Olen aikeissa rakennella kotiin pienen subwooferin ja teen WinISD simulointeja. Tässä vaihtoehtoja pyöritellessä on herännyt muutama kysymys: Jos simulointi näyttää, että elementin liikepoikkeama (cone excursion) tulee vastaan sanotaan vaikkapa 30Hz kohdalla, mutta samalla elementti+koteloyhdistelmän -6 dB piste on 32Hz kohdalla (transfer functionista magnitude tarkasteltuna) ja laskee melkein kuin 4. asteen butterworth, niin onko vaaraa, että elementti pohjaa. Voidaanko noiden kahden välisellä tarkastelulla tehdä mitään johtopäätöksiä? Pyrkiikö elementti jatkamaan liikettä aina (teoriassa) 0 Hz:aan saakka, mikäli se vaan saa sopivaa signaalia vahvistimelta, jos signaalia ei leikata? Toinen kysymys heräsi tästä, että mikäli siis elementti jatkaa liikettään (ja siis pohjaa), niin voinko käyttää matalilla taajuksilla passiivista suodinta aktiivisen suotimen KANSSA silloin, kun valmiin kaupallisen aktiivisen suotimen (lue: vaikkapa Hypex DS2.0 oleva subsonic-filter) ominaisuudet eivät riitä leikkaamaan signaalia tarpeeksi korkealta pohjaamisen estämiseksi? Jos, niin laitanko suotimen ennen aktiivista vahvistinta, vai aktiivisen vahvistimen jälkeen (vahvistimen ja kaiutinelementin väliin)?
Kyllä pohjaa. Vaikka vastekäyrä tippuu jyrkästi, elementti lepattaa, niinhän se simulointi osoittaa. Refleksikotelossa kun viritystaajuuden alapuolella ei kotelo kuormita, ilma liikkuu elementissä ja putkessa eri suuntiin (= kumoaa äänellisesti toisensa) ja elementti lepattaa. Liikepoikkeama on melkoisen teoreettisesti laskettu, välttämättä todellisuudessa ei ole niin suuri, toisaalta ahdistavalla refleksiputkella viritystaajuudella lepattaa simulointia enemmän. Lisäksi huomioitava, että yleensä simuloinneissa Xmax on lineaarinen liikepoikkeama, mekaaninen pohjaaminen tapahtuu suuremmalla poikkeamalla, riippuu elementistä. Ja liikkuhan se elementti paristojännitteelläkin, eli liikkuu se elementti DC-sähkölläkin. Järkevin lienee linjatasoisella puolella oleva suodin, tosin, suodin ei rajoita signaalia vain vaimentaa. Eli jos materiaalissa mahdottomasti matalia, elementti voi silti pohjata. Passiivisen ylipäästön mitoittaminen hankala vahvistimen ja elementin väliin, impedanssi vaihtelee elementissä niin paljon, että käytännössä mahdottomuus.
Kiitos! Mallinsin pikaisesti passiiviylipäästön 4. asteisena tuohon esimerkin mukaiseen systeemiin 28Hz kohdilta ja tuolloin käyttämäni elementit eivät näyttäisi pohjaavan. Enpä vielä ole tutkinut, että mitä komponentteja tuohon ylipäästöön tarvitsisi... Taidan hieman jatkaa pyörittelyä, jos vaikka selviäisi ilman isompia kolvailuja. Saa antaa vihjeitä hyvistä 6,5"-8" pitkäiskuisista elementeistä, joita voisi sovitella passiivisäteilijän kanssa samaan koteloon. Hellasärön välttämiseksi kokonaisuuden tulee siis olla mallia "pieni", max. n.14-15 l, ja itsellä lähinnä vaatimuksena, että toisto olisi melko tarkka. Mitään älyttömän matalia taajuuksia ei tarvitse edes kuulua.
Passiivi, linjatasoinen? Toinen aste onnistuu vielä passiivina jotenkin, mutta leikkaa melkoisen ylhäältä loivasti. Vai vahvistimen ja elementin väliinkö passiivifiltteriä sovittelit? Huomioi se elementin vuoristoratamainen impedanssi, se ei ole mikään 4 tai 8 ohmia resistiivinen... Huomaa myös tuon filtterin vaikutus ryhmäviiveeseen, sekä muista että monella elementillä mekaaninen raja tulee vasta tuplapoikkeamalla lineaariseen verrattuna.
Kiitos jälleen kerran hyvistä vihjeistä... Hylkään tältä istumalta filtteröinnin, koska käytännönkokemusta ei juurikaan kaiutinsuunnittelusta ole päässyt kertymään ja teoriatietämyskin on kovin kovin pintapuolista. Tyydyn siis yksinkertaisimpiin (lue: minun idioottitasolleni sopiviin) ratkaisuihin! Mistä tiedän, milloin ilmoitettu Xmax on Xmax, eikä Xlim, mikäli valmistaja ei sitä ilmoita? Voinko turvallisesti olettaa, että elementin Xlim on esim. Xmax+10% , tai Xmax+25% tms.?