tuunata, ne on suljettu väliaikaisesti jesarilla jahka keksin sopivammat tulpat. Muutenkin ämyreistä puuttuu vielä pinnat ja jalustatkin pitää rakentaa. Diskantit ovat ehdottomasti yllättäneet positiivisesti; jutun perusteella niitä ilmeisesti on parjattu paskoiksi. Soivat kyllä upeasti! Seuraava projekti ajan ja finanssien salliessa onkin sitten 3 x 12" ja 2 x 8" yksisilmäiset kotiteatteriin!
Jos basso on liian vaimea niin tosiaan tulppia pois putkista. Kivitiloissa nuo ovat toimineet yksi putki auki, mutta kaikki huoneet ovat erilaisia. Hirvittävää potkua Satasen satsista ei irtoa, se enmmän murahtaa tarvittaessa. Potkua saat sitten siirtymällä 12- tai 15-tuumaisiin vehkeisiin.
Kyllä vain, täytyy tänään askarrella paremmat tulpat ja kokeilla eri variaatioita. Tuo huone on kipsi- ja lastulevypintainen ja taakse jää iso ikkuna, ei mikään paras bassonkorostaja siis. Toisaalta, huone on myös aika pieni ja elementit tulevat n. metrin etäisyydelle korvista; ei siinä ehkä hirveitä paineita tarvitsekaan. Ja ääntähän noista tuntuu lähtevän todella paljon! Kyllä tarkoitus on pistää Cerwin Vega CD-30:t eläkkeelle talven aikana teatterista ja näpelöidä tilalle 12" yksisilmäiset. Ja ehkä sille 18" subille, joka nyt majaa 167 litran umpikopassa voisi samalla tehdä Ison refleksilootan...
Ongelma koskee varmasti vain Yksisilmäisiä, joiden osalta tilanne on jo korjattu, ja ylipäätään ongelma oli yläpäässä... Ei bassojen puutteessa. Jos seinää vasten sijoittaen ehdotetaan yhtä tai kahta putkea auki, ja yhdellä putkella nurkassa ikkunaa vasten ei riitä bassoa...
Tuossa muuten jännä lause: Spoiler toimii hyvin kaiutinmittauksissa (sen mitattu vaste on kuuloalueella hyvin suora), mutta on liian tummasävyinen kuunteluun
Eikö tuo lause tarkota joko sitä että vaste joko hieman tippuu kummiskin yläpäästä taikka mieltymys on hieman korostuneeseen yläpäähän?
Ei tuohon provoon kannata tarttua. Lauseen mukaan vahvistimen vaste on suora. Mitäpä sitten? Suoraan liittimistä? Johonkin kuormaan? Lohikäärme yrittää taas huudella mittausten turhuudesta, kun ei ne kerro mitään. Tai että korvilla kuulee asioita, joita ei voi mitata. Tai että lähde ratkaisee ja kaiuttimet on vaan rekvisiittaa. Taikka siitä, että vahvistimien äänessä on eroja. Take your pick, mikä provo tällä hetkellä on mielessä. Kukaan ei ole koskaan väittänyt, että minkään audiolaitteen soundia voisi päätellä yksiselitteisesti sen vasteesta. Esimerkiksi Genelecin kaiuttimet kuulostavat, no, Genelecin kaiuttimilta. Ja sitten taas vasteen puolesta erittäin lähellä oleva kaiutin taas toisenlaiselta. Jne. Jos Saurama ei näe tarpeelliseksi avata kommenttiaan enempää, ie miten tämä subjektiivisesti koettu vahvistimen äänen 'tummuus' ilmenee, tästä on turha spekuloida.