Oma thread tällekkin projektille niin ei tarvitse häiriköidä muita. Huom. Tämä on minun ensimmäinen yritykseni rakentaa subbaria kotiin. Budjetti mallia minimi. Tarkoituksena ennen kaikkea kokeilla ja rakentaa itse, virheistä opitaan. Kuuntelutila faq: Kerrostalo, olohuone on 3,7m x 4,8m = 17,8m2 Pidemmmät seinät ovat betonia. Ensimmäisellä lyhemmistä seinistä iso ikkuna + ovi parvekkeelle (ylijäävä osa betonia). Toinen lyhemmistä "seinistä" on kyprokkia tms. Tällä seinällä sijaitsee 1,5m leveä oviaukko käytävään. Kuuntelupaikka toisella pidemmistä seinistä lähellä nurkkaa. Telkkari oviaukon vieressä pitkällä seinällä. Muu äänentoisto: Vahvistimena Yamaha RX-V 657 Kaiuttimina: Jamo S 606 HCS 3 Tässä vaiheessa varmaankin parasta todeta, että en ole hifisti, alkuperäinen kokoonpanoni kuulostaa varsin hyvältä minun korvaani. Järjestelmästä kuitenkin puuttuu subbari, joten tässä sitä nyt sitten rakennellaan. Ja sitten itse asiaan. Projektini pohjaksi löysin täältä dvdplazalta tällaisen vahvistimen: http://www.oaudio.com/500W_SUBAMP.html Elementiksi valikoitui JBL:n P1022. Elementtihän on tarkoitettu autoon, omaa kaksi 2ohm puhekelaa, 10", jne. http://manuals.harman.com/JBL/CAR/Boxes and Parameters/Power 1022.pdf Tuota elementtiä simuloinut useampaan otteeseen, käppyrät näyttävät minun silmääni kohtuullisilta. Kuvia WinISD:stä. TransferFunctionMagnitude: MaximumSPL SPL: (Jakosuotimet 20Hz ja 60Hz, kumpikin butterworth 2.) ConeExcursion: Tarkoituksena siis tehdä n.75L kotelo viritettynä 20hz paikkeille. Alkuperäinen suunnitelma oli sijoittaa subbari aluksi sohvan alle. Tämä idea kuitenkin kariutui, koska saatavilla ollut ilmainen materiaali aiheutti tiettyjä rajoitteita. Kotelo tulee siis alkuun sohvan taakse. Sisämitoiltaan (pit,kork,syv) 995x420x200 = 83,6L Tuosta vähennettävä refleksiputki + elementin tila + tuennat. Netoksi tulee siis n.75L. Boksi on vielä karkea versio, vielä edessä: tiivistäminen, refleksin + elementin asennus + maalaus(?). Tämä viritelmä siis tuskin tulee olemaan lopullinen. Ensimmäisenä tarkoituksena olisi subbarin sijainnin määrittäminen. Ainakin toisella subbarilla kokeiltuna sijoittaminen pääkaiuttimien viereen aiheutti epämiellyttävää korostumaa tietyille taajuuksille mitä lähemmäksi nurkkaa siirtyi kuuntelemaan. Sen sijaan kyseinen koekuuntelu-subbari tuntui paljon paremmalta heti kuuntelupaikan edessä. Sijainnin lisäksi olisi tarkoitus muutella koteloa tarpeen mukaan. Yksi mielenkiintoinen asia on kotelon sisätuennat. Tällä hetkellä tuiksi on tehty vain kaksi "tolppaa" isoimpien seinien yhteen sitomiseksi. Netti on täynnä erilaisia projekteja joissa kotelojen tuennat ovat suorastaan mestarillisia. Onko tuennoilla sitten kuinka iso käytännön vaikutus tällaiselle ei kultakorvaiselle ihmiselle? Kaikenlaiset kehittävät kysymykset/kommentit/kritiikit ovat tervetulleita! Ensimmäinen kysymys tulee täältä. Jotkut sanoneet ettei elementtiä saisi paljoa viritellä alle Fs:n. Mistään ei ole vielä tullut vastaan miksi näin on? (Elementin Fs 29hz, viritys 20hz.) Rakentelun iloa! Toivottavasti projektini herättää mielenkiintoa ja saadaan aikaiseksi hyvää keskustelua.:thumbsup:
Cancel, cancel, cancel. Tämä projekti on so aborted. Tee rakenteluenergiallasi jotain järkevää, esim. liukuhihnalla varustettu automaattinen pippurihylly kakkosnelosesta tms.
Annas kun arvaan: Kuulokkeet olisivat mielestäsi absoluuttisesti ainoa harkittavissa oleva vaihtoehto? Mutta kun aloittaja ei kysynyt suosituksia sopivista kuulokkeista, vaan ihan tavallisesta subbarista. Hintaakaan ei saanut jäädä paljon mitään, joten esimerkiksi 4kpl 7271A, yksi jokaisen neljän seinän puolessa välissä, ei tule kysymykseen. Näin ollen sinulla ei taida olla tähän mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa tarjota?
Jees, eli projekti etenee, tämän illan saavutuksia: Koteloa tiivistelty Refleksiputki asennettu (pituus n.710mm, sisä halk. 100mm) Elementti kiinnitetty Tuossa nyt hieman ajellut elementtiä sisään, tämä projekti tuskin tulee näkemään "kunnon sisäänajoa", vaan sisäänajo tapahtuu sekalaisessa käytössä free-air asennuksessa. Huomenissa lisää kuvia projektin edistymisestä.
Perusteluja? Siis tiedän kyllä, että tietyt parametrit sopivat yleensä hyvin tiettyyn koteloon. Vaan paljonko tämä näkyy käytännössä? Tekeekö refleksiviritys projektistani haiden ruokaa? Tarkoituksena on myös kokeilla elementtiä suljetussa kotelossa (tulpata refleksi).
Pari kuvaa omista viritelmistä. Edestä Takaa Ennen kuin kenelläkään leikkaa kiinni niin muutama kommentti. Kyllä, materiaali on lastulevyä, vahvuus 30-35mm. Kyllä, refleksiputken päissä ei ole pyöristyksiä tms. Kyllä, refleksiputken ympärillä ei ole säteen verran tilaa joka suuntaan ja kaiken lisäksi se tulee suhteellisen lähelle elementtiä. Materiaalit olivat minulle ilmaisia, joten näillä mennään tämän testikotelon kanssa. Ja itse toteutuksesta: Materiaalin riittämättömästä vahvuudesta johtuen jokaisessa seinämässä on kaksi lastulevyä liimattu + ruuvattu yhteen. Lisäksi elementin kiinnitystä vahvistamassa vaneerilevy. Kotelo läjätty 70mm ruuveilla + liimalla. Tiivistys tehty würth:in asennusliima pro 140:llä. Kyseisen tavaran pitäisi olla liuotinvapaata. Miksi liuotinvapaalla, noh, halusin pelata varman päälle. Eräs kaverini rikkoi parista subbarista puhekelat kun käytti tiivistämiseen silikonia, tämä ei siis mitään mututietoa vaan subbarit vaihdettiin takuun piikkiin ja toisella kierroksella vaihdossa kysyttiin mitä ainetta käytettiin tiivistämiseen. Silikonissa oli jotain sellaista liuotinta josta puhekelat eivät pitäneet, kuulemma ylimaalaus/aineen vaihto ovat vaihtoehdot kyseisen asian estämiseksi. Tällä viritelmällä subbari saa sisäänajoa tämän päivän verran, iltasella sitten takalevyä paikalle.
Itse en suosi silikonia jo niinkin arkipäiväisen asian, kuin etikan vuoksi. Etikkahuurut kun ei pitkällä aikavälillä tee elementille hyvää. Ja kuitenkin on sellaisia silikoneja, jotka sisältävät sitä. Toki on varmasti silikoneja, jotka sisältävät elementin kannalta vaarallisempiakin liuottimia... Mitä itse tuohon koteloviritelmään tulee, niin tuollainen ratkaisu, jossa elementti ainakin osittain näkyy putkesta sisään kurkistaessa ei ole paras mahdollinen. Kai siinä on kyse pääosin siitä, että ääni pääsee putkeen liian aikaisessa vaiheessa tms. Täysin varmasti en syytä sano miksi näin, käytännön kokemukset vaan kielivät siis tälläisesta asiasta. Ja sitten todennäköisesti parempi oilisi, mikäli putki tulisi samalta seinämältä ulos, kuin missä elementti tai vaihtoehtoisesti sitten takaseinämältä, jos siis elementtiseinämää pidettäisiin etuseinämänä. Loivasti kaartuvan mutkanhan voi putkeen pistää, kannattaa vaan muistaa paklata pykälät pois sisäpuolelta..
Täysin totta, käytännön erot kiinnostavat, joten luultavasti tähän projektiin tulossa useampikin refleksi viritelmä. Näin minäkin olen käsittänyt. Toisaalta olen myös sellaisessa käsityksessä, että tässä asiassa erot ovat suhteellisen pieniä. Etu/takaseinään tuskin tulen refleksiä sovittamaan, kyseisten seinämien välissä on kuitenkin vain 200mm väliä, joten mutkasta tulisi suhteellisen tiukka. Ellei sitten alunperinkin asenna refleksiä hieman vinoon, mutta onko tällä sitten enää kuinka paljon erotusta kotelon kyljessä olevaan refleksiin...
Miksi näin? Omassa projektissani jonka juuri sain valmiiksi, kysyin putken parasta mahdollista paikkaa koteloon, mutta vastauksia ei tullut. Joten laitoin putken osoittamaan lattiaa päin ja elementin eteenpäin... Kuva suunnitelmasta josta selviää mitä tarkoitin
Eipä sillä ole merkitystä, miltä seinältä putki ulos tulee. Etuseinä ehkä huonoin, koska tuhinat kuuluu helpoiten. Muilta sivuilta eivät tule suoraan kuuntelupaikalle. Aallonpituus viritystaajuudella (tässä tapauksessa 20Hz, 17 metriä) on niin suuri, että äänen säteilyn kannalta ei ole merkitystä normaalikokoisissa koteloissa. Tuo putken pään ja elementin lähekkäinen sijainti vaikuttanee siihen, että ilman paineen muutos ei jakaudukkaan kotelon joka kolkkaan, kun se vuotava putki sotkee. Mutta kuinka suuri vaikutus Helmholtz-virityksen toimintaan sillä on, puhutaanko dB-luokan muutoksista viritaajuuden tietymillä vai vaikuttaako myös ylemillä?
Projektissa taas eteen päin... Suoritin elementille henkistä sisäänajoa n.8h. Tämä siis tapahtui vain musiikilla free-air asennuksessa. Elementti kuulosti korvaani varsin mukavalta ilman koteloa. Laitoin hieman vanua refleksiputken ympärille, en kuitenkaan lähelle suuaukkoa. Asensin takaseinän tässä vaiheessa ilman tiivistysmassoja/liimoja. Tiiveydestä pääsi huolehtimaan ikkunoiden tiivistämisestä tuttu kuminauha, tuota laitoin kaksi kierrosta. Tarkoitushan on päästä asetelmaa vielä räpeltämään. Ensivaikutelma: Mitä helv*ttiä. Basso kuulosti täysin luuskalta ja yhdeltä tasaiselta mössöltä. Noh, onneksi kyse olikin vain kuuntelupaikasta, huoneen huippuunsa hiottu akustiikka takasi sen, että subbari sijoitettuna vastakkaiselle puolen huonetta sai kuuntelupaikalla ihmisen lähes itkemään. Nyt subbari sijoitettuna kuuntelupaikan taakse, johan alkoi paranemaan! Kroppa iloitsee sijainnista, kaikki matalat äänet välittyvät suoraan kuuntelupaikalle, eikä ääni muutenkaan minun korvaani ole lainkaan huono. Tässä vaiheessa olen kuunnellut vasta musiikkia, joten eiköhän tässä illan mittaan tarvitse kokeilla hieman leffojenkin kuuntelua.
Nyt tuli muutamat leffojen rytinätkin testailtua. Luonnollisesti elokuvaelämys on aivan kuin toisesta maailmasta verrattuna ilman subbaria tai sonyn halppikseen. Isompia en ole vielä luukutellut, mutta kohtuullisilla elokuva-äänenvoimmakkuuksilla ei refleksiputkesta / kotelosta kuulu ylimääräisiä ääniä. Vielä edessä ainakin subbarin sijoittelun hiomista, kuuntelupaikan edusta on seuraava vertailun kohde. Jossakin välissä täytyy nuppeja hiukan vääntää kohti kaakkoa ja kuulostella tarkemmin onko kotelossa kuinka paljon parantamisen varaa. Luultavasti ihan mielenkiinnosta tulee kokeiltua hieman erilaista refleksin asettelua.
Jos haluta blokata suoran näköyhteyden refleksin röörin ja elementin välillä nykyisessä kotelossa, niin kuten aiemmin mainittu, laita mutkapala loppuun. Ennen kriittisiä kuunteluita aja elementti sisään kotelon viritystaajuutta 5-10Hz matalammalla siniaallolla. Sisäänajossa tarkoitus on vatkata ripustuksista liika jäykkyys pois, jotta elementti saavuttaa valmistajan sille suunnittelemat arvot kuten Fs:n. Vatkailuun voi uhrata vaikka 12 tuntia (täydellä ilmoitetulla lineaarisella liikepoikkeamalla), loput tulee kuitenkin kuuntelulla. Sen voi toki hoitaa vaikka tunnissakin, jos laittaa elementin vatkaamaan jonnekin xmaxin ja xlimin välille. Sun tapauksessa joku 4cm yhteispoikkeama eestaas lienee optimi. Säröistä ei tarvitse välittää kuin musiikkia kuunnellessa , vatkailu yli xmaxin nostaa säröä, mutta se ei ole vaarallista. Tehoa vatkailuun ei kulu paljon, kun vatkaillaan alle kotelon virityksen.
Jees, jotain tällaista täytyisi kehitellä, täytyy jostain ensin pieraista kyseinen mutka... Tästäkin asiasta on hieman kahta tietoa liikkeellä. On tämä sinun versiosi ja sitten vastaava, mutta aloittaen hiljaisilla tehoilla ja siitä pikkuhiljaa nostaen, säröä tässä tiemmä ei saa syntyä. Yhtäkkiä muistelisin, että subbarin mukana ei tullut mitään "sisäänajo kehoitusta" tms, toisissahan elementeissä tähän löytyy jopa ohjeet. Onkos olemassa halpaa tapaa mitata kuuntelupaikalle tulevaa basson toistoa? Vai onko parempi vaihtoehto soittaa bassolla tiettyjä taajuuksia ja rukata sitten tämän mukaan sijaintia, vahvistinta ja koteloa? Maallikon korvaan kuulostaisi siltä, että jokin taajuus hieman korostuu liiaksi, vaikea kuitenkin sanoa kun olen vain sekalaisesti kuunnellut leffoja/musiikkia.
Jos elementti halutaan ajaa sisään nopeasti, niin vaihtoehtoja ei ole. En aivan paketista laittaisi elementtiä tuohon käsittelyyn vaan aluksi esim. 5min testailtaisiin pienemmillä tehoilla ja kuulosteltaisiin räminöitä ja kolinoita, joita esim. roska puhekelan raossa aiheuttaa. -Puhekela ei ole vaarassa ylikuumentua, sillä free airina tarvittavat tehot ovat pienet tehonkestoon verrattuna ja ilmankierto vapaata. Näin on myös refleksikotelossa soittelussa, jos soitellaan alle viritystaajuuden siniaaltoja. - Puhekela ei ole vaarassa osua magneetin pohjalevyyn kun yhteisliike ylitetään korkeintaan xmaxin verran (esim. xmax 13mm (+/-), jolloin yhteisiskupituus normaalille sisäänajolle 26mm ja nopealle sisäänajolle 39mm, xdamagen ollessa vasta 53mm tienoilla). - Säröllä ei ole merkitystä, sillä särö syntyy vain liikeen moottorin, ripustusten ja induktanssin epälineaarisuudesta sekä kartion woblauksesta. Ainoa asia mikä tuossa voi hajota, kuten subin muussakin tavallisessa käytössä, ovat ripustustukset, jos elementti on laadultaan kehno. Ne voivat mennä myös xmaxilla tapahtuvassa heiluttelussa tai vaikkapa suljetun kotelon ylipaineessa pienillä syrjäytyksillä. JBL:n veikkaan valmistavan laadukkaita elementtejä, sillä talossa on tietoa pa-elementtien rakentamisesta vaikka miten paljon, ja eräät parhaat elementit ovat JBL:n valmistamia. Sisäänajon kestosta tavallisessa kuuntelussa voisin antaa esimerkin kolmen kuukauden takaa. Ostin 8kpl 18-tuumaista pa-kartiota. Ajoin niistä vain yhden sisään tehden erilaisia testejä ja kokeillen kestävyydet ja pohjaamattoman rakenteen toiminnan jne. Tämä elementti löystyi kiitettävästi näissä testeissä. Muita elementtejä en ajanut sisään toimivuuden testausta enempää, laitoin vain kiinni ja ajattelin että ajan ne sisään monipuolisella bassobiisien jyristelyllä ja niin ees päin. Nyt kolmen kuukauden jälkeen elementeistä edelleenkin yksi on huomattavasti löysempi kuin muut; nämä 7kpl alussa ilman sisäänajoa jääneet elementit eivät ole juuri löystyneet monipuolisessa kuuntelussa. Tämä siitäkin huolimatta, että elementit heiluvat melko paljon kun matalia taajuuksia tuotetaan, sillä ovat dipolissa. Johtopäättelin tästä, että esim. +/- 12mm elementin ripustuksille ei riitä jos sitä soitellaan +/6 millillä, edes pitkässä juoksussa. Tämän viikonlopun ohjelma: irroitan kaikki elementit ja ajelen ne yksi kerrallaan sisälle. Harmittavaa on ettei 900w/8ohm sillattuna antava vahvistin jaksa soitella yhtä elementtiä yli xmaxin vatkauksella kuin 5-10min kerrallaan edes pöytätuulettimen avustuksella, joka puhaltaa suoraan avatun vahvarin jäähdytysrakenteisiin . Mittausvehkeistä on ketjuja mm. https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=63943 ja https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=34207. Itse suosittelen kotimittaajalle Behringerin EMC8000-mikkiä ja esim. M-audion mikkietusen sisältävää ulkoista äänikorttia, tai vastaavasti Behringerin Xenyx 802 -mikseriä, jossa on mikkietunen. 48V phantom -jännitteensyöttö on pakollinen mikkietusessa kondensaattorimikkien kanssa.
Amatöörin tyhmä jatkokysymys: Löytyykö jostain esimerkiksi tuota 15hz siniaaltoa pakattuna johonkin muotoon jota voisin soittaa suoraan vahvistimen kautta, vai tarvitsenko tähän jonkin "generaattori" viritelmän? Kiitokset linkeistä!
Softageneraattorit on hyviä. http://www.esseraudio.com/download/TTG_Setup_en.exe Tuossa softa- tone generaattori, jossa on vaikka mitä muutakin ja 30pv aikaa leikkiä ilmaiseksi. NCH:lla on kanssa generaattori. Myös ohjelmissa kuten ARTA on generaattori,m mutta se vaatii snadisti opettelua. Ja kyllähän niitä siniaaltoja löytyy ihan mp3-muodossakin, kokeile "test signals", "test tones" jne. hakusanoilla.
Realmofexcursion autohifipalstalta löytyy test toneja jos jonkin näköisiä. Tosin tällä hetkellä ainakaan en pääse sivuille? Tiedäpä sitten onko vika tilapäinen vaiko pysyväisluontoinen.. Tai etsi vaikkapa jostain antikvariaatista käsiisi legendaarinen Bass Boom levy, siinä on testiraitoja levyn lopussa ~80kpl (99kpl yht levyllä, joista ~20kpl ensimmäistä bassovoittoista elektronista musiikkia). Testiosiosta löytyy muistaakseni ainakin pelkkää pistetaajuussiniä, vaihtelevaa taajuutta ja vaihtelevaa äänenvoimakkuutta sekä jokin phase check ja ääniefektejä..