Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Siinä on käytetty selvästi samaa magiaa kuin tässä vähän vanhemmassa pätkässä -> http://video.google.com/videoplay?docid=-3030582436688674946

 

Tuossa ekassa saa sentään hieman uskottavuutta takana, kun on sentään jenkki talentissa kuvattu. Chris Angelin yleisöön en niin hirveästi luota

Näissä Chris Angelin tuosta tempusta
http://www.museumofhoaxes.com/hoax/weblog/comments/4213/
http://www.snopes.com/photos/people/pullapart.asp

 

Tai sitten se vain näyttää siltä. Videopätkän alussa näkyy vilahdukselta kolme epätarkkaa "talent-tuomarin" hahmoa sekä itse "taikuri" samassa otoksessa, ja loppu voi yhtä hyvin sekin olla vain (ihan näppärää) videoeditointia... Oma suu loksahtaa auki vasta sitten, kun pääsee omin käsin huitomaan tuota leikkauspöytää käsillään seisovan äijänpuolikkaan alta.


edit:
Chris Angel taasen lienee oikeasti livenä ja ilman rahalla ostettua taustatiimiä aivan yhtä lahjakas jannu niin taikurina kuin rock-tähtenäkin.

 

Mikä tekee tästä ihmisestä maailman seksikkäimmän elossa olevan naisen? ISn uutinen aiheesta täällä.

 

photoshop


mjieez

 

He ovat kuin kaksi marjaa :thumbsup:

 

Joo, toinen puolukka ja toinen mustikka.

 

Oma veikkaus: alakropassa on se kääpiö joka hyppi lavalla, kattele miten äijän yläkropan ja alakropan "lihavuus" vaihtelee kun ne on yhdistää palat. Kun kropat on yhdistetty ja katkottu äijä hypähtää, on hänellä joku härdelli selässä, eli siis kääpiö kyydissä. Taikurin takki peittää vaihdon.

Yläkropasta en sitte uskalla sanoa mitään

 

Sama kaveri äänestettiin ulos AGT:stä tämän tempun jälkeen. Ja ymmärrän kyllä täysin

Tässä videossa tuon tempun salaisuus näkyy paremmin. Alaruumis on kokonainen äijä, jonka yläruumis on tuon pöydän sisässä. Vain jalat ovat näkyvissä, ja äijä on 90 asteen kulmassa. Alaruumis-äijän pyllyn/alaselän päällä "istuu" tämä jalaton tyyppi, joka on oikeasti siis jalaton.

EDIT: Tosin tuon äijä kokoonparsiminen on enemmän mysteeri, mutta sekin osittain sen vuoksi, että kuva vaihtuu tuomareihin aina kriittisillä hetkillä.

 

Kysympä täällä uudestaan, kun kaipaisin pikasita vastausta:

 

Muistaako joku, että tallennetaanko On/Off -ketjussa kuitit heille talteen?
Jos sieltä sellaisen jälkikäteen saisi hommattua.

 

Kyllä nyt luulisi, että koneelta kuitit löytyy. Varmuuden vuoksi kun vielä samassa liikkeessä käyt kysymässä, mistä alunperin ostit.

 

Nolottaa kysyä, mutta miten aurinkokellon saa toimimaan?

Siis tiedän että maa kiertää aurinkoa, kepin kautta aurinko heijastaa aina varjon maahan. Mutta se on ongelma että miten ne tunnit saa mitoitettua oikein siihen maahan? Eihän niitä summassa voi siihen laittaa

 

Tietyllä monimutkaisella mutta onneksi ennustettavalla kaavalla, joka voi löytyä Wikipediasta, mene etsimään ja kerro lopuksi se kaava meille muillekin.

Karrikoituna: pitäisi piirtää maahan 12 kpl erilaisia käyriä, kutakin kuukautta varten oma käyrä. Tammikuussa se käyrä olisi PIIIIIITKÄ puikula ja kepin kärki tekisi varjollaan pitkän elliptisen luotimaisen kaaren, mutta vain muutaman tunnin ajan olisi valoisaa. "Luodin" kärki siis on lähellä aurinkokellon keskustaa ja alku+loppupäät käyrästä ovat taivaanrannassa kaukaisuudessa. Kesäkuussa kaari on erittäin lähellä keppiä ja ympyrän muotoisempi, ja siinä olisi miltei 24 tunnin ajalle merkinnät. Lapissa täydet 24 tuntia (koko varjoympyrä näkyy) ja etelässä ei (ympyrä tipahtaa ulos horisontista tunnin ajaksi tms.).

Siis kepin kärjen synnyttämä varjo osuu huomattavan moniin eri paikkoihin, riippuen vuorokaudesta ja asuinpaikasta. Pahimmillaan maahan pitäisi piirtää erilainen käyrä ja aikamerkit jokaista vuorokautta varten erikseen.

Samaa aurinkokelloa ei voi siirtää pohjois-etelä -suunnassa muualle. Etelä-itä -suunnissa saa siirtää, kunhan aurinkokellon asettaa oikealle kohdalle, "virittää oikein". Esim. valtion vaihtuessa toiseksi aikavyöhyke myös usein vaihtuu, joten rajan (esim. Ruotsi-Suomi-Venäjä) toisella puolella sama aurinkokello on tunnin edellä tai jäljessä, vaatii eri asentoon sijoittamisen.

 

Jaat sen ympyrän 12 osaan?

 

Eiköhän mieluummin 24 osaan.

 

Eikun nimenomaan 12 osaan. En muista nähneeni 24 osan aurinkokelloja, tosin en ole aurinkokellotarkkailija

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkokello

 

Onko vain minun päässäni aivot?

Jos asuu päiväntasaajalla, silloin 12 tuntia on valoisaa ja 12 tuntia pimeää. Ja aurinkokellossa 180 asteen puolikaari käytössä. Aurinko nousee idästä, nousee suoraan pään päälle puolilta päivin ja laskee länteen. Aurinko piirtää jopa viivasuoran viivan jos kellon tikku on pystysuorassa. Varjo häviää näkyvistä keskipäivällä. "Ympyrä"-asteikko siis onkin suora jana (horisontista vastakkaiseen horisonttiin), jossa kellonaikaviivat ovat kenties sinifunktion avulla laskettavissa. Kello 6 auringon nousuhetki on sadan kilometrin päähän piirretty viiva janalla, sitten tunti tunnilta viivat tulevat lähemmäksi, varjon juoksu hidastuu ja keskipäivällä tuntiviivat ovat varsin lähellä toisiaan. Iltapäivälä varjon juoksu kiihtyy ja viivojen väli samoin, lopulta klo 18 auringon laskiessa kyseisen tunnin merkkiviiva osuu taivaanrantaan. 13 viivaa siis riittää, ja oikeastaan vain 11 viivaa (klo 7:00 ... klo 17:00) kannattaa oikeasti merkitä kelloonsa, ellei halua juosta viereiseen valtioon lukemaan aamun ensimmäistä ja illan viimeistä viivaa.



Ja Suomen Lapissa taas tarvitaan täyden ympyrän eli 360 asteen ovaalikäyrä, jossa on täydet 24 kappaletta tunnin viivoja. Joka ikinen tunti vuorokaudesta vaatii ikioman viivansa.

Keskipäivällä eli kesäaikana klo 13:13 tms. aurinko on ylimmillään, kepin varjo lyhimmillään, ja varjo osoittaa pohjoiseen kun aurinko siis paistaa etelästä. Vastaavasti keskiyöllä varjo osoittaa etelään, on pirun pitkä, kaukana kepistä, mutta silti paikallistettavissa järven tai pellon pintaan. Eteläisessä osassa maata varjon pituus keskiyöllä on jo liian pitkä ollakseen hyödyksi, se osuu taivaanrantaan, aurinko laskee vähäksi aikaa jopa pois näkyvistä. 22 tai 23 tunnin viivasto riittää ethelän asukhille.

Talvella tarvitaan vähenevässä määrin merkkiviivoja, lapissa on hetken vuodesta täysin pimeitä vuorokausia, aurinkokellolla ei silloin tee mitään. Mutta joka tapauksessa tässä maassa tarvitaan 24 sektoriin jaettu ovaalikehä aurinkokelloksi, tai siis kepin kärki piirtää sellaisen viivan. Voihan kellon mitta-asteikko olla täydellisen ympyrän muotionen, mutta silloin kepin viiva ei seuraa sama kehää, vaan joskus kepin pään varjo on sisempänä (keskipäivä) ja joskus menee ulos koko kellosta (keskiyö).

Aurinkokello pitää rakentaa paikkakuntakohtaisesti eri kaavalla. Ääripäinä siis "viivasuora jana 11 merkkiviivalla" ja "360 asteen ovaali 24 merkkiviivalla". Jossain tuossa välissä oma tarve asustaa.

Keskikepin pään varjon piirtämä viiva muuttuu suorasta janasta kaareksi ja lopulta täysympyräksi kun päiväntasaajalta liikutaan kohti napa-alueita. Tarvittavien tuntiviivojen kappalemäärä vaihtelee samoin 11 ja 24 välillä kun päiväntasaajalta siirrytään kohti napoja.

Lisäksi vuodenaika vaikuttaa: pohjoisella pallonpuolella kesällä tarvitaan useampia merkkiviivoja kuin talvella. Eteläisellä pallonpuoliskolla asia on tasan päinvastoin. Viivojen tarve on nollasta viivasta 24 viivaan.

Kehitä tästä nyt sitten kadun mummon tajuama simppeli kaava, minä en ainakaan osaa. Mutta erotan kyllä paskapuheet millisekunnissa, eli on ihan turha tulla päin naamaa höpöttämään "12 viivan ympyrästä", joka on täyttä humpuukia.

 

KÄYTÄNNÖN menetelmä tarkan aurinkokellon tekemiseksi on sellainen, että otetaan 3D-mallinnusohjelma, vaikkapa ilmainen Google Scetchup. Mallinnetaan siihen vaikkapa millimetriarkki tai shakkiruudukko maahan, sen keskelle mallinnetaan tulitikku, mieluiten teräväkärkinen hammastikku. Netistä löytää valmiita malleja kasakaupalla, eli haetaan sieltä jokin litteä pohja (jonka päälle varjon piirtyminen tapahtuu) ja tikku (joka synnyttää varjon).

Sitten ohjelmaan määritellään paikkakunta jossa asutaan. Sitten päivämäärä. Sitten kellonaika. Ja rendataan malli, joka tapahtuu reaaliajassa OpenGL-varjoilla Kuukkelin Ketsupissa, kunhan on määrännyt varjot piirrettäväksi.

Otetaan kuvakaappaus tästä tilanteesta, eli että MIHIN KOHTAAN MILLIMETRIARKILLA TIKUN PÄÄN VARJO OSUU.

Voi myös kirjoittaa fileeseen tai paperille, että varjo osui shakkilaudalla ruutuun D5 tai luonnollisesti tarkemmallakin koordinaatistolla, esim. A4-kokoisen millimetriarkin kanssa vaikkapa ruutuun [X123 Y88].

Muutetaan kellonaikaa tunnilla ja otetaan taas uusi kuvakaappaus tai muistilappumerkintä varjon asemasta. Käydään läpi vuorokauden jokainen tunti.

Näin on saatu tarkat tiedot yhden vuorokauden 24 eri tunnin varjojen asemista.

Jos kiinnostaa, tehdään joka kuukautta varten uudet 24 kuvakaappausta. 12 kuukauden 24 tunnin datat käsittävät täten 288 kuvakaappausta.

Kertyneiden tietojen pohjalta voidaan valmistaa oikea fyysinen aurinkokello (joka kuukaudelle omansa), joka näyttää oikeaa aikaa. Fanaattiset tehköön jokaista viikkoa varten oman kellonsa, tai jokaista vuorokautta kohden. Voi myös piirtää samaan kelloon usean kuukauden tai viikon viivastot.

 

Tästähän minä tuon koko kysymyksen keksein