Polkupyörä

Keskustelu osiossa 'Tarinatupa Classic (Yleiskeskustelu)' , aloittajana Terris, 11.05.2008.

  1. insight

    insight New Member

    Liittynyt:
    19.11.2008
    Viestejä:
    13
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mä ostin 2005 Kona Dr Dewin. 27-vaihteinen ilman joustoa hydraulisilla levareilla. Harmikseni huomasin, että kiinteiden lokarien asentaminen on hankalaa eikä tossa ole paikkaa kiinteälle lukolle. Etujousto on myös kaupunkiajossa tosi hyvä kaikkien töyssyjen vuoksi, joka mun pyörästä siis puuttuu. Muuten olen ollut tyytyväinen pyörääni. Etenkin noi Hayesin jarrut ovat todella laadukkaat. Deorevaihteet vois olla paremmatkin. Mulla oli joskus todella kauan sitten Rossin merkkinen maantiepyörä juniorina (1989) ja sen vaihteisto on edelleen kuin uusi. Siinä on Campagnolon osat.

    Sileet renkaat tosiaankin kaupunkiajoon kapealla renkaalla. Silloin tietty ilmanpaineet pitää muistaa pitää tarpeeksi korkeella, ettei lähde kumi kesken mutkan vanteilta =)

    Niin ostin ton fillarin Jehle Bikesista Saksasta. Suomessa ois maksanut 1200, saksasta 599 plus rahdit 159. Tota mallia ei valitettavasti jostain syystä enää tehdä. Mutta bottom line, sileärenkainen etujoustollinen (lukituksella) hybridi kaupunkiajoon on mun mielestä paras. Maantiepyörä ei sovellu niin hyvin ajoasentonsa vuoksi. Maantiepyörällä muuten vetää helposti äkkijarrutuksessa tangon yli. Nimim. kokemusta on ;)
     
  2. dype

    dype Member

    Liittynyt:
    27.05.2001
    Viestejä:
    49
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kyllä tuota vielä tehdään, eikä Suomihintakaan ole noin kova: Kauppa-Veljet
    Säästöä Saksahintaan ei enää niin hirveästi tule, varsinkin kun pyörä on neljä vuotta uudempaa mallia.
     
  3. DVB-G

    DVB-G Well-Known Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 283
    Saadut tykkäykset:
    30
    Ostakaa fillareihinne myös hyvät renkaat, ettei matka katkea kumin puhkeamiseen.

    Kävin yölenkillä äsken, ja 14 km ennen himaa puhkesi takarengas. Tai siis sisärengas puhkesi, ulkorenkaassahan on ollut jo pitkään sentin mittainen viilto, läpireikä, jota kautta hajosi sisäkumi jo muinoin. 2 sisärengasta ulkorengas on täten vaatinut uhrikseen, nyt on aika vaihtaa ulkorengaskin. Kulutuspintakin on käynyt vähiin, puolisen milliä paksulti mustaa kumia jäljellä. Talvikumit taidan seuraavaksi alle asentaa, vaikka lunta ei pääkaupunkiseudulla nyt olekaan. Talvi lumineen tuli ja meni, viikon se talvi kesti tänä talvena.



    Kutsun näitä piliteeman "puhkeamattomia" renkaita mieluummin nimellä "ilma on optionaalinen lisävaruste". Ihan hyvin näillä voi ajaa, oli rengas puhki tai ei. Okei, ajonopeutta täytyy pudottaa, etteivät pinnat katkea tai vanne murru. Eniweis, 10 km/h KESKINOPEUS oli tällä 14 km matkalla. Takarengas tyhjänä. Paljaalla asfaltilla, jossa on hiekoitussoraa päällä. Hieman epämukavaa oli kulku, mutta kyllä renkaalla olisi voinut vielä ajaa maapallon ympäri muutaman kerran. Ehkei sentään, mutta muutamia kymmeniä kilometreja näemmä rengas toimii vailla pneumattista avustusta. Myös viime puhkeamisen jälkeen ajelin himaan tyhjällä takarenkaalla, tällä samalla. Ulkorengas ei siis ole moksiskaan, vaikka se rusentuu vanteen reunan ja asfaltin+sofan väliin.

    7,49 euroa maksaa ulkorengas
    http://www.biltema.fi/osteri/osteri...ppa.htm&linkki=27122.htm&tuote=27122&ryhmaid=

    3,99 euroa sisäkumi paikkausnesteineen. Neste korjaa automaattisesti pikkuiset reiät, esim. naulaan ajamisen, mutta ei katastrofaalista repeämää. Painetta ei saa pumpata kovin paljon jos reikä on nesteellä korjaantunut, eli sisärengas kannattaa paikata tai vaihtaa jahka kerkiää, kiirettä ei tosin ole.
    http://www.biltema.fi/osteri/osteri...pa.htm&linkki=rsisrenkor.htm&tuote=rsisrenkor

    Täsmennän vielä, että piliteeman ulkorenkaat ovat huonoja, ne kuluvat nopeasti ja niiden avulla rullataan polkematta alamäessä muiden ohi, niidenkin, jotka polkevat alamäessä. Mutta matka siis jatkuu, puhkeaa rengas tai ei, tämä on pääasia. Minä en tuhlaisi sataa euroa ökyrenkaaseen, jonka puhkeamisen jälkeen fillaria kannetaan olkapäällä 14 kilometriä. Hah, nauran vääriä renkaita ostaneille, jotka taluttavat tai kantavat fillariaan (asfaltilla siis, portaissa saa kantaa). Fillari on tehty polkemista varten. Sisärenkaan ilma on optionaalinen lisävaruste.

    Kapeat ulkorenkaat tai tuubit eivät tietenkään salli tyhjänä ajamista, vanne pilantuu ja on vaarallisen liukas asfaltilla. Eli silloin kun vanne on suunnilleen saman levyinen kun ulkorengas, matka katkeaa puhkeamiseen. Maastopyörillä matka jatkuu, koska rengas on niin leveä, että se suojaa vannetta erinomaisesti puhjenneenakin.

    HUOM: eturengas on pysynyt minulla ehjänä. Oletan sen johtuvan etujousituksesta ja painojakaumasta; suurin massa lepää jousittamattoman takapyörän päällä, se on rankkaa renkaalle. Tästä viisastuneena täytyy alkaa käyttää takana hieman leveämpää rengasta, jotta sen pintapaine olisi sama kuin eturenkaassakin.

    Tämä pirullinen hiekoitussepeli puhkoo renkaita, mitään pulmia ei esiintynyt ennen sepelin levitystä. Rengas olisi kestänyt pidempään jos maassa olisi vallinnut lumipeite tai puhdas asfaltti.
     
    Viimeksi muokattu: 02.12.2008
  4. Moti

    Moti Active Member

    Liittynyt:
    12.09.2001
    Viestejä:
    1 019
    Saadut tykkäykset:
    9
    Kyllä mullakin levyjarrut pitää pahaa ääntä jarrutettaessa (mummot säikkyvät), kun ne ovat kastuneet. Kuivina ne ovat käytännössä äänettämät. Samaa vikaa on kyllä vannejarruissakin märkänä.
     
  5. Moti

    Moti Active Member

    Liittynyt:
    12.09.2001
    Viestejä:
    1 019
    Saadut tykkäykset:
    9
    Mulla taas on aina puhjennut eturengas (ei jousitusta), luulisin eturenkaan "lakaisevan" tietä ennen takarengasta. Siirryin muutama vuosi sitten "puhkeamattomiin" renkaisiin, yhtään rengasrikkoa ei ole sen jälkeen tullut. Viime kesältä on muistona työpöydän sermissä valkea nupinasta (juurikin sitä mallia jota laitettiin ala-asteella sijaisopettajan tuolille) joka painui juuriaan myöten fillarini eturenkaaseen Lauttasaaren sillalla. Sisärengas säilyi ehjänä ja matka jatkui. Rengas oli pistosuojattu Vredestein.
     
  6. Groke

    Groke D'oh! Tukijoukot

    Liittynyt:
    18.08.2005
    Viestejä:
    2 734
    Saadut tykkäykset:
    1
    Itse sain hirvittävän vinkunan pois kun säädin jarrupalat (perinteiset ei-levyjarrut) niin, että jarrupalat eivät enää olleet tismalleen vanteen suuntaiset. Eli kun jarrua painaa hieman, niin vain jarrupalan etuosa ottaa kiinni. Eli jarrupalan etureunan ollessa kiinni vanteessa, takareuna on vielä millin irti. Ja toimii käytännössäkin!
    Usein itsekin säpsähdin, kun kostealla kelillä ensimmäistä kertaa jarrutin. Jopa viereisen bussin jarrut olivat joskus hiljaisemmat. Ihmiset säikähtivät joskus oikein kunnolla, kun jarrutin kostealla kelillä viereen: "SkriiiiiiiiiiiiiiiiiiiIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!" :eek:

    Ongelmaa voi lieventää sillä, että kuivaa vannetta ja jarrupaloja laittamalla jarrut tahallaan aavistuksen laahaaman alkumatkasta (painamalla hitusen jarrua). Ärhäkän etujarrun kanssa kannattaa tietenkin varoa. Näin kikkaillen voi säästää kenties henkensä, eli pari metriä jarrutusmatkassa, siis ainakin perinteisillä jarruilla. Levyjarruissa teho kait riittää märkänäkin (ainakin hyvissä sellaisissa).
     
  7. Terris

    Terris New Member

    Liittynyt:
    02.03.2004
    Viestejä:
    1 986
    Saadut tykkäykset:
    4
  8. phixel+

    phixel+ New Member

    Liittynyt:
    05.01.2005
    Viestejä:
    414
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itsellä on tuommoinen sld-versiona. Ei pahaa sanottavaa, mutta tuo lähtee varmasti helpommin varkaiden matkaan kuin nuo yllä olevat.
     
  9. Äkkipoika

    Äkkipoika Member

    Liittynyt:
    29.06.2008
    Viestejä:
    143
    Saadut tykkäykset:
    0
    Noista kahdesta ottaisin arkiajoon Helkaman ihan napavaihteiden helppohoitoisuuden vuoksi.

    Melko tömäkät suositushinnat noilla kyllä on. Hinta on tietysti suhteellinen juttu mutta mutta... Uskaltaako noita parkkeerata rosmojen vuoksi muualle kuin oman sängyn alle ;).
     
  10. Don MC

    Don MC Active Member

    Liittynyt:
    19.05.2005
    Viestejä:
    1 150
    Saadut tykkäykset:
    5

    Kommentoin vanhaan postaukseen: Salaisuus piilee renkaiden vierintävastuksessa. Huonosti pumpattu rengas aiheuttaa yllättävän suuren vierintävastuksen ja jarruttaa fillaria ihan simona. Pumpatkaa renkaanne suosituspaineeseen, niin ei DVB-G rullaa peräänne.
     
  11. Terris

    Terris New Member

    Liittynyt:
    02.03.2004
    Viestejä:
    1 986
    Saadut tykkäykset:
    4
    Mielestäni tuossa Crescentissäkin on napavaihteet. Crescentti nyt on kuitenkin laadukas merkki ja pyörä on hyvännäköinen niin varmaan siihen tulee kallistettua.
     
  12. Kaitzu

    Kaitzu Active Member

    Liittynyt:
    31.07.2001
    Viestejä:
    3 373
    Saadut tykkäykset:
    11
    No linkkisi takaa löytyy pyörä jossa ei kyllä ole napavaihteita

    [​IMG]
     
  13. phixel+

    phixel+ New Member

    Liittynyt:
    05.01.2005
    Viestejä:
    414
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tämä onkin pieni ongelma. Säilytyspaikaksi on muotoutunut olohuoneen nurkka. Hyvin epäkäytännöllistä, mutta pyörä ei ole jokapäiväisessä ajossa.
     
  14. DVB-G

    DVB-G Well-Known Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 283
    Saadut tykkäykset:
    30
    Rengastyyppi vaikuttaa vieläkin enemmän rullaamiseen, kaikista eniten, ylivoimaisesti. Jopa enemmän kuin ilmanvastus.

    Nyt talven ajan olen käyttänyt paksuinta mahdollista piliteeman myymää (puhkeamista vastustavaa) nappulakumia takarenkaana, ja pykälän verran hoikempaa mutta silti kamalan paksua (puhkeamista vastustavaa) nappularengasta edessä. Nyt ei fillari rullaa pätkääkään. Alamäessäkin vauhti pysähtyy jos ei itse polje, tai jos mäki ei ole kohtuullisen jyrkkä. Hirveä tilanne kun muistaa kesäkumien hyvän rullaavuuden.

    Kesäkumeilla EI tapahtunut rullaamisessa mitään eroa vaikka kokeilin eri ilmanpaineita. Eli jos rengas on "rullaavaksi suunniteltu", ilmanpaineella (3,0...5,0 baarin alueella ainakaan) ei ole käytännössä mitään vaikutusta rullaavuuteen. Mahdollinen vaikutus on niin lievä, etten saanut mitään eroa aikaiseksi, vaikka joka päivä poljen vakion ajoreitin, johon sisältyy pitkä loiva alamäki, jossa rullaavuus todistetaan. Normaalisti fillarini rullaa 1,25 kilometriä polkematta, ihan normaalissa pystyssä maastofillariasennossa istuen. Kilpafillariasennossa ilmanvastus pienenisi, mutta pidän asennon normaalina pystynä rullaustesteissäni. Nyt talvikelillä nappularenkailla fillari ei rullaa lainkaan kyseistä alamäkeä, meno siis pysähtyy ellei polje toistuvasti. Huikea ero siis: kesäkumeilla rullaa 1,25 kilometriä polkematta ja talvikumeilla rullaa jotain 10 metriä polkematta. Kumeissa ON eroja.



    Jahka lumet ovat lähteneet, palaan takaisin niihin tuttuihin upeasti rullaaviin (puhkeamista vastustaviin) kapeisiin kumeihin. Tosin vain eteen asennettuna, siirrän testimielessä nyt edessä olevan keskipaksun nappularenkaan takarenkaaksi ja tutkin miten sellainen yhdistelmä rullaa.

    Nimittäin huomasin jousituksessa huikean eron kun TAAKSE panin paksun renkaan, ohuen kesäkumin sijaan. Takana kun ei ole jousitohaarukkaa, ainoastaan renkaan pulleus tasaa menoa. Edessä en huomannut mitään vaikutusta renkaiden vaihtamisella, koska joustokeula tasaa tärinät riippumatta kumin paksuudesta.

    Siis: testi itse kullekin: Lauttasaaren sillan "ryppyinen asfaltti", kun kuljetaan Stadista Lauttikseen päin lievään alamäkeen sillan oikeaa puolta sillan loppuosuudella. Täristävä asfalttipinta erottaa jyvät akanoista. Eli jos renkaat ovat kapeat ja jousitus puuttuu, meno on niin tärisevää että silmissä sumenee ja ajokki huutaa resonanssiääniä korvatulppien läpikin. Sitten kun vaihdetaan renkaiksi pulleat pehmeäksi pumpatut kumit TAI hyvä jousitus, tärinä katoaa pois. Ajo on sileää kuin margariinissa lipumista, tasaista ja melutonta.

    Kun nyt vahingossa pääsin tärinättömyyden makuun, joudun jatkossa pitämään takana pulleampaa rengasta pehmentämään tärinöitä, tai rakentamaan joustohaarukan taakse, mutta koska laiskuus vaivaa, en ala modata fillaria. Tai ostaa uutta niin kauan kun entinen vielä toimii moitteettomasti. Sitten kun ajokki hajoaa pahemmin, ostan täysjoustoisen.



    Mutta, kuten jo olen todennut, huono rullaavuus saattaa olla tahallista; keino vaikeuttaa ajamista ja kasvattaa kuntoa tehokkaammin. Ehkä kaikki muut ovat tahallaan tehneet fillareistaan riippakiviä, joiden kuljetus vaatii alamäessäkin norsun voimia, saadakseen kuntonsa kasvamaan norsun voimiin. Minäkin otan talvisen nappularenkailla ähellyksen tahallisena voimanponnistuksena, haasteena. Eli en rullaa talvella ollenkaan, koska nappulakumit eivät rullaamista mahdollista. Meteliäkin nappulakumit pitävät, kovaa ujellusta. Hassuja ovat örkit nuo, nappulat kumiset, aikamme vitsaukset. Kaatumista estävät pakolliset otukset.

    Miksi käytän talvella nappulakumeja? Jotta KESKINOPEUS KASVAA! Slickseillä nimittäin ei pysy pystyssä kävelyvauhtia suuremmissa nopeuksissa, kuten jo tuli todistettua ennen renkaiden vaihtamista. Keho joutuu käyttämään tasapainotteluun niin älyttömästi energiaa, ettei jaksa/voi polkea hiiviskelyvauhtia nopeammin. Rengas sortaa ja murtaa loskalunta edessään, on jatkuvassa montusta ylöskiipeämisen tilassa. Ja kovat jäiset urat vetävät renkaan mennessään, ohjattavuus on nolla, kaatuilu jatkuvaa. Kerran kun ähelsin noin 3 km/h vauhdilla sileillä kumeillani, minut ohitti nappularenkainen tyyppi arviolta 15-20 km/h nopeudella. Minulla kumien pintapaine oli liian suuri, vajosin lumen sisään, ja minut ohittaneella tyypillä pintapaine pysyi riittävän pienenä, hän leijui lumen pintaa pitkin.

    Minäkin olen nyt kyennyt ajamaan normaalia ajonopeutta paksuine nappularenkaineni. Kertaakaan en ole nappulakumeilla kaatunut. Saa olla lunta tai jäätä tai uria, paksu karkea kumi tottelee ohjausta eikä luista alta pois kovinkaan herkästi. Peilijää on tietysti oma lukunsa ja harrastemuotonsa, jäällä tepsii vain nastarengas. En harrasta peilijäällä ajelua, tavallinen nappulakumi riittää minulle.

    Merkittävin ajonopeutta kasvattava tai hidastava seikka on renkaan pintapaine suhteessa lumihankeen/sohjoon. Kapea rengas uppoaa lumimössön sisään, kuoppaan, siinä missä pullea rengas kelluu kiltisti lumen pinnalla. 19 mm kapeilla kumeilla varustettu huippuammattilainenkin on täysin jumissa lumihangessa, samalla kun 90-vuotias mummo pystyy etenemään 70 mm paksuine kumeineen kauppakassi stongassa killuen.

    Tästä tulikin mieleeni, että totta tosiaan, ohjaintangossa roikkuvien kauppakassien aiheuttama lisäkuorma eturenkaalle on suureksi haitaksi, eturengas alkaa vajota herkästi lumen sisään. Kannattaa käyttää reppua, jotta ostosten massa jakautuisi kummallekin renkaalle. Aina kun jompi kumpi rengas alkaa murtaa lunta allaan, meno hyytyy. Minä panen reppuun painavimmat ostokset, juomat, ja roikotan stongan muovikasseissa kevyitä ja kookkaita ostoksia.
     
    Viimeksi muokattu: 07.03.2009
  15. 71 dB

    71 dB Well-Known Member

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    10 154
    Saadut tykkäykset:
    309
    Miten teet rullauskokeesi? Mikä on alkunopeus ja miten kontroloit rullaismatkan kaltevuuden/tasaisuuden? Entäs vasta/myötätuuli? Ei taida standardia löytyä tähän vai löytyykö?
     
  16. Kiila

    Kiila Active Member

    Liittynyt:
    31.01.2001
    Viestejä:
    1 663
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olen ajellut kolmisen vuotta kesät talvet Rossano Hybrid Sportilla. Sport on 2004 vuoden malli, nykyää nimeltään Deluxe. Fillarissa on vannejarrut ja täysi Deore osasarja lukuunottamatta takavaihtajaa ja kahvoja, mitkä ovat LX-sarjaa.

    Ajan kaikkina vuodenaikoina samoilla ohkaisilla slickseillä enkä ole huomannut jääväni jalkoihin hangessa tai jäällä. Pentuna ajelin kesät talvet kouluun maastofillarilla ja ainakin oman kokemukseni mukaan nuo kapeat toimivat paremmin "kaupunki hangessa ja jäällä" kuin leveät nappulat. Kertaakaan en ole Rossanolla kaatunut sään vuoksi, mitä tuolla maastofillarilla tapahtui muutama kerta talveen. Toki tasaisia polkuja kovempaan maastoon ei ole tällä Rossanolla asiaa. Rengaspaineen vaikutus vierimiseen on kyllä selkeä, pari päivää kun polkee hieman pehmeillä renkaila ja tuuppaa sitten pari ilmakehää lisää niin kyllä ero on huomattava.

    Joustoja en oikein kaupungissa ymmärrä. Useimmissa paketeissa tulee mukana halpa joustokeula, mikä on toiminnaltaan aika surkea ja painaa huomattavasti jäykkää keulaa enemmän. Jos takajoustossa ei ole lukitusmahdollisuutta se syö huomattavan osan polkuvoimasta. Kaupungissa tiet ovat yleensä sen verta hyvässä kunnossa ettei sielä joustoja tarvita, maastossa nämä ovat tietty pakollisia. Tietysti jos harrastaa jotain kaupunki kikkailua niin jousto on sieläkin paikallaan.

    Tässä muuten pari vinkkiä fillarin koon valintaan ja korkeuden säätöön. Todella usein näkee jengin polkevan niin, että hyvä jos yltävät polkimelle sen ollessa ala-asennossa. Ja tästä vielä muutama artikkeli Fillari-lehden sivuilta.
     
  17. Käikäle

    Käikäle Member

    Liittynyt:
    14.03.2001
    Viestejä:
    992
    Saadut tykkäykset:
    0
  18. DVB-G

    DVB-G Well-Known Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 283
    Saadut tykkäykset:
    30
    Alkunopeus on nolla, alamäki lähtee mäen päältä. Sen verran polkaisen vauhtia, että pystyssä pysytään. Mäki itsessään kiihdyttää (ja vuoroin jarruttaa) nopeuden sopivaksi. Loivissa kohdissa mennään kävelyvauhtia, jyrkemmässä ehkä 15-20 km/h nopeudella. Ei ole nopeusmittaria tai gepsiä minulla.



    On niillä (rengas) tehtailla standardeja, joita en ulkoa muista. Idea ulkotestien menetelmissä on kuitenkin se, että ajokkia kiihdytetään standardoitua lyhyttä "alamäkeä" eli vinoa vaneriramppia alas ja sen jälkeen annetaan ajokin rullata sileällä asfaltilla niin pitkälle kuin se menee. Mitä pidemmälle rullasi, sitä pienempi oli vierintävastus. Ajokin massa ja muoto ja laakerointi jne. pidetään vakiona, vain renkaita ja ilmanpaineita varioidaan. Tätä menetelmää pystyy jokainen itse kopioimaan, jos vain saa tietoonsa sen vanerisen alamäen pituuden ja jyrkkyyden.

    Mittalaitteilla vierintävastus mitataan eräänlaista santakattia vasten, eli keinoasfalttihihna pyörii renkaan alla kuin ylösalaisin käännetyn moottorikelkan telamatto. Rengasta painetaan vakiolla voimalla pintaa vasten. Telamattoa pyörittävän moottorin kuluttama sähköteho lisääntyy sitä enemmän mitä suurempi vierintävastus renkaasta muodostuu. Myös rengasasetelman ja telamaton välinen liikevoima lisääntyy kitkan kasvaessa, eli rengasasetelma pyrkii karkaamaan telamaton liikesuuntaan ja tätäkin vetovoimaa numeerisesti mitataan. Ilmanvastusta tällainen testailu ei kykene tutkimaan, mutta vierintävastusta kyllä. Tuulitunnelitesteissä ilmanvastuksen osuus selviää.



    Minä "mittaan" takapuolituntumalla rengaskitkoja vakiolenkilläni loivassa mäessä, eli kun satoja kertoja vuodessa ajan saman reitin, tuulen suunta ja määrä tilastollisesti kumoaa itsensä, vierintävastuksen (plus renkaan ilmanvastuksen) olemus siivilöityy esille. Vastatuulinen sää tietysti lyhentää rullausmatkaa ja myötäinen tuuli voi pidentää sitä.

    Mäessä on eri kaltevuuksia ja lopuksi tasaistakin maata. Huonoilla renkailla matka hyytyy tai meinaa hyytyä kesken tietyissä tasaisissa paikoissa. Ennätysajokki kilparenkaineen timanttilaakereineen rullaisi varmaan kilometrin pidemmälle. Eniwei, minun ajokilleni kaltevuus ja pituus on sopiva. 1200 m menee huonommalla kelillä ja 1300 m tyynellä kelillä. Matkamittaria minulla ei ole, arvioin rullaavuuden pituutta puiden ja lyhtypylväiden mukaan. Kesällä rullatessa jäätelökioski on kätevä mittapuu, että montako kymmentä metriä pääsen kioskin ohi, vai jäänkö alle kioskin. Superajokilla rullaus jatkuisi seuraavan jäätelökioskin kohdalle. Tai sitten ei, koska kioskien väliin sattuu lievä ylämäkiosuus.



    Numeerista faktaa en saa kerättyä, mutta sen yllätyksekseni kyllä huomasin, että aivan liian löysäksi päästetty ilmanpainekaan (2,5 baaria tms.) EI kasvattanut vierintävastusta, vaikka luulin teoriatiedon perusteella vastuksen kasvavan. Näin siis käyttäytyy slick-rengas tai kuvionsa pois kuluttanut semislick. Sen sijaan nappularenkailla asia on toinen, niillä ilmanpaine vaikuttaa enemmän vierintävastukseen ja erittäin paljon ajon vakauteen; vaelteluun. Tarkemmin en osaa nappularenkaita arvioida, koska vasta ensimmäistä talvea nappuloilla ajan. Ja käyttämäni loiva alamäki on liian loiva nappularenkaille, ajokki pysähtyy. Tämäkin tieto minulle tosin riittää, eli jos rengas ei läpäise tätä minun vakiotestiäni (noin 1250 m rullaus loivassa alamäessä), rengas on paska. Ihan sama miten huono se rengas on, rullausmielessä kelvoton se kuitenkin on, hylätään kesän saapuessa.

    Jos siis lumien lähdettyä en saa ajokkia rullaamaan 1200 m matkaa kun takana on nappularengas ja edessä sileä kumi, joudun palaamaan sileään takarenkaaseen ja täristävään kyytiin. Mieluummin kuitenkin hion rälläkällä santapaperilaikalla ainakin renkaan keskialueen nappulat pois eli luon paksun tee-itse-slick-renkaan. Jos se sitten rullaa edes 1200 m, hyväksyn sen taakse ja jatkan sillä läpi kesän. Eteen en tällaista modattua kumia hyväksy, koska sivuille jätetyt nappulat lisäävät ilmanvastusta.
     
    Viimeksi muokattu: 09.03.2009
  19. mehuk

    mehuk Member

    Liittynyt:
    29.09.2003
    Viestejä:
    201
    Saadut tykkäykset:
    0
    Evans Cyclesillä Englannissa on -10% kampanja tällä hetkellä:

    http://tinyurl.com/cc36jm

    Ja kun punnan kurssikin on ennätyksellisen alhaisella tasolla, niin pyörät lähtee tuolta todella halvalla (tosin Trek ja Specialized on kieltäny postimyynnin, muita merkkejä voi tilailla). Tällä hetkellä puntahinnan voi kertoa about 1.08:lla, niin saa eurohinnan, eli hinnat siis melkeen 1:1. Ite säästin pari kuukautta sit 1000€ verrattuna Suomihintaan (1490€ vs 2499€) kun tilasin uuden maastopyörän. Postituskin on ilmainen, jos pyörä on yli £1000 (~1080€) tai muuten £40. Pyörät tulee valmiiksi koottuna ja säädettynä, vaan kiekot on otettu irti, tanko käännetty ja polkimet irti.

    Kannattaa katsoa esim. Cannondalen Bad Boy -hybridit. Suomessahan noi on ollu perinteisesti aika kalliita verrattuna muihin merkkeihin, mutta tuolla hinnat lähtee reilusta 400e:stä.
     
    Viimeksi muokattu: 19.03.2009
  20. petepas

    petepas Elämme fataaleja aikoja Tukijoukot

    Liittynyt:
    30.01.2005
    Viestejä:
    2 452
    Saadut tykkäykset:
    4
    Tutkailin noita Evansin sivuja ja mielenkiintoisia hintoja tosiaan pitävät. Fillariforumilta katselin puljusta tietoja ja pääsääntöisesti positiivisia kokemuksia siellä on.

    Mutta, mutta: pyörät tulevat kuulemma niin että jarrut on väärin päin, vasen ja oikea kahva toisinpäin kuin täällä (siis etu- ja takajarrujen kahvat toisin päin). Johtuu toispuoleisesta liikenteestä eivätkä kuulemma saa niitä lain mukaan toisinpäin asentaa :mad:
    Ýmmärsin että jonkun verran pitää olla kokemusta pyörien rassaamisesta ennenkuin jarrut saa käännettyä oikein päin. Joten jäänee tilaus sitten tekemättä, sääli :weep: