Polkupyörä

Keskustelu osiossa 'Tarinatupa Classic (Yleiskeskustelu)' , aloittajana Terris, 11.05.2008.

  1. Crimson

    Crimson Guest Guest

    Liittynyt:
    03.08.2001
    Viestejä:
    3 318
    Saadut tykkäykset:
    2
  2. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    En. Noita rakenteita tutkin kymmenisen vuotta sitten. Noissa on liikaa massaa (monen metrin ketjuja yms.) ja liikaa ilmanvastusta.

    Ajokkini on enemmän Varna Diablon tyyppinen:
    http://www.google.com/images?hl=en&q=Varna Diablo&um=1&ie=UTF-8&source=og&sa=N&tab=wi
    , mutta sivusuuntaiselta ilmanvastukseltaan pienempi, ja massakin on pienempi lopullisessa muodossaan, protovaiheessa massa on suurempi.

    Diablo on liian korkea ja sivutuuliherkkä, minun runkoni on puolet matalampi ja muotoilu torakkamaisempi. Ajoasentoni on suorastaan sadistinen, johon kukaan muu ei suostuisi, siksi saan rungosta supermatalan. Läskimahani on korkeutta pahiten säätävä tekijä, eli jos saan läskiäni laihduttua pois, madallan ajokkia entisestään, noin 30 sentistä jonnekin 25 senttiin. Lantion luusto estää madaltamasta lisää. Pitäisikö käydä plastiikkakirurgiassa luita hiomassa, että saisi paremman ilmanvastuskertoimen? Ei sentään. Olkoon ajokki paras mahdollinen ruhooni nähden, se riittää. Myönnän toki, että joku ruipelolanteinen ammattipolkija voisi tehdä vielä matalamman ajokin ja ajaisi sillä vielä kovempaa.

    Kun ilmanvastuskerroin huippuajokeissa lähestyy jo täydellistä, ainoa keino ilmanvastuksen alentamiseen on otsa-alan pienentäminen, ja minä käytän tätä keinoa. Kokonaisilmanvastukseni on arviolta puolet Diablosta, eli ajokillani pääsisi ehkä 150 km/h jos se muuten vastaisi Diabloa ja mestarikuskikin suostuisi järjettömään ajoasentoon.

    Voimasiirrossa käytän näillä näkymin Dyneemaa, en metalliketjua. Sähköavustus tosin toimii hammashihnavälitteisesti jos (ultraäänimoottorin) kierrosluku ei metalliketjua siedä. Protovaiheessa voimansiirto olkoon mitä romulaatikosta nyt löytyy, ihan sama.

    Omaa ajokkia juuri siksi rakennan, koska netissä näkyvät ja kaupoissa myytävät vehkeet eivät minulle kelpaa, niillä ei pääse tarpeeksi lujaa minun heikoilla voimillani. Nopeilla Diablon tyyppisillä pääsisi kovaa, mutta ei niillä voi kaupungissa ja soralla ajaa.

    Katetut kaupalliset ovat jopa hitaampia kuin kattamattomat kaupalliset, liikaa otsa-alaa, vaikka ilmanvastuskerroin sinänsä melkein kelvollinen olisikin. Ilmanvastuskerroinkaan ei ole tarpeeksi hyvä, kaupallisissa on niin paljon aerodynaamisia suunnitteuvirheitä, että menisi vuosi luetella ne. Kaupalliset "pisaramaiset" vain näyttävät aerodynamisilta, eivät oikeasti ole. Jos ne mallintaisi CFD-laskennalla, paljastuisi valtavasti ongelmia.

    Nestedynamikkalaskennasta tulikin mieleeni: katsokaa missä asennossa 10m korkeudesta hypännyt uimahyppääjä vedenpinnan rikkoo sormillaan, varpaat tulevat viimeisenä. Silloin kun roiskeita ei synny oikeastan ollenkaan, hyppääjä sai itsensä optimiasentoon. Tämä on ajoasentoni rullaustilanteessa. Virtausopillisesti paras mahdollinen mihin ihminen voi kyetä. Ajopeli ihoni päällä myötäilee näitä perusmuotoja.

    Niillä hetkillä kun tuotan lihasvoimaa (käsillä ja jaloilla), optimaalinen muoto häiriintyy, ilmanvastus kasvaa, mutta pakkohan sitä on välillä "polkeakin". Minun propulsiotekniikkani on niin uutta, ettei sille ole edes keksitty termiä. Olen käyttänyt polkemista yleisterminä siksi, että muut edes jotenkin ymmärtäisivät, että on kyse lihasvoiman käyttämisestä. 30 cm korkeassa rungossa ei mahdu perinteiseen tyyliin polkemaan, vaan liike on enemmän pumppaamista tai soutamista, ja siinä hyödynnetään käsilihaksia, selkälihaksia ja jalkalihaksia. Delfiinin uintiliike on virtausopillisesti hyvä, mutta ihmisen keho ei ole lihaksistoltaan samaan kykenevä, mutta siinä siis olisi hyvä periaate tuottaa lihasenergiaa muuttamatta ajoneuvon poikkipinta-alaa.

    Minulla ajokin poikkipinta-ala siis kasvaa propulsiovaiheen ajaksi, mutta rullausvaihe tehdään ultratehokkaassa muodossa. Lähes kaikissa muissa ajokeissa korin muoto määrätään kiinteäksi propulsiovaiheen perusteella, vaikka rullausvaihe mahdollistaisi paljon tiiviimmän rakenteen ja ilmanvastuksen puolittamisen. Ennätysajokeissa tietysti rullausvaihetta ei ole ollenkaan, mutta normaalissa arkielämän ajossa rullaamista kaupungissa voi jopa olla enemmän kuin varsinaista polkemista, ihan vakiofillarillakin. Saati aerodynaamisella ajopelillä, joka rullaa sileällä jopa monta kilometriä kun sen kerran on vauhtiin saanut.

    Lyhyesti sanottuna:
    - "polkemisen" aikana ajokkini muistuttaa etäisesti Diabloa, mutta on sitä matalampi, rungolla on korkeutta arviolta 40 cm.
    - "rullaamisen" aikana runko on 25-30 cm korkea, ihminen ajokin sisällä makaa uimahyppääjän asennossa.

    Joudun tekemään kaksi prototyyppiä:
    - sormet edellä varpaat viimeisenä, sekä
    - varpaat edellä pää viimeisenä.
    Pitää käytännön kokein tutkia kumpiko on kokonaisuutena nopeampi.

    Sormet edellä -muoto mahdollistaa perinteisen pisaran helpommin, mutta onko se parempi vai ei, sitä ei voi tietää ennalta. Huono puoli on se, että valtaosa rungon pinnasta on turbulentti tai virtaus irronnut. Pitäisi asentaa diffuusoreita ja ilmanohjausreittejä että saisi virtauksen hallintaan koko rungon alueella. Vaatisi laskentaa kalliilla softilla, joita minulla ei ole.

    Varpaat edellä -muoto on köyhälle amatöörisuunnittelijalle helpompi suunnitella. Valtaosa rungosta on ylipainepuolella ja turbulentti/irtoava peräosa pidetään pinta-alaltaan pienenä. Kaikista suurin ongelma tämän muodon kanssa syntyy renkaista. Ideaalissa tilanteessa ajokin etuosa on virheetön, siitä ei saa tulla ulos mitään ulokkeita, ei edes renkaita. Eli renkaiden tukivarsien kiinnityspiste on ajokin takaosassa. Härvelin muotoilu vaikuttaa täysin järjettömältä maallikon silmissä, mutta joku ajokin näkevä CFD-insinööri oivaltaa sekunnissa miksi rakenne on juuri sellainen. Ja protokokeiluja taaskin tarvitaan muotojen optimointiin, koska minulla ei ole kymmenien tuhansien hintaisia mallinnusohjelmia tai yliopiston resursseja käytössä.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 01.06.2010
  3. Kaitzu

    Kaitzu Käyttäjä

    Liittynyt:
    31.07.2001
    Viestejä:
    3 498
    Saadut tykkäykset:
    41
    Toki jos vaihtoehtoina on jollekin 15km:n työmatkalle skootteri tai julkiset, niin ehkä kallistuisin "sähköpyörään", mutta jos haluaa samalla ottaa kaiken irti hyötyliikkunnan muodossa, niin se perinteinen fillari on paras vaihtoehto ;)
     
  4. angle

    angle Uusi jäsen

    Liittynyt:
    20.04.2007
    Viestejä:
    541
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tänään kävin toisessa liikkeessä kokeilemassa juuri tuota viime vuoden mallia Tunturi Sähköpyörästä. Erona tämän vuoden malliin on se että vaihteet on lisääntyneet tämän vuoden malliin kolmesta seitsemään ja moottori 180w on noussut 250w. Minä siis kokeilin tuota 3 vaihteista 180w moottori mallia.

    Ajokomemus olikin melko lailla erillainen. Tässä vähän eroja mitä huomioin.

    Tunturin avustajassa tuntui olevan enemmän voimaa ja varsinkin kun painoi sitä kaasuvipua niin tuntui erittäin selvästi. Vähän jäi kaipaamaan sellaista pysyvämpää tehonsäätövipua, kun nyt tuo on semmoinen kaasukahva tyylinen. Helkama jäi avustus tehoissa toiseksi. Tunturin moottorin ääni on tosi kuuluva, kun taas Helkamassa ei kuulunut juuri lainkaan. Tunturin runkokoko on 54 cm ja Helkaman 52 cm, joten 188 cm ukolle Tunturi tuntui hiukan paremmalta. Tunturin akun kanssa oli pientä kosketushäiriötä, kun akku hiukan liukui ulospäin töyssyissä. Ehkäpä se ei ollut kunnolla lukittunut paikalleen.

    Edit.
    Molempia pyöriä käyty ajamassa toistamiseen. Ja joo Tunturin kosketushäiriö johtuikin siitä, että akku oli lukitsematta. Edelleen tuntuu tunturi paremmalta, mutta en kuitenkaan ole vielä ostanut. Jotenkin vielä tuntuu ettei saisi rahoilleen vastinetta tarpeeksi.
     
    Viimeksi muokattu: 08.07.2010
  5. sakali

    sakali Käyttäjä

    Liittynyt:
    26.10.2004
    Viestejä:
    1 213
    Saadut tykkäykset:
    2
  6. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Salaliittoteoreetikot ovat sairaita, luokiteltu sairaus se kai on. Nähdään olemattomia asioita joka paikassa.

    Minäkin voisin tehdä opetusvideon, jossa selvästi näytän miten keihään sisään on piilotettu kemikaalipatruunoita, ja että aivan selvästi Terho Pitkulamäki näpyttelee salaisia näppäinkoodeja sormillaan keihään kädensijaan, ei siis pidä sormiaan aloillaan. Ja kun keihäs on heitetty, rakettimoottori käynnistyy tietyllä hetkellä, purkaa kaasunsa ulos keihään perästä puolen sekunnin purkauksena, jolla saa 10 metriä lisäpituutta keihään lentoon. Se, ettei hänellä keihäs ole viime vuosina lentänyt yli 90 metrin, johtuu aivan selvästi väärin näppäillystä koodista. Eräässäkin kisassa laskin hänen sormiensa näpyttelyjä, ja niistä muodostui binäärisesti koodi: "81 m", vaikka tarkoitus hänellä kai oli heittää 91 metriä. Keihäs lensikin 81 metriä, joka todistaa, että rakettimoottori oli väärin ohjelmoitu! Tai että pääni sisällä asuu umpikännisiä menninkäisiä.

    Samoin seipään sisällä on piilossa salainen kokoon puristettu jousi, joka laukaistaan tietyllä hetkellä ja jousi oikaisee seipään ja heittää hyppääjän yli kuuden metrin korkeuteen. Serkkei Pupppuka aivan selvästi naputteli sormillaan salaisia koodeja seipään päähän ennen jokaista hyppyään. Ellen väärin laskenut, hän naputteli binäärisesti koodin: "601 cm" eräässä kilpailussa, ja 601 cm riman ylitse ukkeli tosiaan ponnahti seipäänsä avustamana. Tämä selvästi todistaa, että seipään sisällä on salainen jousi (ja minun pääni sisällä märkiä sahajauhoja).

    Siis: vaikka on TEKNISESTI mahdollista piilottaa ties mitä mekanismeja piiloon minne hyvänsä välineisiin, niin on mielisairasta kuvitella sellaisia mekanismeja siellä olevan.

    Urheilijoilla on lukuisia maneereja joita he toistavat suorituksen kuluessa, eikä näillä maneereilla ole mitään tekemistä minkään piilomoottorin komentamisen kanssa.

    HALOO: langattomuuskin on keksitty, tai puheohjaus, tai pierun voimalla käynnistyvä toiminto. Missään tapauksessa tekniset huijarit eivät asentele jotain naurettavia painonappuloita fillarin jarrukahvoihin. Jos kerran nähdään vaivaa moottorin piilottamiseksi, silloin sen ohjauskin tehdään yhtä ovelasti salaiseksi. Esim. valmentaja seuraa kisaa ja radio-ohjauksella käynnistää moottoriavustuksen silloin kun katsoo sille olevan tarvetta.

    Kun minäkin (unissani, muussa universumissa, leikisti) teen poliiseja huijaavia piilomoottoreita, niin panenko minä moottoriin kaapeleita ja kytkimiä näkyville, että joku ne voisi nähdä ja ihmetellä mitä nämä napit ja johdot ja akut ja moottorit tekevät ajoneuvossa, jota väitetään 100% lihaskäyttöiseksi? Ei, niin tyhmä en ole, eikä niin tyhmää idioottihuijaria ole universumiin pesiytynyt, joka jättäisi poliiseille johtolankoja/nappeja/akkuja/moottoreita näkyviin. Jos niillä tarvikkeilla siis on jokin laiton käyttötarkoitus.

    Jos laittomuuksia tehdään, ne pitää tehdä kunnolla ja salaa.

    Huijariamatööreille varoitus: tehkää ajoneuvonne läpivalaisun kestäväksi, ettei esim. hunajakennon sisään piilotettuja salaisia asioita voi havaita kun ajokki läpivalaistaan tullin laitteilla tai siirrettävällä poliisin laitteella. En tässä voi kertoa millä tavalla huijataan läpivalaisua. Ja annetaan salaliittoidioottien elää niiden painonappiensa kanssa, kun eivät näemmä tajua nykytekniikasta hölkäsen pölähtävää. Moderneimmalla tekniikalla läpivalaisu tapahtuu etänä kaukaa, käyttäen passiivista teknologiaa eli kohteeseen absorboituvia ja siitä säteileviä energioita. Ei tarvitse enää mennä läpivalaisulaitteen "sisään" kuten ennen piti. Tietääkseni laki ei kuitenkaan vielä salli passiivista läpivalaisua julkisilla paikoilla, joten toistaiseksi kiinnijäämisen riski tulee vasta kun viranomainen pysäyttää ja erikseen vie ajokin läpivalaistavaksi.

    Joko huomasitte helpoimman konstin "doupata fillarointia"? Kun sanoin, että ajokki viedään läpivalaistavaksi. Siitä vaan viette vaikka kaikki maapallon ajoneuvot, minulle aivan sama. Douppaus nimittäin on exoskeletoniin piilotettuna, ihmisessä siis, vaatteiden ja ihon välissä. Laki ei taida erikseen kieltää ihmisen lihaksiston ja luuston douppaamista (arkiliikunnassa siis), koska mitään laittomuutta ei ajoneuvoon ole tehty. Kilpailutoiminnassa kaikki ulkoiset energialaitteet on kiellettyjä, mutta omaksi huvikseen kyllä saa vahvistaa ruumiinsa lihasvoimaa/luustoa jos huvittaa ja jättää ajoneuvot ennalleen.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 02.06.2010
  7. Dr. Eever

    Dr. Eever Guest Guest

    Liittynyt:
    23.12.2008
    Viestejä:
    1 737
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ärrrsyttävää. Nyt kun on vihdoin saatu pyörän kanssa jonkinmoinen yhteisymmärrys jonkinmoisesta jarrutehosta, niin se alkoi ääntämään...

    Ääni pyrkii esiin kahdella isoimmalla vaihteella (siis 1x6 -vaihteinen kyseessä) rasituksen alla, ei kevyemmässä pyörityksessä. Ääni on hyvin tiheää "räpätystä" joka resonoi mielestäni hieman polkimiinkin (vähä vastaava ääni ku sillo ku muksuna oli kortteja pyykkipojalla pinnojen välissä, nyt tosin paljon hiljaisempana, eikä nyt ole mitään ulkopuolista syytä olemassa).

    Mieleen tuli kaksi vaihtoehtoa: joko ketjut ja rattaat on juuri saavuttaneet tiensä pään tai sitten kyse on keskiön laakerista. Osaisko joku neuvoa / avittaa tjms asiassa?
     
  8. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Ota ketju pois eturattaalta ja pyöritä sormella hellästi kampea eli pane keskiölaakeri liikkeelle. Tunne sormissasi joko voimainen pehmeä liike tai rohiseva perunapelto.



    Laadukas keskiö on melko äänetön. Itse tehty kumiripusteinen on laakerointi vieläkin äänettömämpi. Minä pyrin täyteen äänettömyyteen, joka hiivatin väliin tulee eristekalvot omissa systeemeissäni. Kaupalliset eivät ole tarpeeksi äänettömiä minulle. Esim. kilpafillarissani ylivoimaisesti pahin melunlähde on keskiö, se on perinteistä kovaa meluavaa avokuulalaakerimallia, jonka meluamista en enää voi sietää sekuntiakaan.

    Huonommissa keskiöissä kuuluu kohisevaa ääntä, etenkin teräsrunkoinen fillari suorastaan laulaa laakerikuulien rohinaa voimistaen. Alumiinirunko hieman vaimentaa rohinaa ja hiilikuiturunkoinen vaimentaa ääniä vieläkin enemmän.

    Markettipyörien pellekeskiöt rohisevat kuin sepeli peltikatolla, ja mikä pahinta: äänen lisäksi sormissa tuntee pykälöintiä aina kun pyörittää kampea.

    Aina kun sormissa tuntee pykäliä tai kun kampi pysähtyy äkillisesti; nytkähtäen, pitää keskiölaakeristo uusia. Kunnon keskiöllä kammet liikkuvat äänettömästi ja kammen liike pysähtyy hitaasti, eikä stopattuaan nytkähdä taaksepäin.

    Jos keskiö on yleisintä tyyppiä (fillari 80-luvulta peräisin tai uudempi), siihen sopii brittikierteinen keskiö, 68 mm leveä. Nelikanttiakselinen BBUN54-kasettikeskiölaakeristo maksaa 11 euroa saksasta tilattuna
    http://roseversand.com/output/controller.aspx?cid=156&detail=10&detail2=1525
    ja se on äänettömämpi kuin 1000 euroa aikanaan maksaneet kilpakeskiöt. Ei siis ole nykyään kallista puuhaa päästä eroon rohinasta ja metelistä. Samoin modernit ulkoiset laakerit esim. Hollowtech 2 -kampisarjaan maksavat vain pari kymppiä, eli rahasta ei ole kiinni kulahtaneen keskiön uusiminen modernimmaksi tai äänettömämmäksi.


    -----------------------------------------------------------------------------------


    Mikäli kampien pyörittely ilman ketjua ei aiheuta meteliä tai tunnu sormissa rohisevalta, vika on jossain muualla.

    Rattaiden kulumista epäilisin syylliseksi, mutta en nyt siihen usko, koska kyse on raskaimmista rattaista. Normaalisti keveimmät välitykset eli isokokoisimmat takarattaat kuluvat ensimmäisenä, koska niitä käytetään eniten ja koska niihin kohdistuu suurin momentti eli pintapaine.

    Vasta sitten kun ketju alkaa pomppia pois hampailta, syylliseksi varmistuu liian kuluneet rattaat tai ketju. Niin kauan kuin pomppimista ei tapahdu, vika voi olla muualla.

    Ketjun kuluneisuutta voi kokeilla nostamalla rattaan päällä olevaa ketjua irti rattaalta. Jos ketju nousee irti rattaalta niin paljon, että ketjun ja rattaan väliin pääsee työntämään hammastikun, ketju on kuollut, se vain näyttelee zombia, kaatopaikalle ketju kuuluisi.

    On muuten yhdentekevää, onko ketju vaiko ratas kulunut pilalle, koska joka tapauksessa kumpikin osapuoli pitää uusia. Tarkemmin sanottuna eturattaat ja takarattaat ja ketju uusitaan samalla kerralla. Jos uusii vain yhden osapuolen kolmesta, vaihteisto ei toimi kunnolla ja uusi tuote kuluu pian yhtä pilalle kuin muutkin pilalla olevat osat. Kannattaa siis kuluttaa vanhat osat aivan loppuun asti, kunnes ketju ei enää pysy millään rattaalla, ja sitten uusitaan kerralla koko voimansiirto. Lievästi kenkkuilevien osien ilmantuessa on puolisen vuotta aikaa kerätä rahaa osien ostoon, kalliiksi se aina käy.

    Voi olla halvempaa ja järkevämpää ostaa kokonaan uuden tekniikan kampisarja (Hollowtech 2) rattaineen laakereineen, kuin etsiä entiseen kampisarjan varaosa(=sika)hinnalla myytäviä vaihtorattaita. Takakasetteja onneksi saa edullisesti.

    Ketju on oikeastaan tärkein määrittävä tekijä kun valitaan rattaita eteen ja taakse. Ketjuun sopii tietynlaiset rattaat. Minä suosin ketjuna kevyttä ja kestävää 10-vaihteista:
    240 g (116 lenk.) KMC X10SL Ti-N Gold
    http://www.google.com/images?hl=en&...L+Ti-N+Gold&gbv=2&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=
    jonka saa saksasta 42 eurolla:
    http://www.bike-discount.de/shop/k513/a7369/x10sl-gold-10-speed-chain.html
    ja suomessa kai tuplahinta. Alle 200 grammaiseksi pystyfillarini ketju olisi muodostunut tuon kera, mutta nyt nojapyöräsysteemiini valitsen aivan toisenlaiset osat, jotka moottoriöljyssä kuivasumppuvoideltuna elelevät.



    PIKAKORJAUS liian kuluneeseen ketjuun on pestä ketjut liuottimella (diesel tai polttoöljy on halpaa ja pesee hyvin), antaa kuivua päivän verran ja sitten ruiskuttaa ketjuun reilusti MOTUL-MOOTTORIPYÖRÄ-KETJUSPRAYTÄ. Kyseinen tökötti muodostaa jumalattoman jäykän lakkamaisen kalvon, joka "täyttää" kuluneet raot ja tekee ketjusta tiukemman ja napakamman. Eipä enää ketju nouse rattaalta niin että hammastikkua saisi alle tungettua. Homman varjopuoli on se, että ketju jäykistyy huomattavasti, puolet reisivoimasta menee ketjun liikuttamiseen. Mutta jos ajaa hissukseen, esim. lyhyitä kauppamatkoja etenkin talvella, tahmea ketju ei haittaa. Lisäksi ketju pysyy pitkään kirkkaan värisenä, kuin lakattuna, koska tuo aine ei kerää itseensä hiekkaa. Minä pärjäsin loppuunkuluneilla osilla yhden talven yli tuon ketjusprayn avulla. Paras suoja lunta ja vettä vastaan. Olen käyttänyt samaa ihmekemikaalia myös akseleiden ja muidenkin piiloon jäävien metallien pinnoitukseen. Ikinä ei ole mikään osa ruostunut, vaikka olisi 20 vuotta ollut kondenssikosteudelle alttiina. Ja minä siis ajan fillareita/moottoripyöriäni talvellakin. Tuo aine suojaa metallia paremmin kuin lakka. Ja pysyy kiinni paremmin kuin lakka. Ja on kuivuttuaan läpinäkyvää kuin lakka. Haistakoon paskan muut ruskean sävyiset keyjusprayt, takapuolen pyyhkimiseen ne ehkä kelpaavat. Minulle kelpaa vain läpinäkyvä pomminkestävä Motul. Piste. Kallis mutta hyvä.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 08.06.2010
  9. Dr. Eever

    Dr. Eever Guest Guest

    Liittynyt:
    23.12.2008
    Viestejä:
    1 737
    Saadut tykkäykset:
    0
    Nerokas linkki, kiitos siitä :thumbsup: , tuolta tilattuna saisi ratas-ketju-läjän n. 50e:lla jos ovat sopivia. Tuoltahan voisi pikkunippeleitäkin saada (edelleen otetaan vastaan vinkkejä ja linkkejä jos niitä saa jostain kätevästi ja edullisesti kourallisen kerralla, esim kaapelin päät, vaijerin kiinnitysnippelit länkiin yms...)

    Eipä tullut lenkin jälkeen mieleen tuo kokeilu mutta sillähän voisi jotain osviittaa saada. Pyörähän on siis 90-luvun puolivälin suomalaistekoinen Nopsa. Saankos minä selville keskiön standardin ulkopuolelta vai vasta purettuani sen? Niin ja miten rasvaus, tuuttataanko sen täyteen vaseliinia kuten auton laakerikuppi?

    Näin annoin itseni ymmärtää, Muron fillariketju oli myös hyvin avartava ja valaiseva. Pyörä on tosin vähän ajettu ja ilmiö esiintyy tosiaan vain isoilla pykälillä jotenka toivon etten joudu tuohon arvokkaampaan vaihtoehtoon. "Loppuun ajaminen" tuli itsellekkin mieleen...

    Tuon pesun aionkin suorittaa Juhannuksen seutuvilla kun olen "päässyt" kesätöihin minut sieltä juuri pois potkineeseen firmaan.... :rolleyes: diisselillä sottaaminen onnistuu siellä hyvin ja samalla voitelun voisi suorittaa valkoisella (puhtaalla?) vaseliinilla. Tosin Muron ketjussa muutamat pitivät ehdottomana huippuna auton vaihteistoöljyä ja sitähän minulle jäi sikahintaisesta auton keväthuollosta puolisen litraa jäljelle. Tietysti tuo öljy on (aluksi) sotkevaa ja katoavaistakin, mutta sen nyt oli ekana mielessä. :weep: Kun ei raaski nyt sitä kallista muuta hyvää... :weep:
     
  10. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Osaava silmä näkee päältäpäin mikä keskiöjärjestelmä fillarissa on. Ota digikuvia keskiöstäsi ja pane näytille.

    Nykyisiä kasettikeskiöitä ei huolleta, ne ovat kertakäyttöisiä suljettuja rakenteita. Kestävät laadusta riippuen vuodesta 100 vuoteen, minä ajoin halpakeskiöllä viitisen vuotta. Tuo 11 euroa maksava aiemmin linkittämäni keskiömalli kestää noin 10 vuotta eli 50000 kilometriä, veikkaan ma.

    Ainoa huomattava ero mitä rahalla saa, on painon keveneminen. Nolla perään hintalappuun niin saa 100 g pois keskiön painosta. Toinen nolla niin taas lähtee 100 g pois, noin karrikoidusti ilmaisten. Halvat kasettikeskiöt painavat 300-350 g.



    Vanhanaikaiset meluisat keskiöt ( http://cgi.ebay.com/NOS-Shimano-600EX-Cup-n-Cone-Bottom-Bracket-68x116mm-/390203908371 ) ovat avonaisin laakerein, eli ne voisi periaatteessa purkaa atomeiksi ja pestä kaikki osat liuottimella. Ja panna kuulalakerivaseliinia ja koota toimintakuntoon. Kumihanskat kädessä, varoen päästämästä pölyä ja hiekkaa mukaan puhtaaseen vaseliiniin.

    Mutta kun osat ottaa auki, paljastuu lähes poikkeuksetta pilalle kuluneet kuulaurat, eli pitäisi ostaa kalliita wanhanaikaisia waraosia tai samanlainen käyttämätön keskiösysteemi. Korjaaminen ei kannata. Toki jos museopyörää huoltaa, sitten käytetään alkuperäistä tekniikkaa, mutta käyttöpyörään kannattaa ostaa modernia tekniikkaa, suljettuja keskiöitä.

    Rohina EI johdu hiekasta kuulalakereissa, vaan muhkuraiseksi kuluneesta kuulaurasta, josta alkuperäinen pintakarkaisu on kulunut pois ja alta on paljastunut pehmeä rauta. Uudet kuulatkaan eivät pelasta tilannetta. Kuulasarjoja kyllä myydään muutamalla eurolla, mutta niitä kannattaa ostella vain jos kuularadat ovat virheettömässä kunnossa.

    Vanhan keskiön saa hakattua rungosta irti vaikkei omistaisi erikoistyökaluja. Ruuvipenkin leukojen avulla ("valtava jakoavain") minä sain auki wanhan keskiöni toisen kuulakupin. Toinen kuulakuppi irtosi ruuvimeisselillä+lekalla hakaten. Ei kannata ostaa erikoistyökaluja vanhoille osille, jotka menevät minuutin päästä kaatopaikalle.

    Normaalit brittikierteiset keskiöt ovat erikätisin kiertein eri puolilla keskiötä. Italiakeskiöissä on samankätinen kierre molemmilla puolilla. En sano minkä kätinen missäkin on, koska asia kuitenkin unohtuu, eli on parempi ottaa oman keskiönsä kätisyys selville vasta sillä hetkellä kun on purkamassa keskiötä. Muistiin ei voi luottaa, eikä kaverin omistamaan keskiöön.

    Uuden keskiön vaatimat asennustyökalut (1 kpl yleensä riittää) kannattaa ehdottomasti ostaa. Erilaiset keskiöt vaativat erilaiset työkalunsa. Jos ostaa kalliin kampi/keskiösarjan, mukana tuleekin työkalu keskiölaakereiden kiristykseen. Ellei tule, ostetaan samaan syssyyn ne työkalutkin, pari kymppiä rahaa siihen menee. Biltemasta saa halpoja fillarityökaluja, ellei halua saksasta alkaa tilailla.



    Alla 4 halvinta myymälää sekalaisessa järjestyksessä, saksalaisia. Osassa on 50 tai 100 euron minimiostos tai pienlaskutuslisä, ja muutenkin postikulut ja maksutavat kannattaa ottaa huomioon kun päättää mikä on kokonaisuudessaan halvin myymälä. 12 euroa KOTIIN KANNETTUNA kuriiripostina Rose minulta veloitti, jopa ilmaisen kataloogin toivat kotiin asti ilmaiseksi. Yritäppäs samaan hintaan samaa palvelua kotimaisilta fillariliikkeiltä niin vetävät turpaan. Valitan, rahani menee nykyään saksaan, muuhun ei ole köyhällä varaa. Jupit ostakoon eettisesti kotimaasta.

    http://www.bike-x-perts.com/en/index.php/cPath/90001

    http://www.bike-components.de/shop/language/en

    http://www.bike-discount.de/index.php?lg=en

    http://roseversand.com/output/controller.aspx?cid=57



    Vielä Brittimyymälä, joka on kallistuneen punnan takia nykyään kilpailukyvytön, mutta sieltä saa osia mitä muualta ei saa, huipputarjouksiakin usein löytyy. Ilmainen postitus jos tilaa kamaa yli n. 175 eurolla. Viime syksynä punta oli halvempi, silloin olisi täältä kannattanut kamaa tilata:

    http://www.chainreactioncycles.com/



    Eli aina kun tarvitsen jotain fillarikrääsää, joudun katsomaan noista viidestä firmasta mitä kyseinen tavara niissä maksaa, ja mitä se kotimaassa maksaa. Ostan sieltä mistä kokonaisuudessa halvimmalla saa. 1 euron osa kannattaa noutaa kotimaan myymälästä, koska 5-15 euron postikulut ulkomailta ovat tyhmiä. Ja 100 euron tavaramäärä ulkomailta ostaen on postikuluineenkin halvempi kuin 200 euron kotimainen sama kamakasa.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 09.06.2010
  11. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Laskin piruuttani millaiseen vetorasitukseen ketjuparka (ja siis rattaiden ensimmäinen ketjuun ottava hammas) joutuu erikokoisilla eturattailla.

    Oletuksena 100 kg painava kuski joka seisoo lenkkarit jalassa mummopolkimen päällä kun poljinkampi osoittaa suoraan eteen. Tämä on pahin normaalitilanne.

    Vielä pahempi tilanne olisi lukkopolkimien ja klossikenkien kera, silloin toisellakin jalalla voi aiheuttaa vääntöä eturattaalle, eli 100 kg ammattipolkija voi teoriassa tuottaa useamman sadan kilon voiman vaikka painaisi itse vain 100 kg.

    Toki jos polkija painaa vain 50 kg, hän voi puolittaa taulukossa esiintyvät arvot eli hänellä ketju kestää ehjänä pidempään kuin 100 kg polkijalla.

    Lukkopolkimlla polkeva taas joutuu jopa tuplaamaan taulukon arvot, riippuen miten vahvat reidet hänellä on. Lähinnä spurteissa ketju voi katketa, keskimääräinen tehontuottohan rajautuu sydän-keuhkosysteemin mukaan, mutta anaerobisesti riuhtaisemalla kyllä voi katkaista ketjun jos niin haluaa.



    Esim. 22-hampainen eturatas maastopyörässä tuottaa 175 mm kampipituudella 100 kg kuskilla 393,54 kilon vedon ketjuun. Eipä ihme jos rattaat ja ketju tällöin kuluvat nopeasti.

    Ja kilpafillarissa 56-hampainen eturatas 170 mm kammella 100 kg kuskilla vetää ketjua 150,19 kg voimalla, jos lukkopolkimia ei siis ole.

    Koodi:
    
    
      Ketjuun kohdistuva vetorasitus (kg) eri eturattailla
      ja kampipituuksilla.
    
      Kuskin paino 100 kg.
    
    
    
      Eturattaat:              Kampipituudet:
    
      hamm. halk.   säde       165     170     175
      kpl   mm      mm         mm      mm      mm
    
      10    40,43   20,21      816,32  841,06  865,79 kg
      12    48,51   24,26      680,27  700,88  721,49 kg
      14    56,60   28,30      583,09  600,75  618,42 kg
      16    64,68   32,34      510,20  525,66  541,12 kg
      18    72,77   36,38      453,51  467,25  481,00 kg
    
      20    80,85   40,43      408,16  420,53  432,90 kg
      22    88,94   44,47      371,05  382,30  393,54 kg
      24    97,02   48,51      340,13  350,44  360,75 kg
      26   105,11   52,55      313,97  323,48  333,00 kg
      28   113,19   56,60      291,54  300,38  309,21 kg
    
      30   121,28   60,64      272,11  280,35  288,60 kg
      32   129,36   64,68      255,10  262,83  270,56 kg
      34   137,45   68,72      240,09  247,37  254,65 kg
      36   145,53   72,77      226,76  233,63  240,50 kg
      38   153,62   76,81      214,82  221,33  227,84 kg
    
      40   161,70   80,85      204,08  210,26  216,45 kg
      42   169,79   84,89      194,36  200,25  206,14 kg
      44   177,87   88,94      185,53  191,15  196,77 kg
      46   185,96   92,98      177,46  182,84  188,22 kg
      48   194,04   97,02      170,07  175,22  180,37 kg
    
      50   202,13  101,06      163,26  168,21  173,16 kg
      52   210,21  105,11      156,98  161,74  166,50 kg
      54   218,30  109,15      151,17  155,75  160,33 kg
      56   226,38  113,19      145,77  150,19  154,61 kg
      58   234,47  117,23      140,74  145,01  149,27 kg
    
      60   242,55  121,28      136,05  140,18  144,30 kg
    
    
     
  12. Dr. Eever

    Dr. Eever Guest Guest

    Liittynyt:
    23.12.2008
    Viestejä:
    1 737
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kuten sanottua, ketju + ratas -huolto tulossa piakkoin.... :eek:

    [​IMG]

    [​IMG]

    Tuleeks laakerin mukana uudet kupit? Ja toi Biltsu ei tarjoa kuin yhtä työkalua tuohon kampilaakeriin. Vaikka se on nimetty Shimanolle niin mahtaisko se olla "yleispätevä"?
    Kampien pultit otin pois, molemmat normaali kierteellä (suunnalla), mutta kammet istuu edelleen kiinni. Lähtee varmaan liotuksen ja hellävaraisen naputtelun / kampeamisen avulla?

    Lisäys: Keskiöstä kuului riks-raks-poks eli siellä asunee riisimuroja ja vaihto lienee tosiaan aiheellinen.
     
    Viimeksi muokattu: 09.06.2010
  13. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Kammen ulosvetäjä -työkalu tarvitaan, se on halpa Piliteemassa, ja helvetin laadukas. Parempi kuin moni kalliimpi merkkituote. Spray + lekalla paukuttelu tuhoaa kammet lopullisesti, ja pilalle kuluneet kammet pilaavat myös uuden keskiön nopeasti. Ulosvetäjä on ainoa sallittu tapa ottaa kammet irti. Paitsi sellaisissa kammissa, joissa on sisäänrakennettu ulosvetäjä, kuten minulla kilpafillarissa on, ne kammet saa auki pelkällä järeällä kuusioavaimella. Ei saa mätkiä lekalla. Jos mätkii, uudet kammet on pakko ostaa. Onneksi heikkolaatuisia kampisarjojakin saa edullisesti. Hyvät maksavat 100-1000 euroa, auts.

    Kun olet saanut kammet irti keskiöakselista ulosvetäjää käyttäen, silloin viimeistään paljastuu keskiöakselin päiden standardi. Nelikanttisia akselinpäitä on olemassa JIS-standardia ja Campagnoloa, eivät sovi toisiinsa. Shimano käyttää JIS-versiota.

    Sinänsä ei ole mitään väliä millainen akseli keskiössä nyt on, jos samalla vaihdetaan kammetkin, kun keskiö uusitaan. Mutta jos aiot pitää entiset kammet, silloin pitää ostaa ehdottomasti oikeanlaisen akselinpäädyn omaava kasettikeskiö. Eikä etukäteen voi varmuudella sanoa miten PITKÄ keskiöakselin pitää olla, ja mitä standardia se edustaa. Minä veikkaan JIS-standardia ja akselin pituuskin selviää sitten kun kammet on saatu pois. 11 euron BBUN54-keskiö siis luultavasti kelpaa entisen tilalle, mutta miten pitkällä akselilla, sitä ei vielä tiedetä.

    Kasettikeskiöitä on olemassa useilla kammenkiinnitysstandardeilla, eli jos akselinpäädyissä ei olekaan JIS-nelikanttia, niin joku muu standardoitu kiinnitystapa kumminkin, ja parilla kympillä niitäkin saa, Octalinkkejä esimerkiksi. Turha luetella jokaista standardia tässä, ota kammet irti niin asia selviää 0,1 sekunnissa.



    Kuvan perusteella fillarissa on tyypillinen kasettikeskiö tai vastaava yhteensopiva rakenne, joskin markettilaatuinen. Keskiön saa irti fillarin rungosta kun niitä "harmaita muovimuttereita" (?) vääntää siihen suuntaan johon ne aukeavat.

    Jos harmaat mutterit olisivat 5-10 mm paksumpia, silloin keskiö voisi olla moderni "ulkoisin laakerein" varustettu, mutta kasettikeskiöltä se nyt näyttää.



    1) Kasettikeskiö sisältää kaiken. 11 eurolla saa kaiken. Akselin, tiivisteet, laakeristot, koko paskan.

    2) "Ulkoiset laakerit" kun ostaa, saa pelkät laakeriosuudet (mahdollisine huulitiivisteineen), mutta uutta akselia ei mukana tule, eikä tarvitsekaan tulla jos kampisarjan vanha akseli yhä on kunnossa.

    3) "Integroidut" keskiölaakerit oma lukunsa, niille on fillarin rungossa ja/tai oikeassa kammessa omat laakeripesät, mihin kuulalakeriosuus painetaan, ei ruuvata. Huono juttu sinänsä, koska jos laakeripesä kuluu tai vioittuu, runko joutaa kaatopaikalle tai tarvitaan massiivinen hitsaus/jyrsintä (tai hiilikuiturungolle ties miten kallis korjaus).

    Laakerityypit 1 ja 2 sopivat samaan runkoon, niissä on sama brittiläinen tai italialainen kierre. Voi itse valita haluaako kasettimallisen keskiön vaiko irtolaakerit ja irtoakselin. Uusimmissa tyypin 2 malleissa akseli on kiinteästi kiinni oikeassa kammessa. Tyyppi 2 mahdollistaa kevyemmän rakenteen, koska akseli on ontto ohutseinäinen ja jopa hiilikuituinen. Mutta kaikista pitkäikäisin on silti kymmeniä vuosia käytössä ollut tuttu JIS-nelikanttistandardi. Jos kammet ja keskiöakseli ovat laadukkaat, nelikanttikiinnitys sinänsä on ikuinen, satoja vuosia kestävä. Samaan käyttöikään ei ylletä uudemmilla kammenkiinnitystavoilla, modernit versiot kuluvat väljäksi ja kampi alkaa klapata, akseli ja kammet pitää uusia 5-10 vuoden välein.

    Minulla markettilaatuiset kammet väsyivät parissa vuodessa ja alkoivat hölskyä, polkemisesta tuli sietämätöntä koikkelehtimista. Heitin ineen BBUN73-keskiön ja Deore Hollowtech -kammet, ja sen koommin ei ole klappia ilmennyt, vaikka useita kymmeniä tuhansia kilometrejä on poljettu. Aina kannattaa kuluneet osat vaihtaa alkuperäistä parempilaatuisemmiksi, muuten samat ongelmat tulevat taas eteen parissa vuodessa.



    Ja se keskiön paikalleen (fillarin runkoon) kiristystyökalu pitää päättää+ostaa vasta sitten kun keskiötyyppi on päätetty. Kasettikeskiöille ja ulkoisille laakeristoille on erilaiset työkalunsa. Shimanon kaikille kasettikeskiöille sopii sama yksi työkalu. Sen avuksi tarvitaan vielä iso jakoavain tai kiintoavain. Biltema-versio kasettikeskiön avaimesta on laadultaan huono. Mutta kyllä sekin kelpaa, kunhan ei väkisin survo sitä paikalleen. Koska keskiö asennetaan paikalleen kerran 20 vuodessa, ei kannata sitä varten ostaa mitään 500 euron ammattiavainta, muutaman euron halpa-avain riittää varovaisesti toimien.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 10.06.2010
  14. Dr. Eever

    Dr. Eever Guest Guest

    Liittynyt:
    23.12.2008
    Viestejä:
    1 737
    Saadut tykkäykset:
    0
    Cheers, alan toimimaan tämän pohjalta :thumbsup:

    Takavaihtajan korvakkeessa on Shimanon leima. Ja vanhat kammet tosiaan on vielä tässä vaiheessa hyödynnettävä, asiaa tarkastellaan uudestaan rattaiden uusinnan yhteydessä.
     
  15. Dr. Eever

    Dr. Eever Guest Guest

    Liittynyt:
    23.12.2008
    Viestejä:
    1 737
    Saadut tykkäykset:
    0
    Rojekti etenee niin vauhdikkaasti, että hyvä ku ehtii tänne... :rolleyes:

    Eli kuukauden ämpyilyn jälkeen tuli asiaa Tampesterin suuntaan ja samalla sitten täsmäisku Biltemaan. Ulosvetäjä yms pientä mukaan.

    No ei sovi ulosvetäjä ei sitten millään kampiin, sitten huomasin että kun kammet ovat kiinni 8mm pultilla, kammissa itsessään onkin 10mm kierteet. Eli ei tarvita ulosvetäjää, vain 10mm pultti ja sillä ne sitten irtosikin.

    Tarkka mittaus kertoi akselin mitaksi 119mm eli lienee sopiva tuo 118mm versio, mittaus kun kuitenkin on tarkka... no lähtee nyt tilaukseen, ilmeisesti DVB-G:n linkittämästä Rosesta, vaikkakin 11 euron osaan tuleva 12 euron rahti hiukan kismittää.

    Yleisiä huomioita keskiöjumpan ajalta: akselin päät ovat siis neliskanttiset kartiot (tai siis viistetyt, "kiristyvät"). Ja toinen seikka, eli meteli, rutina ja ratina oli entistä helpompi paikallistaa keskiön kun saattoi pyöritellä akselia pelkistään. Päätykupit oli oikeasti kiinni, eli ei pyörinyt kumpaankaan suuntaan, ei putkitongeilla eikä naputtelemalla.

    E: tilasin Rosesta, se on niin halpa hinta että jää kokonaishinnaltaankin halvimmaksi. Tulossa on, kai.
     
    Viimeksi muokattu: 08.07.2010
  16. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Ahaa, ruosteinen mutteri keskiöakselin päässä onkin siis kammen kiinnityspultti, eikä pelkkä kosmeettinen peitekorkki, jonka alla on varsinainen kookas kierreosuus ulosvetäjää varten? En ole perehtynyt noihin pultillisiin ratkaisuihin. Ulosvetäjää tarvitseviin ja integroitu-ulosvetäjällisiin kampiin vain.

    Saitko keskiösysteemin kuitenkin irti, vai vieläkö se rohiseva raato on kiinni fillarissa? Jos väännät väkisin niitä päissä olevia aaltopintaisia muttereita, kierre menee pilalle rungosta, eikä uusi keskiö enää sovi paikalleen.

    Avamiseen voi tarvita 2 m pitkää vääntövartta, jos kierre on ruostunut kiinni. RUUVIPENKKI on hyvä työkalu, eli kiristetään se aaltoileva mutteri ruuvipenkkiin (joka on kiinteästi pultattuna johonkin työpöytään tai betoniin) ja väännetään fillarin runkoa. Taatusti aukeaa. Muttamuista vääntää oikeaan suuntaan.

    OIKEAN SUUNNAN näkee parhaiten uudesta varaosasta. Eli kun Rose-lähetti tuo esineen kotiisi, katso mihin suuntaan uuden keskiön lukkomutterit pyörivät ja sitten väännän auki päin fillarissa olevia aaltoilevia muttereita.



    Viimeisen 13 vuorokauden aikana olen ollut keskimäärin 2:57' ulkoilemassa joka vuorokausi. Paino ei laske (juon palautusjuomaa ja proteiinia kuin sika) mutta kunto kyllä kasvaa. Suomen Kesä™ on niin lyhyt, että aina kun on kuiva keli, on pakko mennä ulos.

    Ja tänään sitten paluumatkalla iski yllättäen KAATOSADE. Sadevesiviemäreistä pulppusi vettä YLÖS asfaltille kaaressa. Oli mielenkiintoista polkea läpimärkänä runsaan tunnin ajan. Mieluummin sentään heinäkuussa kuin marraskussa läpimärkänä poljen. Piristävä kokemus sinänsä. Ohi ajaneet audot heittivät vettä sivulle 5-10 m kaaressa kuin pikavene konsanaan, se viimeistään sai kenkäni tulvimaan vedestä.

    Piti myös yrittää väistellä vesilammikoita, koska tietöiden takia vettä voi lammikossa olla 2 metriä. Kuivassa tiessä silmä näkee voiko fillarilla ajaa epätasaisuuden/montun yli, mutta tulvivassa kaatosateessa jokainen lammikko voi olla upottavan syvä. 20 cm syvissä lammikoissa enintään ajelin, osasin välttää vaarallisen syvät kuopat.

    Samoin katosivat näkyvistä kaikki jalkakäytävän kanttikivet. Ei pystynyt päättelemään, missä kohtaa on viistetty kantti (pyörätie) ja missä terävä korkea kanttikivi (jalankulkutie). Onneksi reitti on tuttu, eli ajoin tuttua ajolinjaa, ja toivoin, ettei etupyörä kolahtaisi solmuun korkeaan kanttiin. Oikeastaan vedenpinnan virtaustyyli vihjaisi, mitä veden alla tapahtuu, eli missä on viistetty kivi ja missä terävä. On tämä nyt helvetillistä kun täytyy olla virtausopin professori kyetäkseen suunnistamaan Espoon/Helsingin Fillariteillä sateen aikana. Väärin on sadevesien ohjaus järjestetty, kun ajotie on veden alla ja kevyen liikenteen teistäkin reunaosat. Mahtoi autoilijoillakin olla vaikeaa päätellä mistä alkaa kevyen liikenteen tie, koska veden alla rajapinta piileksi.

    Mars fillaroimaan siitä, se on hauskaa kesällä. Ottakaa snorkkeli mukaan jos pääkaupunkiseudulla poljette sateen yllättäessä, että voitte hengittää syvässä vesilammikossakin.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 08.07.2010
  17. Dr. Eever

    Dr. Eever Guest Guest

    Liittynyt:
    23.12.2008
    Viestejä:
    1 737
    Saadut tykkäykset:
    0
    Periaatteessa, ainakin orig asennuksessa, ruosteisia pultteja voi pitää sisäänvetäjinä joita ilman polkeminen onnistuisi jopa paremmin kuin niiden kanssa (painonsäästö). No nyt kun olen käyttänyt kammet irti en luonnollisestikaan uskalla polkea ilman pultteja, erityisesti ja varsinkin "putkelta" jäisi suorittamatta.

    Keskiöpakettia en sitten avannut kun ei päätykupit auenneet kauniisti pyytämällä, ko härvelin pitää kuljettaa minua töihin ja retkille vielä sen aikaa kun Günther hautoo uutta keskiöpakettia. Kioskimme remonttimies lupasi että ne irtoaa jos tarvin apua, mutta täytyy nyt pitää mielessä että se uusikin on saatava asetusten mukaisesti takas kierteille... laittamistani kuvista alempi hieman valehtelee ja ylempi näyttää ennenminkin totuuden siitä kuinka lähellä keskiön ulkopintaa ko kupit on. On vaikea saada otetta ja teinkin jo parilla yrityksellä lisää klohmuja runkoon.

    Itellä on nyt kesätöiden myötä hieman jäänyt polkeminen. Aluksi heitin lenkkiä suoraan töiden jälkeen, mutta hieman hankalahko tankkaus ja tuskainen viimenen lenkki näillä hellekeleillä sai mut luovuttamaan. Lenkkini ovat olleet siihen asti n. tunnin mittaisia ja reipasvauhtisia. Nyt olen kuitenkin alkanut viikonloppu retkipyöräilijäksi jolloinka tahti on rauhallinen mutta aikaa menee se 1,5 - 2 tuntia. Viikonloppuna otan 12 kiloisen matkaoppaan takapenkille ja suunnataan katsomaan Pirkkalaan lentokoneita. Tekosyynä tietysti "treenin" keventämiseen on tuo uuden laakerin odottelu. Kyllä sitten taas on intoa ku pelit ja vehkeet on viimosen päälle. Kai?

    Ite olen myös huomannut että kunto alkoi nousta heti toisesta päivästä lähtien, mutta omakaan paino ei ole mainittavasti kuitenkaan laskenut (tuota "tehopyöräilyä" vedin kuitenkin päivittäin yli kuukauden...). Nälkä tulee helpommin, mutta olen mielestäni syönyt jopa viisaammin määrällisesti ja vältellyt hieman rasvaa ja sokeria.
     
  18. Dr. Eever

    Dr. Eever Guest Guest

    Liittynyt:
    23.12.2008
    Viestejä:
    1 737
    Saadut tykkäykset:
    0
    Toissapäivänä sitten saapui lähetys ja tänään laitoin uuden laakerin paikalleen. Ei asettunut ihan kohdalleen, jäi pari kierrosta ulos laakerissa olevan kiinteän kierteen puolelta. Mutta on tasan niin pitkällä ku menee ilman että mitään rikkuu.

    Kotimatkalla sitten poiki ketjut, tuli kaksipäinen versio. Alkoi jo paukuttaa tuolloin toissapäivänä ku runttasi kotimatkalla jyrkkää mäkeä. Ilmeisesti ketju kulki liian vinoon eturattaalta, en tosin tiedä miksi se alkoi yht´äkkiä, mutta ilmeisesti jyrkän mäen rasitus edesauttoi vian löytymistä...

    Ärsyttävää, eihän tollasta 6 rattaista takapakkaa edes löydy mistään ja se kuitenkin olisi yhtälailla uusimisen tarpeessa ku eturataskin joka siis lienee syyllinen tähän vaurioon.

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]
     
  19. Dr. Eever

    Dr. Eever Guest Guest

    Liittynyt:
    23.12.2008
    Viestejä:
    1 737
    Saadut tykkäykset:
    0
    No niin, kävimpä siinä sitten sipaisemassa ekan lenkin remontin jälkeen. Kaikki pelas ok, ainoastaan se pieni resonaatio isommilla vaihteilla / suuremmalla rasituksella oli tallella. Ei mitään ääniä, mutta sellainen jalkoihin välittyvä värinä. No mä luulen että pyörässä on sisään rakennettu kadenssivahti joka tällä tavoin ilmoittaa vaihtotarpeesta jossei sitä muuten tajua. Tulikin poljettua pikkusen pienemmällä pykälällä ja ainakin näin äkkiseltään tuntu hyvältä esim polvien kannalta.

    Ketjut poikkesin Biltsusta taas tavan mukaan, neljä ja puol euroa kustansi ne joiden kohdalla luettelossa lukee 114 lenkkiä ja paketissa 116 lenkkiä. Vanhoissa oli 114 lenkkiä. Otin viimesen 7-vaihteiselle pakalle tarkoitetun paketin, 6-vaihteisen paketteja oli yllin kyllin hyllyssä. No rattaat ja vaihtajat tuli pestyä vaihteeksi hyvin ja öljyttyä, hyvin tuntuu pelaavan. Rattaat siis jäi vaihtamatta koska ketjukin oli niin edullinen. Ja 6-rattaista pakkaa ei varmaan vieläkään löydy oikein mistään....
     
  20. Kalza

    Kalza Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    28.11.2002
    Viestejä:
    2 844
    Saadut tykkäykset:
    3
    Dodiin, napsahti ketjut sitten poikki ja etuvaihtaja meni ihan täysin solmuun. Eli siis tuo metallinen osa siitä joka menee kuvassa eturattaiden päällä ~satulaputkesta ~takahaarukan alaputkeen on kutakuinkin jossain tuolla keskiön seuduilla melkein satulaputken suuntaisesti ja sen verran pahasti solmussa että siitä tuskin takaisin vääntelemällä kalua enää saa.

    Onko täällä mainittu F/D tuo etuvaihtaja? Shimano Deore siinä ainakin lukee.

    Olen näissä pyörähommissa(kin) täysi ummikko, joten voisiko joku kertoa mitä eroa on Shimanon Deoressa, Deore XT:ssä jne? Mahtaisko tuohon sopia joku Deore M590 tai Deore XT M771? Muistikuvien perusteella ne näyttäis aika samanlaiselta, toi nyt tosin on sen verran solmussa että nyt sitä oli pahempi tutkia :D Enkä tuolla pimeässä huomannut vaihtajassa muuta tekstiä kuin Shimano Deore.