Passiivisäteilijä?

Keskustelu osiossa 'Aloittelija kysyy' , aloittajana Carbin, 18.09.2005.

  1. Carbin

    Carbin Uusi jäsen

    Liittynyt:
    04.09.2005
    Viestejä:
    4
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mieltäni on askarruttanut jo jonkin aikaa eräs asia, nimittäin tuo passiivisäteilijä mitä käytetään noissa hifitalon subi sarjoissa. Mikä sen idea ja toiminta periaate oikeastaan on, tuota on kaverin kanssa jo pitkään pähkäilty mutta koska molemmat olemme vasta n. vuoden harrastaneet hifi puolta niin ei ole oikein tätä tietoakaan asiasta niin laajasti :hitme:

    Voisiko joku siis asiaa hieman valaista, ja sellainen vastaus että tosi tollokin sen ymmärtää :D
     
  2. Roch547

    Roch547 Guest

    Liittynyt:
    13.03.2005
    Viestejä:
    23
    Saadut tykkäykset:
    0
    Passiivisäteilijän funktio on refleksiputken korvaaminen suljetuissa ratkaisuissa jotta toistosta saataisiin tiukempi ja kotelon kokoa saataisiin pienemmäksi. Toivottavasti auttoi tämä pikaselitys, nettihaulla löytänet lisää tietoa aiheesta.
     
  3. j0sku

    j0sku Uusi jäsen Tukijoukot

    Liittynyt:
    04.11.2003
    Viestejä:
    1 280
    Saadut tykkäykset:
    0
    Eiköhän toimintaperiaate ole jotenkin niin että passiivisätelijä värähtelee ja saa sitten sen toisen elementin värähtelemään kanssa. Passiivisäteilijä elementin olisi parempi olla isompi kuin sen toisen elementin. Passiivisäteilijällä saadaan juuri koteloa pienemmäksi kuin refleksikotelolla. Passiivisäteilijään lisättävillä painoilla voidaan vaikuttaa toistoon. Tämän tarkempaa en sitten tiedäkkään. :eek:
     
  4. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Passiivisäteilijä KORVAA bassorefleksikotelossa olevan refleksiputken. Eli ne äänet, joita refleksiputken kautta huoneeseen tulisi, ne tulevatkin nyt passiivisäteilijän kartion värähtelyn kautta.

    Kotelon vapaan ilmatilan määrä ei poikkea mitenkään refleksikotelosta, ja vasteetkin saa identtisiksi. Mutta passiivisätelijää on helppo viritellä lisämassoittamalla, ja se puolestaan mahdollistaa kotelon koon muutokset tai äänenlaatumuutokset todella kätevästi. Refleksiputken vaihtaminenhan on paljon massiivisempi urakka, lisämassan taas kiinnittää/poistaa noin sekunnissa jos passiivielementin takapuoli pidetään näkyvillä virittelyn aikana. Ja jos lisämassana käytetään rautametallia ja magneettia. Varsinainen lisämassapalikan loppuasennus tehtäköön M5-ruuvilla tiukasti passiivielementin takaosan keskelle kiinnittäen, ainakin Peerlessin passiiveissa M5-naaraskierre on valmiina.

    Kun puhutaan pienistä koteloista, niin refleksiputken vaatima tilavuus voi ylittää itse kotelon vapaan ilman tilavuuden, siksi passiivisäteilijäkotelo on kokonaisuutena pienempi, vaikka se vapaa ilmatila olisikin sama molemmissa malleissa. Jos passiivikotelossa on esim. 30 litraa ilmaa, niin refleksikotelo saattaa vaatia 60-litraisen kotelon rakentamisen, jotta sinne sisään jää vapaata ilmaa edelleen 30 litraa, kun refleksiputkisto syö lopun tilan. Nimittäin putkisto voi olla jopa 2 metriä pitkä, jos halutaan kuunnella tuhinatonta ääntä suurilla voimakkuuksilla.

    Nyrkkisääntönä refleksiputken sisäreiän on oltava kolmannes kartion halkaisijasta, muuten putki tuhisee puhisee puhkuu ja ähkyy. Puolet, jos kartio tekee suurta liikepoikkeamaa. Tarpeeksi avara putki johtaa pitkiin kanavistoihin. Siksi pienet kaupalliset subbarit eivät koskaan voi olla refleksiviritteisiä, koska sinne ei millään mahdu tarpeeksi avaraa ja pitkää putkea piiloon. Eli niissä sitten käytetään aina liian ohuita putkia ja ääni on pelkkää kuristunutta tuhinaa. Ulkoisesti saman kokoinen passiivisäteilijäkotelo ei tuhise ollenkaan, eli se tuottaa poikkeuksetta paremman äänenlaadun kuin tuhiseva refleksiversio.

    Refleksiviritystaajuus lasketaan kotelon ja putken yhteistoiminnasta. Elementti ei vaikuta asiaan.

    Refleksiputken sisäreiän koko lasketaan sen perusteella miten paljon kartio liikkuu milläkin taajuudella. Simulaattorisoftalla asia selviää.

    Refleksiputken pituus lasketaan sen perusteella mikä oli se sisäreikä, ja mikä on haluttu viritystaajuus ja kotelon koko.

    Kun koteloa halutaan pienentää, refleksiputken pituus kasvaa. Refleksiputken halkaisijaa ei saa mennä pienentämään, elementin ominaisuudet jo määräsivät reiän koon.

    Jossain 100 litran paikkeilla mattimeikäläisen subbarikotelo alkaa olla tarpeeksi suuri, jotta siinä voi alkaa käyttää avaria putkia. Sitä pienemmät kotelot kannattaa tehdä joko suljetuiksi tai passiivisäteilijöiksi.

    Otetaan esimerkiksi subbari, joka on tarkoitettu toistamaan 10-50 Hz alue 111 dB tasoilla (+-2 dB). 300 litran kotelo 11 Hz refleksiviritystaajuudella, Tumult 15 (+400 g lisämassa) kilowatin teholla toimien. Tuo tarvitsee 300 litran LISÄKSI tilaa refleksikanavalle noin 150 litraa, koska refleksiputki on sisäreiältään 23 cm ja pituudeltaan 327 cm. Eli piiloon pantava putki vaatii koteloksi 450 litraa. Tai 300 litraa jos putki jätetään ulkoiseksi savupiipuksi.

    Jos nyt joku haluaisi mielenhäiriössä pienentää kyseisen kotelon vapaan ilmatilan vaikkapa 100 litraan, niin sama viritystaajuus yhtä väljällä putkella vaatisi putken pituudeksi 10,21 metriä, joka on jo täysin typerä pituus. Mahdoton siksi, että se söisi tilavuutta itselleen noin 470 litraa, eli tilavuuden pienentämisessä mentäisiin ihan metsään. Ja koska noin pitkä putki ulisisi urkupillinä jo 16,9 Hz taajuudella, eli subbarilla saisi toistaa vain 10-15 Hz kaistan. Kotelon pienentämishimosta on aina pelkkää haittaa. Oli subbari sitten iso tai pieni.

    On käytännössä ihan sama onko kotelo 300 litraa (passiivisäteilijällä) vai 450 litraa (refleksiputkella), samanlaisia jääkaappeja molemmat. Eli passiivisätelijöistä on enemmän iloa pikkuisissa koteloissa, alle 40 cm kuutioissa, joihin ei mitään refleksiputkia mahtuisi.
     
    Viimeksi muokattu: 23.01.2012
  5. MiNopa

    MiNopa Käyttäjä

    Liittynyt:
    03.10.2007
    Viestejä:
    246
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mitenkäs passiivielementin laatu vaikuttaa toistoon? Eli onko väliä maksaako xxls passiivista 160e vai noita CSS:n omia alle 100e/kpl?

    Toinen kysymys olisi, että miten tommosta passiivia säädetään, kun mielestäni massan lisäys winISD;ssä ei vaikuta mihinkään. Mitä teen väärin?
     
  6. aheikkinen

    aheikkinen Tuttu käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    05.04.2007
    Viestejä:
    5 011
    Saadut tykkäykset:
    121
    Passiivisäteilijän massa vastaa nyrkkisääntönä saman halkaisijaisen putken sisältämän ilman massaa. (Esim 2kpl halkaisijaltaan 12"/300mm putkia olisivat kotelotilavuudesta riippuen kymmeniä tai satoja metrejä pitkiä, jolloin sellaisten putkien sisältämän ilman massakin on jo satoja grammoja.)

    Kyllähän se passiivin massa siis vaikuttaa viritykseen ja paljonkin, koska suurempi massa = pidempi refleksiputki = matalampi viritystaajuus. Sitä taasen en tiedä, että mikä tarkalleen on vikana.
     
  7. MiNopa

    MiNopa Käyttäjä

    Liittynyt:
    03.10.2007
    Viestejä:
    246
    Saadut tykkäykset:
    0
    Entäs sen passiivin laadun vaikutus? Tiedän että putki "soi" viritystaajuuden ympäristössä, mutta entä passiivin tapauksessa?
     
  8. alspe

    alspe Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    09.10.2006
    Viestejä:
    4 245
    Saadut tykkäykset:
    0
    Samaan tapaan se värähtelee aktiivielementin herätteestä. Ilmeisesti samaa vaikutusta kuin putken kitkalla, on elementin ripustuksilla. Ja refleksiviritys on 0 Hz eli suljettu.