Passiivisäteilijä vs refleksiputki

Keskustelu osiossa 'Kierrätyskeskus' , aloittajana Noutaja, 13.02.2010.

Keskustelun tilanne:
Keskustelu on suljettu.
  1. Noutaja

    Noutaja New Member

    Liittynyt:
    23.12.2005
    Viestejä:
    66
    Saadut tykkäykset:
    0
    Aikeissa on rakentaa laadukkaat stereosubit musiikin kuunteluun. Pääkaiuttimien virkaa toimittaa hifi C-115 kaiuttimet, ja niissä bassotoisto hyytyy jo 100hz paikkeilla resistanssikotelon vuoksi. Tavoitteena on siksi voida käyttää melko korkeaakin jakotaajuutta, ehkä noin 90-140hz.

    Lisäbassojen ementeiksi on valikoitunut Seas l26roy http://www.seas.no/index.php?option=com_content&task=view&id=238&Itemid=223

    Kotelotilavuudeksi olen kaavaillut 50 litraa ja refleksiviritystä noin 20-23hz.
    http://hifitalo.fi/cat/product_details.php?p=723

    Apua kaipaisin nyt tuon virittämisen kanssa. Hifitalon suositteleman 50l kotelon ja 68mm putken kanssa kun elementtiä soitetaan "täysillä", eli n.300w teholla antaa winisd ilman virtausnopeudeksi 20hz taajuudella 50m/s ja 30hz 29m/s. Ovatko nämä täysin kestämättömiä lukuja?

    Jos vastaavia putkia laittaisi 2kpl per subi tippuisi ilman virtausnopeudet 30herzillä noin 15m/s tasolle, mutta "urkupilliresonanssi" 80cm pitkillä putkilla olisi jo 210hz kohdalla, joten voisinko enää käyttää yli 100hz jakoa subeille?

    Joudunko pakosti sittenkin virittämään passiivielementillä tuon? Onko äänenlaadussa eroa viritetäänkö passiivilla vai refleksillä? Kuulostaa vain niin hurjalle tuollaiset puolen kilon painoiset massat passiiveissa.
    Entä onko merkitystä minkä kokoista passiivia käyttää 10" aktiivin kanssa... mietin vain että 10" passiiveilla kun simuloi WinISD:llä niin äkkiä loppuu liikepoikkeama niistä kesken paljon ennen ko. aktiivia :hitme:

    Kannattaako käyttää mieluummin 12" tai 15"passiivia? Olisiko esim. nämä passiivit asiallisia http://hifitalo.fi/cat/product_details.php?p=444

    Vai onko harkittava kompromissina noin 8cm refleksiputkea jolla pääsisi noin 25m/s virtausnopuksiin 30hz kohdalla ja putkikin soisi omiaan vasta n.300hz paikkeilla ollen liki 60cm pitkä. (mistä trumpettipäinen putki, ja sinne mutka?)

    Ja ajatuksena vielä, voinko kiertää BFD:llä mahdollisen "urkupilliresonassin" vai aiheuttaako resonanssitaajuuden terävä imaiseminen jotain muita ongelmia, vaiheeseen tms :confused:

    Kiitollisena asiantuntevia neuvoja odotellen. Käytännön kokemuksia kuulisin myös mieluusti että saisi projektin käyntiin:)
     
  2. Drakmin

    Drakmin Member

    Liittynyt:
    10.02.2007
    Viestejä:
    412
    Saadut tykkäykset:
    1
    Laita 2kpl 10" passiiveja kopan vastakkaisille seinille niin subbarit ei lähde liikkeelle kilon massojen vatkatessa. Arvokkaampi aktiivi sopii pohjaan piiloon. Sain sellasen kuvan että halvin hinta ei ole tärkein tavote projektissasi. 2x 10" xls passiivia on varmaan hyvä lähtökohta per subbari.

    l26roy on hyvä elementti, itelläni lyömätön pari genelec 8030 parin jatkeena kaikessa käytössä. Oma peli on putkella viritetty ja 20hz siniaallolla suhinat saa esiin. Pistin putken takaseinään joten ei sitä kyllä käytännössä oo kertaakaan suhisevaksi huomannut.
     
  3. Electron

    Electron Member

    Liittynyt:
    09.05.2003
    Viestejä:
    853
    Saadut tykkäykset:
    20
    Iso putki on aina parempi kuin passiivielementi. Passiivilla on omat resonanssinsa ja hitautensa. Putken ongelmana on puhallusäänet mutta iso ja päistään pyöristetty putki ratkaisee tuon.

    Minä pistin putken pystyyn kotelon päälle. Kotelo kylläkin on kaiuttimen alla joten putki ei juuri näy. Näin sain kuitenkin 10" elementille 125mm halkasijaisen putken joka ei vie yhtään kotelotilavuutta.
     
  4. papukaija

    papukaija Active Member

    Liittynyt:
    31.08.2005
    Viestejä:
    1 522
    Saadut tykkäykset:
    0
  5. DVB-G

    DVB-G Active Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 282
    Saadut tykkäykset:
    23
    Oikeastaan päinvastoin asia on tämän topikin suhteen. Sinä puhut normaalista subbarikäytöstä, mutta musiikkibassokäytössä asia on jopa tasan päinvastoin. Tai ainakin asia vaatii lisää täsmentämistä:



    Normaalilla Subbarilla ei soiteta niin korkeita taajuuksia (jakotaajuus on 60...100 Hz), että putki alkaisi ujeltaa urkupillinä, joten pillityshaittoja ei pääse syntymään, putkea voi käyttää. Lisäksi (hyvät) subbarikotelot ovat riittävän isoja, joten realistisen kokoinen refleksiputki on mahdollista asentaa. Putkesta ei tule liian pitkä vaikka se pidetään riittävän avarana ja tuhisemattomana. Kunnon subbari siis "pärjää refleksiputkella", ei ole tarvetta passiivisäteilijälle.



    Erikoisen pieni subbari on "pakotettu" käyttämään passiivisäteilijää, koska refleksiputkitoteutus ei ole realistinen. Putkesta tulisi avarana eli tuhisemattomana liian pitkä (ulkoinen savupiippu) (ja urkupilli) tai sitten ohut koteloon sisään mahtuva putki tuhisee ja kompressoi äänen pilalle. Passiivisäteilijällä saa parhaan lopputuloksen silloin kun koko subbarin pitää mahtua minimaaliseen tilavuuteen. Muistetaan, että se putkikin syö paljon litroja pois kotelosta.



    Musiikkibasso korkealle jakotaajuudelle vedettynä nostaa esille vaaran urkupillityksestä. Joten putki täytyy pitää ahtaana ja erittäin lyhyenä. Ahtaus ikävä kyllä poistaa mahdollisuuden toistaa kaikista alimpia taajuuksia, koska taajuuden alentuessa kartion liikepoikkeama kasvaa ja ohut putki alkaa tuhista ja kompressoida ääntä alabassoilla.

    Putken pään pyöristely ei poista tuhinaa ja kompressiota. Vaikka tuhinaraja putken päätä pyöristämisellä hieman siirtyykin (saa soittaa hieman kovemmalla volumetasolla), niin putken kompressio ei silti muutu miksikään. Liian ahdas putki on liian ahdas ja sillä sipuli, vaikka putken päässä olisi Jupiterin kokoinen torvi. Kotelosta tulee tavallaan suljettu silloin kun putki on liian ahdistava elementtiin nähden. Eli kun kuuntelee hiljaa, putki riittää ja refleksitoiminta pitää vasteen suunniteltuna, mutta kun volumetasoa nostaa, putki ahdistaa ja refleksitoiminta loppuu, vaste romahtaa alabassoilla ja tuhinakin alkaa kuulua.



    Laajakaistainen subbari/basso (esim. 15-500 Hz toistokaista) ei ehkä ole realistinen millään refleksiputkella tehtynä. Ei löydy sellaista putken mitoitusta, joka olisi samalla sekä tuhisematon+kompressoimaton, että urkupillivapaa. On pakko käyttää passiivisäteilijää.



    Jos omistaa tai pystyy ostamaan kasan erilaisia passiivielementtejä, tai osaa rakentaa niitä itse, kannattaa tietysti rakentaa kaksi prototyyppisubbaria samanlaisella virityksellä: toinen refleksiputkella ja toinen passiivielementillä. Kuunnellaan niitä samaan aikaan, toinen vasemmalla ja toinen oikealla (monona: subien väliset erot paljastuvat, stereona: pääkaiutin-integraatio paljastuu). Jos refleksiputkiversio ei ala tuhista tai ujeltaa normaalissa käytössä, silloin voi rakentaa lopulliset subbarit putkiversiona. Mutta jos korva huomaa enemmän säröä sieltä putkisubbarin suunnasta, silloin rakennetaan lopulliset subbarit passiivielementtien kera. Useampia passiiveja, jotta liikevoimakumous saavutetaan. Passiiveja tarvitaan 2 tai 3 tai 4 tai 5 tai...



    Se, mitä kuuntelutesteissä kannattaa tarkkailla, on:

    1) Iskuäänien luonnetta suurella volumetasolla, maksimiteholla. Voi jopa hiljentää pääkaiuttimien tasoa, jotta subbarien erot korostuvat. Bassoiskun mukana ei saa kuulua tuhahdusta, kohinaa, ylimääräisiä ääniä. Se subbari joka kuulostaa kovemmalta, rikkaammalta, on väärässä. Se ei enää toista toista ääntä puhtaasti vaan lisää ääneen mekaanisia säröääniä. Toisaalta jos putki on naurettavan ahtaaksi mitoitettu (eli kotelon suunnittelija on idiootti), silloin "hiljaisempi subbari" onkin väärässä, se on leikannut iskun äänenpaineesta pois muutaman desibelin.

    Joka tapauksessa AINA kun noiden kahden subin välillä kuulee eron äänessä, jotain on pielessä. Joko putki pilasi äänen tai passiivielementti yliohjautui. Pitää tarkemmin tutkia kumpiko subi pilasi äänen.

    2) Urkupillitysongelmat. Äsken siis testattiin maksimiäänenpainevarojen avulla putken ja passiivin rajoja. Lisäksi pitää vielä kaivaa esille urkupillitysongelmat. Ne löydetään siniaalloilla. Ei tarvita suuria äänenpaineita. Kuunnellaan hidasta siniaaltoliukua, nousevaa mieluiten. Jos putkisubbarin putki on oikein mitoitettu, äänet kuulostavat samalta molemmissa subeissa kaikilla tajuuksilla, eroja ei ole. Mutta heti kun putkisubi toistaa taajuuden, johon se ei enää ole kykenevä, äänessä kuuluu selvä ero. Putkisubi vuoroin korostaa ja vaimentaa siniaaltoa kun taajuus osuu putken erilaisiin resonansseihin (pitkittäiset ja poikittaiset). Nyt ei voi suoraan sanoa, että hiljaisempi tai kovempi subi olisi väärässä, mutta kyllä voi sanoa, että putkisubi ON väärässä. Hihhih, syyllinen tosiaan on aina selvillä, koska passiivielementissä ei voi esiintyä urkupilliongelmia.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 14.02.2010
  6. Ikidur

    Ikidur New Member

    Liittynyt:
    20.07.2009
    Viestejä:
    231
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos kotelon kokoa ei voi oleellisesti suurentaa tuosta 50 litrasta niin lähtisin hakemaan ratkaisua joko passiivivirityksellä tai sitten konseptin vaihtamisella suljettuun koteloon. Jälkimmäistä kannattaa harkita semminkin, kun ketjun aloittaja oli hakemassa subeja musiikin kuunteluun.

    Suljettua ratkaisua voisi hakea seuraavista aineksista:
    - 12" tai 15" elementti suuren liikepoikkeamalla ja tehonkestolla (esim Shiva-X2)
    - järeä erillispääte (esim se tehokas T-pääte)
    - BFD:llä sähköinen korjaus alimmille niin että elokuvien katselussa et häviä mitään refleksisysteemille.
     
  7. Drakmin

    Drakmin Member

    Liittynyt:
    10.02.2007
    Viestejä:
    412
    Saadut tykkäykset:
    1
    Tässä haluttiin korkeata jakoa johon noi 10" elementit soveltuu paremmin. Ekan viestin Seasia voi ajella melkeen 1000hz asti ja sopii sähkösesti korjattuna myös suljettuun. Niitä vaikka 4kpl 20l kopissa jokanen. Täällä tuntuu kaikki "pikkubasso musalle" muuntuvan 1000 litran llt:ks 21" elementein :D
     
  8. Noutaja

    Noutaja New Member

    Liittynyt:
    23.12.2005
    Viestejä:
    66
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiitos kommenteista tähän saakka!

    Sen verran taustaa tälle koko projektille että nykyinen subbari on 160+ litrainen ja tehty kahdella 15" peerless r15. bassolla. Tätä koteloa on kokeiltu refleksinä sekä putki tulpattuna suljettuna. Ongelmana on ollut lähinnä toiston laatu, soundi on liian pyöreä eikä integroidu kunnolla pääkaiuttimiin. Keskibassoilla ääni tietyllä lailla "mölisee" enkä ole päässyt siitä eroon ankarallakaan säätämisellä.

    Uskoisin että ongelmana on osittain itse r15 elementit, osittain huonemoodit, sekä monosubbarin integroituvuus pääkaiuttimiin ainakin korkeaa (yli 100hz) jakoa käytettäessä.

    Näistä syistä ajatuksena olisi tasata huonemoodeja vaihtamalla monosubi stereoiksi, vaikka niitä sitten ajaisi mononakin niin huonemoodit tasoittunee.
    Sitten se korkeahko jakotaajuus... halusin laadukkaammat elementit peerlessien tilalle. Kuten drakmin totesikin niin näitä seas elementtejä voisi ajaa vaikka 3-tie kaiuttimessa, siisti toisto lähelle 1000hz.
    Toiveena on myös parempi integroituminen pääkaiuttimiin, bassot saadaan fyysisesti lähemmäs pääkaiuttimia, mutta niiden sijaintia voidaan silti hienosäätää yhtä isoa monosubbaria paremmin.

    Ikidur. Ehdotelmasi oli hyvä mutta olen jo saanut käsiini parin noita seaseja, joten kokeillaan niitä tässä projektissa.

    DVB-G. Kompressiosta sen verran että luuletko ongelman olevan paha jos käyttäisi noin 8cm putkea? Virtausnopeus jäisi elementin äärirajoillakin 36m/s tuntumaan. Se miltei sopisi "5-10% äänen nopeudesta" säännön raameihin. Putken "pilliresonanssi" jäisi 300hz tuntumaan 55-60cm mittaisena, jossa se ei enää haitanne?

    Ja tietääkö kukaan mistä saisi hankittua n. 8cm putkea ja torvipäitä? Luultavasti putki vaatisi vielä mutkankin, onko tällaisia saatavilla?
     
  9. Ikidur

    Ikidur New Member

    Liittynyt:
    20.07.2009
    Viestejä:
    231
    Saadut tykkäykset:
    0
    Viittaat kaiketi muihinkin kommentteihin yllä, mutta huomautettakoon nyt kuitenkin, että tuo 12" suljettu on omasta mielestäni harvinaisen houkutteleva yhdistelmä: ei refleksin toteutusongelmia, ei passiiveja (halpa!), pieni kotelo ok, helppo tehdä ja äänenlaadultaan hyvä.

    Suuri liikepoikkeama ja kW-luokkaa oleva vahvistin kuulostaa tietysti pullistelulta, mutta eivät ne sitä ole (ellei nyt halua esittää asiaa niin). Itse asiaa taannoin ratkoessani hylkäsin suotta suljetun kotelon kun en ollut perillä siitä, että samalla (tai jopa pienemmällä) rahalla voi saada systeemin jolla homma onnistuu ja joka on monikäyttöinen (hyvä musiikilla sekä elokuvilla).
     
  10. Ikidur

    Ikidur New Member

    Liittynyt:
    20.07.2009
    Viestejä:
    231
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kaivelepa netistä flare-it niminen softa. Omat kokemukset viittaisivat vähän siihen suuntaan, että kun tuo softa indikoi 'core compressiota' niin silloin tuhina alkaa kuulumaan. Softa antaa ilman nopeudelle myös tiukemman chuffing-rajan, mutta siinä kohdin en ole havainnut mitään ongelmaa.
     
  11. DVB-G

    DVB-G Active Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 282
    Saadut tykkäykset:
    23
    Itse se tuhinan häiritsemätön määrä ja siedettävä kompressio pitää kuunnella ja kokea. 17 m/s minä pidän virtausnopeusrajana. Siitä kylläkin seuraa pitkät refleksiputket, joten ylärajataajuus täytyy olla matala ja digitaalisesti katkaistu, analogisia jakosuotimia ei saa käyttää. En siis missään olosuhteessa edes teoriassa hyväksy jotain 36 m/s virtausnopeutta, vaikka sellainen tuhina jossain olosuhteissa voisi jäädä korvalta huomaamatta. Pelkkä tietoisuus siitä puistattaa. Varmuusvaraa pitää olla, ainakin minun mailmankuvassani.

    Helpoin konsti välttyä tuhinalta, jos sen siis kuulee ja kaiutin on jo lopullinen, on alentaa volumetasoa tulevaisuudessa. Ei kuunnella enää niin kovaa että tuhisee tai että piikit leikkautuvat. Eli jos on sahattu oma jalka poikki omaa tyhmyyttään, suostutaan sitten pomppimaan yhdellä jalalla loppuikä, vaikka se vauhtia hieman hidastaisi. Siispä protokoteloilla kuunnellen ennen lopullista päätöstä.

    Kaikista hifein ratkaisu on tietenkin se, että elementtiä kohti pidetään teho ja siis liikepoikkemakin maltillisena, jolloin refleksiputkien kanssa ei tule ongelmia. Ei tarvita liian avaria ja liian pitkiä putkia. Eli rakennetaan lisää kaiuttimia. Minä suosin bassotorneja, joissa on 4 kpl (tai enemmän) elementtejä pystyssä lattiasta kattoon, vasen torni ja oikea torni, ettei töllö/valkokangas jää peittoon. Tornibassojen käyttö myös pienentää huoneongelmia eli bassojen suuntavuus kasvaa.

    Topikin tapauksessa bassotornissa pitää käyttää pieniä elementtejä ja aivan kiinni toisissaan, muuten vaste liuskoittuu, nythän toistetaan keskiääniäkin. Ladotaan vaikkapa 5...6-tuumaisia elementtejä 8 kpl päällekkäin. Edullisia malleja, ettei tule konkurssia.

    Paras integraatio saadaan kun bassotorni sijoitetaan pääkaiuttimen alle ja päälle, kaikki ovat "samaa tornia".

    Ja tietysti jokaiselle elementille kannattaa rakentaa oma kotelo, silloin niitä voi pinota torneiksi tai latoa lattialle vaakariviin tai asetella miten milloinkin haluaa.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 14.02.2010
  12. jusky

    jusky Active Member

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tuollainen 30m/s+ on todellakin liian kova virtausnopeus putkessa. Minulla on yksi discobassokaappi (bandpass), jossa ylemmän virityksen aukko on liian pieni. Yläbassoissa sen kompression kuulee todella selvästi. Bassokaappi alkaa "soida sisälle", ääni ei enään voimistu, vaan basso lässähtää mössöks samalla tuhinan kasvaessa. Muistaakseni simuloinnissa siinä oli jotain 25-30m/s virtausnopeuksia ja sekin on jo liikaa, jos tavotellaan puhdasta, kompressiovapaata sointia.
     
  13. Noutaja

    Noutaja New Member

    Liittynyt:
    23.12.2005
    Viestejä:
    66
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olen hiukan simoloinut lisää ja todennut että jos haluaa aivan kompressoimatonta ääntä alas asti niin edes 4" putki ei piisaa yhdelle 10" elementille... täytyy myöntää että tämä tuli hiukan yllätyksenä.

    Maksimissaan koteloon saisi järkevästi sopimaan 2 kpl 68mm putkia, myös resonanssi jäisi n.250hz tietämiin, mutta kotelon viritystaajuus olisi tällöin jossain 24hz kieppeillä. Olisihan tuossa tuplasti putkea hifitalon suositukseen eli yhteen 3" putkeen. Silti virtausnopeudet piikeissä 25m/s tasoa. Joskaan musiikilla ei käytännön haittaa varmaan olisi, koska 30hz yläpuolella nopeudet alittaisi maagisen 17m/s.

    Millainen putki sinulla Drakmin on omassasi?

    Ajatukset kuitenkin kallistuneet siihen passiivin suuntaan. Simuloin silläkin, ja Css:n passiivi 12" koossa piisaisi niukasti tuon seasin kanssa niin, että passiivi huitelisi xmaxiaan (+-29mm) kun seasia vingutetaan äärirajoillaan. Peerlessin xls 12" passiivi antaisi periksi jo ennen aikojaan.

    Voiko käyttää yhtä 12" passiivia/kotelo? Jos epäilyttää että pysyykö kotelo sijoillaan niin voisihan sinne pohjalle pultata jonkinlaisen teräslaatan :) Tulisiko elementit tällöin sijoittaa vastakkaisille seinille, esim aktiivi kuuntelupaikan suuntaan ja passiivi taakse?
     
  14. Drakmin

    Drakmin Member

    Liittynyt:
    10.02.2007
    Viestejä:
    412
    Saadut tykkäykset:
    1
    Oiskohan toi 75mm halkasijan luikura, en kyllä muista edes varmaksi. Näyttää tässä kuvassa oikeestaan aika lyhyseltä mutta valmiissa pelissä jatkuu 10cm kopan taakse vahvarikotelon läpi. Sillä 20hz siniaallolla (joka on oman laitoksen viritystaajuus) saa kyllä puhallukset kuuluviin mutta kertaakaan en o musalla tai leffalla huomannut mitään ylimäärästä äänessä. Oma systeemi ainakin tässä tilassa toimii myös paremmin putki auki. Tukin putken vaahtomuovilla mut toisto kuivu kasaan, ihan kuin ois ollut löysempi soundi. Koppa on ehkä liian iso suljetuksi. Mutta siinämielessä eka hyvä subbari että tulee pidettyä aina päällä eikä tartte jokasen biisin välissä käydä jotain tasoa säätämässä. Audioproitten ym kanssa sammutti musiikin ajaksi...

    [​IMG]

    [​IMG]
     
  15. papukaija

    papukaija Active Member

    Liittynyt:
    31.08.2005
    Viestejä:
    1 522
    Saadut tykkäykset:
    0
    kahdella 68mm putkellakin jäädään pinta-alan osalta liian alas, alle yhden 4" (n.102mm) pinta-alan. Putken pinta-alan saa: säde x säde x pii, eli jos halkaisija on X, niin säde on 1/2X ja pii on vakio, 3.1416... ja jotain, 3.14 riittää kuitenki tarkkuudeksi. Yhdellä 68mm putkella pinta-alaa on n.36,3cm2 (3.4x3.4x3.14), kahdella n.72.6cm2. Kun taas yhdellä nelituumaisella putkella pinta-alaa on n. 81.6cm2 (5.1x5.1x3.14). Siis kaksi 3" ahdistaa enemmän, kuin yksi 4" rööri..
     
  16. DVB-G

    DVB-G Active Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 282
    Saadut tykkäykset:
    23
    Simppeli kaava neliöputkella, yksikkö olkoon vaikkapa tuuma:

    3*3 ruudukko = 9 ruutua ja näitä kaksi kappaletta tekee 18 ruutua.

    4*4 ruudukko = 16 ruutua. Tämä ahdistaa enemmän.

    Kannattaa siis erittäin tarkasti mitata ja määritellä millimetrit murto-osineen, koska "kolmen tuuman" (= 76,2 mm) putki saattaa olla sisäreiältään jotain muuta kuin kolme tuumaa. Samoin muutkin tuumaputket voivat olla sisältä mitä tahansa, koska niitä tehdään eri lujuusstandardeilla eli seinämävahvuuksilla.

    Minun lempparini refleksiputkissa on 150 mm sisäreiällinen, ulkoa 160 mm ja se siis on mukamas 6 tuumaa (152,4 mm).

    .
     
    Viimeksi muokattu: 15.02.2010
  17. Noutaja

    Noutaja New Member

    Liittynyt:
    23.12.2005
    Viestejä:
    66
    Saadut tykkäykset:
    0
    Siltä näyttää että tuo 6" olisi taiteen sääntöjen mukaisesti minimi saatavissa oleva putki 10" elementille. Pituus vaan olisi sitä luokkaa 50litran koteloiden kokoluokassa että sillä jo oikastikin toimittaisi viemärin virkaa :D
    Useinhan nuo tuumakoot ilmoitetaan siitä ulkohalkaisijasta näille putkille.

    Onko täällä passiivin kanssa koteloitaan viritelleitä jakamaan kokemuksiaan? Kaiken laisten putkien mahdottomuuden takia kuvittelisi olevan:)
     
  18. papukaija

    papukaija Active Member

    Liittynyt:
    31.08.2005
    Viestejä:
    1 522
    Saadut tykkäykset:
    0
    Neliöputkelle, mutta kun kyse oli perinteisemmästä pyöreästä putkesta.. Hieman eri asia..:rolleyes:

    Edit: Ja siis kysyjä ja allekirjoittanut puhuivat nimenomaan 68mm putkista, ei 3" putkista.
     
    Viimeksi muokattu: 16.02.2010
  19. Goodguy

    Goodguy Member

    Liittynyt:
    17.05.2004
    Viestejä:
    728
    Saadut tykkäykset:
    1
    Ei se röörin muoto vaikuta suhteellisiin eroihin yhtään mitenkään. 68mm putki ei vaan ole sama kuin 3" putki
     
  20. jusky

    jusky Active Member

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0
    Noin käytäntöä ajatellen passiivi on helpoin tapa tehdä refleksiviritys. Passiivissa on toki omat hyvät ja huonot puolensa.

    +

    *helppo ja varma tapa tehdä refleksiviritys. Viritystaajuutta helppo muutella kartion massalla.

    *äänetön toiminta

    * mahdollistaa matalan viritystaajuuden pienessä kotelossa ( riittävän isoa putkea olisi jo metrejä)

    * ei syrjäytä kotelotilavuutta kuin murto-osan putkeen verrattuna.

    jne...

    -

    * Lähes aina putkea kalliimpi.

    * värisemättömyyteen tarvitaan kaksi passiivista elementtiä vastakkaisille puolille. Ihanteellisin taitaa olla 4:n elementin kotelo, jossa kaksi passiivia vastakkaisilla sivuilla, ja kaksi aktiivia vastakkaisilla sivuilla.

    * Ehkä koteloa tehdessä hankalampi toteuttaa/tehdä kuin putki (isoja reikiä ympäri koteloa, joten tukirakenteita yms. hankalampi suunnitella/tehdä). Vaatinee siis tarkempia rakenteellisia laskelmia ja eksoottisempia toteutuksia. Paras tapa ehkä tässä tapauksess tehdä kotelo vain riittävän paksusta materiaalista ja jättää tuet pois kokonaan.

    * asentorajoitteinen (tai ainakin suositus). Ei kotelon pohjaan/päälle. Ajan myöden kartion iso massa alkaa painaa ripustuksia ja kartio ei enään lepää "keskiasennossaan". Tämän toki voi tehdä jos on varaa vaihtaa passiivielementi säännöllisin väliajoin.

    * tämän saa rikki. Putkea onkin sitten jo vaikeampi rikkoa äänenpaineella... :)

    jne...
     
    Viimeksi muokattu: 16.02.2010
Keskustelun tilanne:
Keskustelu on suljettu.