off-topic: Kauhean moni tuntuu laittavan tuon ekstra h-kirjaimen Braveheartin perään. Miksi näin? end off-topic *beep*
Taas on tulossa listausta, mutta minkäs sille voi kun hyviä leffoja tulee katsottua (Tai ainakin minun mielestä hyviä..) Fisher King tuli televiosiosta katseltua ja kieltämättä Gilliamin hieman erikoinen tyyli onnistui. Elokuva oli loppuun saakka mielenkiintoinen. Samaisena päivänä tuli katseltua todella huonolaatuiselta VHS:ltä Braindeadin leikkaamaton versio (Joku enkku versio, kun ei tekstityksiäkään ollut). Kyllä se on hulvaton, vaikka voisikin parit suvaintokohdat leikata. Mutta kun veri alkaa lentää niin sitä myös lentää Juuri lopettamani Casualties of War onnistuu kyllä olemaan hieno leffa. Riipaiseva tarina henkilöstä, joka joutuu eroon joukosta kun ei halua osallistua vietnamilaisen tytön raiskaukseen. Laatutyötä De Palmalta, eikä levyn kuvapuolessa todellakaan ole valittamista vaikka onkin -89 ilmestynyt leffa. Aikaisemmin tänään tuli myös katsottua Kurosawan Kagemusha, joka jälleen oli erittäin hienoa katseltavaa niin juoneltaan, kuin lavastukseltaan/puvustukseltaan. Feudaali Japani-fanina pitänee lisää elokuvia hommata kyseiseltä herralta (Kurosawa box kuulostaa kieltämättä mielenkiintoiselta), sekä muilta. Miehen aikaisempi Shichinin no samurai on kyllä loistokkuudessaan aivan täydellinen leffa, tosin sen katsomisesta on jo vuosi-pari. -Pjork
Hard Boiled, tuo toimintaelokuvien äiti, paranee vanhetessaan. Nyt kolmannen kerran alusta loppuun (silloin tällöin kun on tullut vilkaistua parit äksönit ihan muuten vaan ) näin sen. Hienomman siitä kokemuksesta teki se, että katsoin sen DVD:ltä. Jokaisen toimintaelokuvista pitävän harrastajan on nähtävä tämä. Ja onhan siinä ihan mukavasti mausteena draamaa kuin myös rikosmaailmaa triadien ja poliisien näkökulmasta. 5/5
Lauantaina tullut The Day of the Jackal kyllä pieksee nykyiset saman genren edustajat. Kaikinpuolin erittäin hyvin toimiva pätkä hyvällä näyttelijäkaartilla. edit: Tähän sellainen kaikkia selvästikin kiinnostava huomio, tänään tulee tasan vuosi täyteen tämän foorumin saastuttelua.
Phone Booth yllätti todella positiivisesti. Odotinkin hyvää elokuvaa mutten sentäs näin hyvää. 4,5/5 minulta. Piti otteessaan niin ettei silmiä malttanut räpsäyttää. Samuel L. Jacksonin ja John Travoltan Basic oli myös hyvä. Jännitystä ja juonenkäänteitä vaikka muille jakaa. 4/5
Eilinen Torrente - lain tyhmä käsi ( http://us.imdb.com/Title?0120868 ) oli aivan hervoton leffa, harvemmin sitä espanjalaista leffaa seuratessa on näin paljon nauranut.
Kummisetä tuli katsottua taas pitkästä aikaa ja onhan se aivan loistava elokuva. Leffasta jää päähän pitkäksi aikaa soimaan se alakuloinen musiikki mitä rupeaa helposti viheltelemään ajatuksissaan. Hämmästelen vieläkin, miten hyvin on onnistuttu kuvaamaan Spoiler Michaelin kasvaminen perheen pojasta perheen pääksi , se tapahtuu niin luonnollisesti ja salakavalasti. Elokuvan näyttelijäsuoritukset ovat aivan A-luokkaa. Marlon Brando on loistava ja kohta missä Vito matkii uikuttavaa sukulaispoikaansa on ääneennaurattaja. Steve Buscemi sopisi muuten loistavasti Fredon rooliin! Mitäs tästä muuta sanoisi, klassikoiden klassikko, mafiaelokuvien ja elokuvien kruunattu kuningas.
Katsoinpa juuri peräkkäin Requiem for a dreamin ja Amelien, aivan mahtavia elokuvia molemmat. Täydensivät tunnelmillaan toisiaan kivasti Amelien olin nähnyt ennenkin, mutte Requiem kyllä jätti aivan sanattomaksi, sen verran hyvä leffakokemus oli.
Mikähän oli tuo perjantaina (tai siinä tienovilla) muistaakseni 4:lta tulleen komedian nimi, jossa oli sivuosassa ( ) Jerry Lewis ja siinä hänen esittämänsä koomikkoisän kuolemansairas koomikkopoika lähti synnynsijoilleen ostamaan ennennäkemätöntä komiikkaa (Blackpoolista ) Elokuva oli hemmetin hieno ja hauska, mutta nimi on jäänyt matkalle...
Tänään tuli katsottua Spike Leen Viidakkokuume DVD-muodossa. Odotukset eivät olleet kovin korkealla ennen elokuvaa, mutta katsomisen jälkeen täytyi myöntää; tämähän on paras Spiken elokuva. Wesley Snipes ehkä parhaassa roolissaan, ja Samuel L. Jackson erinomainen crack-addiktoituneena veljenä. Aina yhtä ajankohtainen tarina pistää kyllä miettimään. 4,5/5
Michael Mannin Heat kolahti nyt ensimmäistä kertaa kunnolla, vaikka jouduin tyytymään VHS-nauhaan ja 4:3-kuvasuhteeseen. Niin hyvä elokuva, etten jaksa edes eritellä elokuvan hyviä puolia, ja huonoja saa todellakin hakemalla hakea. Lähes täydellinen. [ 5 / 5 ] Kieltämättä silloin tällöin tulee annettua arvosanoja hieman yläkanttiin, mutta tämä on kyllä jokaisen pisteensä ansainnut.
Kirjaimellisesti pitkään aikaan katsottu leffa(2 vk. sitten edellinen leffa, hyvä se on tästäkin lomaa ottaa ) ja vielä hyväkin, eli kyseessä Ison-Arskan Mars-seikkailu Total Recall. Tämä tuntui edelleen hyvältä, niinkuin lapsenakin. Tarina, kuvaus, lavasteet, näyttelijät - kaikki toimi. Ihan hyvä Philip K. Dickin romaaniin perustuva leffa, kuten Minority Report ja Blade Runnerkin. ****+ / *****
Tämä kuuluu niihin elokuviin joita olen eniten tapittanut elämäni aikana. Varmasti muutamia kymmeniä kertoja katsottu tämä pätkä. Enimmäkseen pikku nassikkana tietty, mutta kyllä se edelleen jaksoi viihdyttää täysillä. Todella loistava.
Tällä kertaa tulee vain yksi leffa, mutta se olikin sitäkin massiivisempi. Kyseessä on siis vuonna '62 valmistunut The Longest Day vakuuttavan tähtikaartin kera. Vajaan kolmen tunnin kestonsa ajan jaksoi kyllä pitää liimattuna penkkiin kyseinen leffa ja useampi "näkökulma" sotaan oli hyvä valinta. Näin niitä leffoja tehdään :thumbsup: -Pjork
Blood: The Last Vampire oli todella hieno kokemus katsoa DVD:ltä. Tämä siksi, että Blood on ehkä hienointa digitaalista animaatiota mitä olen tähän mennessä nähnyt. Sitten itse elokuvaan. Tai elokuvaan ja elokuvaan, sillä 46 minuuttinen Blood tuntui lähinnä pilottijaksolta jonkinlaiseen elokuvasarjaan. Todenperäisyydestä en tiedä, mutta siltä se ainakin tuntui. Potentiaalia on vaikka muille jakaa mutta kaikkea sitä ei käytetä. Ehkäpä tekijät halusivat kokeilla rajojaan tekniikan alalla. Lopputulos on silmiä hivelevää ja perinteisen animen ja tietokoneanimaation onnistunut sekoittaminen näyttää sanalla sanoen komealta. Nopeatempoinen ja mielenkiintoinen tarina imaisee mukaansa juuri tuoksi 46 minuutiksi, lopputekstejä myöten. Jäin kaipaamaan lisää ja toivon sitä tulevankin joskus. 4/5
Tuo kirja on juuri luvun alla ja elokuvan maihinnousukohtaus on kyllä aika silottelua se mitä se kirjassa on. Kirjasta tulee mieleen SPR leffa, kun luodit hakkaa maihinnousualusten ramppeja, miehet hyppii laitojen yli, hukkuu ja joku näkee luotien vanoja vedessä veden alla ym. Ajatelkaa, että Omaha Beach oli kuun sirpin muotoinen ja niissä päissä oli tykkejä joilla pystyi ampumaan suoraan alaviistoon ukkojen niskaan. Omahassa oli myös 82 kk-bunkkeria. Moni kirjan tapahtuma on täysin identtinen tuon leffan kanssa. Esim. se ratsastava saksalainen siinä alussa. Mutta kirja on huomattavasti parempi, tulee tosiaan mieleen taistelutoverit ja saving p r. Kirjan ja leffan herkkua ovat tosiaan ne lukuisat yksilökuvaukset, joita etenkin kirjassa on paljon. RYAN Cornelius: Atlantin valli murtuu
Sikäli mielenkiintoista kun kysyit, nimittäin heti katsomisen jälkeen oli hirveä hinku tehdä siitä arvostelua. Eli nähtävästi kun kysyntää (No ainakin yhden miehen) on, niin voisinpa jopa tehdäkin, kun tuo Reservoir joutuu hyllyttymään jokusen aikaa (ja Pulp ja Jackie vielä kauemmin). Nyt kun asian otat puheeksi niin muisteleppa vuotta '62, jolloin, ainakin tietääkseni, ei hirveitä elokuvatehosteita ollut. Varsinkaan sellaisia, joissa saatiin ruumiinosia lennätettyä hirveiden verivanojen kera. Oma ajatus elokuvan maihinnousua katsoessa olikin "Se mikä raakuudessa menetetään SPR:lle saadaan monin kerroin takaisin massiivisuudessaan". Sadat, ellei jopa tuhannet miehet yhtäaikaa hyökkimässä rannalta sisämaahan, pitkien kamera-ajojen kera oli kyllä häkellyttävää katsottavaa, ja sellaista, jota ei tulla nykypäivänä ilman CGI-tehosteita näkemään. -Pjork
Se tunnelma vain siinä maihinnousussa oli vain liian leppoisa. Toki se ei tainnut olla omaha beach, koska siellä se yks jäbä soitteli säkkipilliä (kuten oikeastikin tapahtui), olikohan se juno? Vanhoja sotaleffoja kun vaivaa sellainen kliininen verettömyys ja ylipuhtoiset sankarihahmot, joilla ei suurinpiirtein ole edes parransänkeä. Kirjasta käy ilmi hyvin se, että jos nuo reservissä olleet panssarijoukot ja pois käsketyt luftwaffen koneet olisivat olleet heti mukana taisteluissa ja saksalaiset olisivat hiukan enemmän panostaneet lentotiedusteluun (neljä konetta olivat olleet kokoontumispaikkojen yllä ja ne kaikki oli ammuttu alas) ja uskoneet tiedusteluraportteja, niin liittoutuneiden tappiot olisivat kasvaneet todella paljon. Liittoutuneiden maihinnousuun liittyy erittäin paljon onnea saksalaisten kämmäilyn puolelta, mutta myös paljon epäonnea esim. liitokoneiden tuottamien tappioiden vuoksi. Kirjaa lukeneena, Rommelin yksinansioksi voidaan laskea liittoutuneille aiheutuneet tappiot.