Punch-Drunk Love Adam Sandlerin suurena vihamiehenä kesti pitkään ennenkuin sain tämän vuokrattua. Oikeastaan ilman Paul Thomas Andersonia en olisi uskaltanut ottaa mukaani Makuunista. Herralla pohjalla kuitenkin kaksi hyvää elokuvaa, eli Magnolia ja Boogie Nights. Valoi hieman luottamusta minuun. Ennakkoluulot katosivat noin minuutin katselun jälkeen ja tarina tempaisi mukaansa. Hieno kuvaus ja värimaailma hallitulla äänimaailmalla yllätti tosissaan, ja jokainen kuva tuntui uudelta ja piristävältä. Adam Sandlerista en voi sanoa pahaa sanaa, koska hän sopi täydellisesti rooliinsa. Emily Watsonkin osasi viehättää. Loistavaa mustaa huumoria, samautumisen mahdollisuuksia, hieno käsikirjoitus. Jättää pakosti hyvän mielen. Innolla odotan seuraavaa P.T. Andersonin elokuvaa. Valitettavasti tälläistä ei ole IMDb:n mukaan edes suunnitteilla tällä hetkellä. 4½/5
Mikael Håfströmin ohjaama ruotsalainen leffa Pahuus. En tiedä siitä sitten, mutta on se kumma kun länsi naapurissamme tehdään satoja kertoja parempia leffoja, joita ei häiritse huonot näyttelijä suoritukset. Tai ainakin minun silmääni suomalaisnäyttelijät näyttelevät niin teatraalisesti, että on leffa sitten mikä tahansa, niin tekee vaikeuksia olla nauramatta. Ja suomalaisille leffantekijöille voisi sanoa (aka Vares), että ei niitä malleja tarvitse mennä meren tuolta puolelta hakemaan, riittäisi kun vaan menis rajan yli länteen. Mutta kuka minä olen kenellekkään mitään sanomaan. Ja tuosta Man on fire:sta sen verran, että onhan se kelpo leffa, mutta edes erinomaiseksi sitä en menisi sanomaan. Se tytön kohtalo oli niin ennalta arvattava, luulen jopa että se oli tarkoitettu joksikin huimaksi yllätykseksi, jota se ei hyvällä tahdollakaan ollut. Sanotaan noin 3 tähteä. 4 jos leikkaaja olisi ollut vähemmän aktiivinen. Minuakin todella jyrppii tuollainen mtv sekoilu; kunnon kamera-ajoja leffassa tulee olla. Toinen piristys on ollut White Chicks -komedia. Kyseessähän on Wayans veljesten komedia, jolloin sille pitäisi antaa ennenaikainen kuolonisku, mutta minua tuo kyseinen leffa nauratti. Tai sitten olin vaan väsynyt perjantai-iltana, kun koeviikon ensimmäinen koe, viimeisen pakollisen ruotsin kurssin koe, oli takanapäin. Vituttaa näin jälkeen päin, ettei panostanut ruotsiin enempää, nyt kun alkoi ruotsalainen leffatuotanto sekä Kent kiinnostaa. Ensimmäiseksi pitäisi korjata Ingmar Bergmanin mentävä aukko sivistyksestäni.
Tuli katseltua Heat pitkästä aikaan. On kyllä hyvä leffa. Kaikki toimii. Ainoana huonoa, että ehkä hieman liian pitkä. Oli voinut osan jättää pois mielestäni.
Ainoita ruotsinkielisiä leffoja missä kieli ei haitannut Jalla Jalla. Kyllä oli loistavaa komediaa. 4/5.
Kukkia ja sidontaa. Täyttä erotiikkaa alusta loppuun, ja kyllä tekee makkaraa mieli ton jälkeen! :love:
Kotikulman videovuokraamon viis leffaa viis päivää kuus juuroo pysyväistarjous houkuttaa katsomaan sellaisiakin leffoja joita muuten tuskin tulisi vilkaistua. Joskus sokkovalinnat tuottavat mukavia ylläreitä kuten tämä: Office space (konttorirotat) osui omaan elämäntilanteeseen kuin suutarin peukalo sian...tuotanoin..joo. Omassa sermihelvetissä on menossa samanlainen kehitysrumba ja leffan Bob&Bob konsulttiparikin on tullut tavattua. Kotiteatterin screenillä nähtynä nämä tyypit kirvoittavat sarkastista naurua mutta elävässä elämässä vastustamattoman halun ampua näitä polveen. (kaikkiin neljään) Komedia on paljon velkaa Dilbert-sarjakuville olematta kuitenkaan suora Dilbert kopio. Henkilöhahmot ovat jokaisesta avokonttorista löytyviä stereotyyppejä joita ei kuitenkaan ole etäännyttävästi ylikarrikoituja. Kaltaiseni karavaattikauladuunari sympatiseeraa väkisin useampaakin leffan henkilöhahmoa ja leffan loppuratkaisu oli mukavan ennalta-arvaamaton ja jätti hyvän mielen. Leffa ei ole mikään kuoliaaksinaurattaja vaan herättää ennemmin hyväntuulisen myötätuntoisen myhäilyn tunteen. Suosittelen kaikille valkokaulusorjille. Ehkä pieni toivonkipinä kuitenkin vielä elää jossakin...
Ylivoimasesti parhaimpia komedioita mitä olen nähnyt: The Whole Nine Yards (Koko Potti). Huikea suoritus varsinkin Matthew Perryltä :thumbsup: Nauroin koko leffan ajan 4,5/5
Toinen hyvä on The Village (Kylä). Ihan mukiinmenevää kauhua. Tosin enemmän ehkäpä jännitys/trillerielokuva eikä kauhu.
Blood in Blood out... On se vaan loistava... suosittelen lämpimästi 4/5 :king: Ja the village minun mielestä aika syvältä :sick:
Sunrise: A Song of Two Humans - Paljon laitoin odotuksia tälle yhdeksi kauneimmista elokuvista tituleeratuksi teokselle ja, uskomatonta kyllä, ne onnistuttiin jopa ylittämään. Mykkäelokuvien katsomiset eivät vieläkään kuulu arkeen ja kokemukset rajoittuvat enimmäkseen Chapliniin ja pariin muuhun, mutta pakko se on kai uskoa että kyllä minäkin osaan niistä nauttia. Hienoa kuvausta ja koskettavia sekä hauskoja kohtauksia. Hieno kokemus! Spoiler Vaikka odottamattomat loput ovatkin nykypäivänä plussaa, niin tässä elokuvassa en vain millään tahtonut että loppu olisi traaginen ja olin enemmän kuin tyytyväinen kun sellaista ei koettukkaan.
Tuohan on aika huonosti. IMO 7,5 alkaa olemaan sellainen arvosana että leffa on luultavasti hyvä. Tuolla 6-7 on sellaista keskinkertaista rainaa. Tuo alhainen arvosana johtuu siitä että katsojat ovat luulleet menneensä katsomaan jotain ihan muuta.
Nyt on joku mäihä kuukausi menossa Taas tuli katsottua huippuleffa: Fares Faresin Kopps. 5/5 eikä mitään jossiteltavaa :thumbsup: Eniten nauratti ne *freeze motherfucker* huudot
Nuovo Cinema Paradiso :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: Loistava elokuva. Juuri sellanen itkudraama, jota on kiva kattoa ja jonka voi uudestaankin katsoa. Kannattaa säilyttää ihan senkin takia, että näitä pätkiä voi katsella yhdessä sitten kun löytää sen toisen sukupuolen edustajan (eli varteenotettavan emännän). Ihan hiljaseksi vetää, oli niin hyvä.
Joo niinpä näyttää. Harmi vaan, että näyttävät se normaaliversion. Katsomani Director's Cut oli ~170min pitkä. Kannattaa katsoa, jos vaan sattuu aikaa olemaan.