Vielä tuosta THX-tilasta, se on tosiaankin ajateltu/tähdätty saavuttavan optimaalisen tilansa vasta muutaman sadan käyttötunnin jälkeen, eli sen PITÄISI olla parhaimmillaan vasta kun televisiota on käytetty jo jonkin aikaa. Tämä koskee siis THX asetuksia, eli niitä käytettäessä kannattaa vain katsella televisiota ja nauttia kuvasta Ovat siis testanneet televisioita jonkin erän tietyn ajanjakson ajan ja sitten katsoneet mitkä asetukset pitäisi olla jotta saavutetaan optimaalinen kuva THX-tilassa, tästä ovat sitten jotenkin interpoloineet nuo käyttäjälle näkyvän käyttötunnin 1 asetukset. En tiedä kuinka usein tämä toimenpide täytyy suorittaa jotta saa pitää THX-sertifioinnin. Joskus reilun 1000 käyttötunnin jälkeen voi alkaa miettimään josko kalibroisi televisionsa uudelleen, tarkkaa aikaa näille uusille 2010 Panasonic paneeleille on hankala sanoa. LCD-televisioissa perinteisellä taustavalolla tilanne näyttäisi olevan samankaltainen, LED-malleista ei taida olla vielä tarpeeksi kokemusta. Tuo VT20 mustan tason paraneminen vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta ;D No voihan sitä sanoa että LCD-televisioissakin mustan taso paranee kunhan taustavalo on tarpeeksi väsähtänyt... Jotta pysyttäisiin ketjun aiheessa, Panasonic Nordic pelottelee että V20 tulisi Suomeen vasta kesäkuussa!
Linkin kuvia ei kannata käyttää ensimmäistä lukuun ottamatta sisäänajoon. Nyt nuo kuvat mallintavat lähinnä normaalia katselua, eikä niillä saavuteta nopeutettua ikääntymistä.
Pelkällä valkoisella on siis merkitystä? Outoa, että hän on käyttänyt tuota tapaa jo muutaman vuoden Toisaalta ihan sama ja moni tuollakin on sitä mieltä että on täysin turhaa tuo sisäänajo...tiedä sitä sitten. Tänne DVD Plazalle olisi toivonut aktiivisempaa mittailua ja raportointia telkkujen osalta tuonne "Television kalibrointia" postaukseen, mutta ei sitten taida löytyä kuin projektoreiden kalibroijia täältä. Juttu menee taas tähän säätelyyn, joten ei siitä sen enempää edit: Mikähän tuo "Floating Blacks" ongelma uusissa Panan plasmoissa on? Näyttää jotkut jopa palauttaneen TV:n sen takia.
Valkoinen on optimaalinen väri. Jokainen pikseli koostuu sinisestä, punaisesta ja vihreästä osapikselistä. Kun osapikseleitä hehkutetaan täysillä, saadaan valkoista. Tämä menetelmä on siis aivan maalaisjärjelläkin ajateltuna huomattavasti rasittavampaa, kuin vaikkapa eri värien ja kirkkauksien pyörittäminen ruudulla.
Minun kohdallani tuo kalibrointi on vielä enemmän lainausmerkeissä, eikä sisällä välttämättä edes noita asetusten kopioimista. Minulla tulee kaikki signaali AV -prosessorin kautta *) ja koetan asettaa itse TV:n mahdollisimman neutraaliin tilaan (mikä on varmaan tuon kalibroinninkin tarkoitus). Perinteisesti se tarkoitti kaikkien asetusten laittamista Off -tilaan, mutta täällä käydyn keskustelun perusteella THX -tila näyttäisi olevan paras vaihtoehto. Sitten kun TV puuttuu kuvaan mahdollisimman vähän, käytän AV -prosessorin tarjoamia testikuvia ja säätöjä kuvan saamiseksi silmämääräisesti mahdollisimman hyväksi. Tämä lähestymistapa on parantanut ainakin nykyisen TH-37PV60E:n kohdalla selvästi kuvan laatua. Tuon vanhenemisen takia tuo prosessi kannatta ilmeisesti ajaa tietyin välein. Itse asiassa kun jouduin päivittämään AV -prosessorin firmwaren, tein kokeeksi säädöt uudestaan reilun vuoden jälkeen ja väitänpä kuvan tuossa PV60:ssa jälleen parantuneen. *) Minulla tosiaan tulee myös TV -kuva tallentavalta HD -boksilta eikä TV:n omasta virittimestä. Tästä syystä joku PF20 -sarjan monitori olisi kiinnostavampi kuin V20 tai G20 -telkkari.
Itse en ole nähnyt enkä mittaillut THX tilaa, joten en siitä tiedä muuta kuin sen mitä olen mm. testeistä ja muilta lukenut. Sitä vaan en oikein ymmärrä miksei valmistaja näkisi sen verran vaivaa, että televisiot olisi jo tehtaalta lähtiessään hyvin lähellä samaa miksi sen kalibroimalla saa jos kerran yksilöittäin ei suuren suuria eroja ole. No nythän näin on tuon THX luokituksen tullessa mukaan kuvioihin, mutta ei kait se olisi ollut paha rasti tehdä aiemminkaan. Näin ainakin voisi kuvitella, ettei tarvitsisi säätää kuin yksi ja kopioida sama miljoonaan muuhun Lukiko kukaan tuota edelliseen postaukseeni jälkeenpäin lisättyä linkkiä "floating blacks" ongelmaan, että mitä se oikein tarkoittaa kun en ihan sitä ymmärtänyt?
Itse ymmärsin että kyseessä olisi vähän samanlainen vika mikä tulee joissain telkuissa (ainakin aikanaan) dynaamisesta kontrastista. Eli kuva "pumppaa" kontrastia. Kun on kirkas kuva josta siirrytään nopeasti tummaan kuvaan, näkee kuinka TV säätää automaattisesti kuvaa tummemaksi vasta silloin kun filmi on vaihtunut jo tummaan kuvaan. Tähän automaattiseen kuvan säätöön menee varmaan joitain millisekunteja, mutt ihmissilmä yksilöstä riippuen sen voi havaita. Pahimmillaan tämä voi olla aika karseaa katsottavaa. En sitten tiedä kuinka paha ongelma tuo on todellisuudessa. Tämä on ollut ainakin joskus enemmän LCD tekniikan ongelma kun valoa säädetään esitettävän kuvan mukaan, mutta ilmeisesti plasmassa on jokin autamaattinen tehoste joka parantaa tummia kuvia.
Eiköhän kyseessä ole kontrastin optimointi paneelin kykyjen mukaan. Ajatellaan jälleen niitä kirkkauspalikoita, mutta nyt suhteessa aikaan. Esimerkiksi 10 kertaa referenssiä kirkkaampi palikka vaatii 10 kertaa enemmän aikaa valon tuottamiseen. Spoiler Kuvassa näet yhden tv-ruudun ja sen mitä plasma puuhailee sinä aikana. Resetin tai alustuksen aikana kennoihin saadaan oikeanlainen varaus ja samalla tuotetaan apuelektroneja, jotka nopeuttavat plasman toimintoja. Skannauksen aikana valitaan valaistavat pikselit ja sustain vaiheessa pidetään kennossa varausta yllä, jolloin syntyy valoa. Ongelman ydin löytynee aika varmasti apuelektroneista, joiden määrä alkaa laskemaan heti niiden tuottamisen jälkeen. Samalla plasman toiminnot hidastuvat tai jopa estyvät tietyn ajan kuluttua. Mutta hidastuminen ei välttämättä ole liiallista, mikäli tarkoituksena on näyttää vain tummia kuvia, eli sustain palikat voivat antaa aikaa muille toiminnoille. Kirkkaassa kuvassa hidastumiselle taasen ei ole aikaa ja alustuksia suoritetaan kaksi kertaa yhden ruudun aikana. Alustuksessa syntyy tarpeetonta valoa, jolloin musta huononee tai pumppaa kirkkauden mukaan. Muokkaus: Entäpäs, jos pitää näyttää maksimikontrastilla yhtä kirkasta valkoista pikseliä tummanharmaalla taustalla? En usko, että paneeli tekee kompromissin mustan ja luotettavuuden välillä, vaikka ei käytettäisi kuin yhtä alustusta. Selitys vakaaseen toimintaan taitaa löytyä siitä, että valaistavien pikseleiden valintaan kuluva aika oletettavasti riippuu niiden määrästä ja tällöin muutama kirkas kohta ei pakota käyttämään kahta alustusta. Kaikista tummimmat sävyt muodostetaan heti ensimmäisen alustuksen jälkeen, joten näiden kirjoitus tapahtuu joka tapauksessa lähes täydellä vauhdilla. Lisäksi kun tutkailin hieman asiaa lisää, niin myös käytetyllä jännitteellä on yhteys nopeuteen. Esimerkiksi alussa voidaan käyttää pienempää jännitettä ja täten säästää sähköä ja kasvattaa jännitettä ruudun loppua kohden apuelektronien määrän laskiessa, jolloin nopeus ei hidastu. Toki tällekin asettaa rajansa esimerkiksi käytetty elektroniikka ja toivottu virrankulutus.
Kiitos taas hyvistä selvityksistä Kontrastin lasku sitten varmaan ainakin vähentää tuota häiriötä/ominaisuutta, kuten jotkut ovat AVS:llä todenneetkin.
Tossa olisi video raivostuttavalta vaikuttavasta ongelmasta. Aika paljon tuntuu G20:ssakin olevan ongelmia. http://www.youtube.com/watch?v=Xrq95gvFaP4 Hohhoijaa mistähän sitä löytäis itelleen siedettävän telkkarin...
Mikä toi G20 ongelma oikein on? Jotain kummallista ,mustassa välkkyy vaaleita pisteitä. Toihan on helvetin ärsyttävää leffoja katsoessa. Uusien paneeleiden myötä mikään ei ole toiminut panalla.
Mun käsittääkseni toi liittyy siihen, että töllö säätää kirkkautta tai jotain kuvan mukaan eli kun kuvassa on vaaleampaa materiaalia, niin mustat näkyy haaleampana ja vastaavasti tummassa kuvassa mustat syvenee. Tämä tietysti vaikuttaa koko ruudulla. Tossa videossa se näkyy noiden leffassa olevien tummien palkkien mustan pumppaamisella vaaleamman ja tummemman välillä, mikä vaikuttaa helvetin ärsyttävältä...
sampo.666 tuossa edellä selvitti mistä ongelma johtuu. Tuo video ei ollut kyllä paras mahdollinen laadultaan tuon havainnoimiseksi, mutta kyllähän tuossa jotain mustan kirkkauden pumppaamista oli. Onko tämä ongelma sitten tullut uusien paneelien myötä vai ollut jo aiemminkin Panan plasmoissa?
Enpä moista ilmiötä havainnut aikaisemmin omistamassani 50G10E:ssä, yleensä olen kuitenkin kohtuullisen herkkä kirkkauden pumppaamiselle. Toisaalta televisiossa oli ihan tarpeeksi muitakin ongelmia.
Samaa ne Panasonicit ovat ennenkin puuhanneet. Kokeile vaikkapa viedä valkoinen pieni ikkuna aivan ruudun laidalle ja kasvattaa sen kokoa samalla tarkkaillen mustaa. Myös ansi-mittaus paljastaa asian. En tiedä alkaako G20 mallissa pumppaus sitten normaalia aikaisemmin.
Kuten jo ite sanoin aikasemmin niin pitää olla kyllä tarkat silmät että kuvassa huomaa mitään vikaa, itsellä on tuommonen 50 g20 ja ei mitään vikaa telkussa, ei mustat pumppaile tai mikään muukaan vaivaa, tai ainakaan omaan silmään ei tuommosta ole osunut, normaali käyttäjälle kelpo telkkari, kaverille joka on palauttanut 10 lcd telkkaria valovuotojen ja muiden takia niin en suosittele mitään telkkaria.
Tuo ilmiö - eli että mustan taso ei ole vakio - löytyy todella monista televisioista, siis muodossa tai toisessa, vaikka tekniset syyt aivan erilaiset olisivatkin. Monissa LCD-televisioissa on nykyään jonkunlainen "dynaaminen kontrasti" (nimitys vaihtelee valmistajan mukaan), joka siis säätää taustavalon kirkkautta kuvasignaalin keskimääräisen kirkkauden (APL) mukaan. Joskus sen saa menusta pois päältä, joskus vasta huoltomenusta (Samsungin LCD-televisiot), joskus ei kenties saa lainkaan pois. Ärsyttävä ilmiö, mikäli käy kuten vaikkapa LCD-Samsungeissa (ainakin 2009 malleissa), eli että hämärissä kohtauksissa kirkkaat valkoiset ovatkin enää vain vaaleanharmaita (vastapainoksi mustan taso on tällöin paljon parempi) jne. Tälläinen varsin radikaali "pumppaus" on häiritsevää varmaan monelle sunnuntaikatsojallekin. Ainakin hieman hämärämmässä huoneessa. Vähemmän häiritsevää on varsinaisella Local Dimming -tekniikalla (= enemmän kuin yksi alue) varustettujen LCD-televisioiden mustan tason eläminen, koska taustavalo on jaettu useampaan osaan (suuruusluokkaa sata tai parisataa aluetta, siis reilua paria miljoonaa pikseliä kohden). Kun katsoin em. videota, niin ilmiö näytti tutulta, vaikka oma televisioni onkin teknisesti totaalisen erilainen Sony X4500 (LCD-paneli, RGB LED-taustavalo, Local Dimming). Onneksi käytännössä käy yllättävänkin pitkälti niin, että vaikka musta tosiaan pumppaakin juuri niin kuin tuossa videossa, niin ihmissilmä ei joko havaitse sitä, tai sitten se on ilmiönä hyvin paljon vähemmän häiritsevämpi kuin mitä voisi kuvitella. Syy tähän on esim. riittävän kirkas vaalea teksti tms. kohde ruudulla, joka vie huomion ja ilmeisesti myös väliaikaisesti "syö" silmän/näköaistin kykyä havaita mustan tasoa, tiettyyn rajaan saakka. Sen sijaan tasaisesti melkein pimeä kohtaus on myrkkyä, ainakin omalle töllölleni, joka siis tinkii ennemmin mustan tasosta, kuin hävittäisi/himmentäisi osaa kuvasta. Tällöin on kyllä helppo huomata, että mustan taso on selvästi huonompi, kuin täysmustalla testikuvalla. Ilmeisesti osa ainakin vanhemmista LD-malleista toimii toisinpäin, seurauksena tasaisempi mustan taso, mutta muuten tingitympi kuvanlaatu (kun kirkkaudesta liiaksi tingitään, niin tähtitaivaasta saattaa kadota useitakin tähtiä, valkoinen harmaantuu tms. ikävää). Toki ilmiön aina/usein huomaa, jos huoneen valaistus vain on todella himmeä tai täysin pois päältä. Varsinkin jos on ensin täysin musta ruutu, johon sitten ilmestyvät kirkkaat lopputekstit tms. Etenkin jos peittää kirkkaan alueen näkökentästään, kuten em. videolla. Mutta jos valaistusta on hieman enemmän (silti ei vielä näe esim. kunnolla lukea lehteä), niin ilmiötä ei ainakaan omassa töllössäni havaitse. Eli ilmiö on itselläni "liian pimeässä huoneessa" häiritsevä, mutta hyvin, hyvin paljon vähemmän häiritsevä, kuin se joidenkin ei-local-dimming LCD-televisioiden "dynaaminen kontrasti", jota itse en kyllä kestäisi katsella. Se ero Local Dimming -malleissa toki on, että mustan taso saattaa huonontua ruudun toisessa reunassa paljonkin, vaikka toisessa reunassa taso huononisi vain hieman (yhden sijaan on useita erillisiä taustavalon alueita, joita sitten on tasoitettava keskenään, tasaisen lopputuloksen saamiseksi, muutenhan todellisuudessa tasaisen tausta saattaisi näyttää ikävän laikukkaalta). Jotta mittasuhteet säilyisivät: mikäli katselutilan valaistus säädettäisin Sonyn perusmallien (ainakin -09 malleihin saakka ~0,05/0,06 cd/m2) vaatimalle tasolle, eli niin kirkkaaksi, ettei musta enää näytä häiritsevän harmaalta, ei yhtään minkäänlaista lievääkään pumppaamista olisi enää havaittavissa, koskaan. Ei edes videon tapaan toimimalla, eli pelkkää mustaa palkkia tuijottamalla. En sitä varmaksi tiedä, mutta oletan ainakin suurin piirtein näin olevan uusien Panasonicienkin kohdalla. Tätä olettamustani tukee em. nimimerkki noukheet:n kertomus Pansun G20:sta: "ainakaan omaan silmään ei tuommosta ole osunut", vaikkemme toki hänen valaistustasoaan tiedäkään. Aiempi töllöni oli Panasonic PX70 -plasma (HD Ready, ostin kesällä -07), jossa myöskin mustan taso pumppasi kuvan kirkkauden mukaan. Ei kuitenkaan niin radikaalisti, kuin joissain nykyisissä LCD-televisioissa pahimmillaan, sen "dynaamisen kontrastin" tms. päällä ollessa. Eli normaalikatselussa asiaa ei yleensä juurikaan huomannut. Eli kirkkaat tekstit eivät koskaan näyttäneet tummilta tms. kauheaa. Mustan taso tosin ei kovinkaan hyvä nykystandardien mukaan ole (~0,08 cd/m2), eli selvästi esim. Sony X4500:aa heikompi, vaikka sen LD-toiminnon sammuttaisikin (liekö sitten pansussa iän myötä hieman heikentynyt?). PS. Ilmeisesti Pioneerin 9G Kuro -plasmoissa ei minkäänlaista mustan tason pumppaamista/elämistä/muuttumista ole havaittu? Eli ne ovat sikälikin mustan tason suhteen yhä edelleen kuningasmalleja? Esim. Sonyn X4500 on edes suurinpiirtein sellaisella tasolla vain tasaisen kokomustalla testikuvalla (ellei peräti parempikin?). Muulloin mustan taso sitten nouseekin huomattavan paljon heikommaksi (esim. tumma tähtitaivas), eli lähelle Sonyn viime vuoden tavallisia malleja (W5500, Z5500). Paitsi jos kuvassa on riittävän suuria ja yhtenäisiä mustia/tummia alueita, jotka siis on helppo himmentää, yleisen kuvanlaadun ja maksimikirkauden kärsimättä. Jos LD-toiminnon ottaa pois päältä, niin sitten mustan taso on kyllä täysin vakio (ja tasaisen vaatimaton, eli siis samaa tasoa tai ainakin hyvin lähellä tavallisia vuosimallin 2009 LCD-Sonyja). Itse pidän LD-toimintoa aina päällä, enkä useimmiten huomaa minkäänlaista pumppaamista tai elämistä mustan tasossa. Täysin pimeässä en koskaan katsele, koska mustan taso ei aivan niin hyvä valitettavasti ole.
Mulla on ollu toi telkkari nyt semmoset 2wk ja oon pelaillu pelikkaa ja lisäks kattonu SD kanavia ja useemman HD leffan yöllä ihan pimeessä ja omaan silmään ei tosiaan mitään häiritsevää ole kyllä osunut, mutta kuten sanoin olen ihan normaali käyttäjä en mikään suurempi hifi specialisti joten nämä huomiot on tehty ihan vaan mun silmillä ei millään mittareilla. Elikkä telkkua on tullu testailtua kaikissa valaistuksissa mitä tähän vuodenaikaan on tarjolla. Heijastuksen poisto on telkassa ihan ok mutta jos tosissaan päivällä haluu jotain kunnolla kattoa niin oon kyllä verhot joutunu vetää eteen, eise niin hyvin toimi että pystys kunnolla kattoa kun telkka on kummiski ikkunan vieressä.
Nopeasti kokeilin googlata asiaa, mutta ainakaan itse en löytänyt mitään siihen viittaavaa että ilmiötä olisi ollut 9G Kuroissa. Omassa 9G Kurossani en ole vastaavaa havainnut, mutta ilmiön havaitseminen saattaa olla hankalaa jos sitä ei erikseen etsi ja sille ei ole erityisen herkkä (kokee häiritseväksi).
Toki minäkin olen omaa X4500 Sonyani jopa täysin säkkipimeässäkin (koe)katsellut, ilman silminhavaittavaa pumppaamista. Eli jopa silloinkin asiaa on mahdotonta havaita, ellei ruudulla ole riittävästi mustaa + jotain muuta kirkkaampaa, joka välillä on kuvassa ja välillä ei ole tms. Kuten musta ruutu leffan lopussa, jossa välillä on kirkkaanvalkoiset tekstit ja välillä ei. Muulloin ilmiö näkyy lievempänä tai ei ollenkaan. Em. lukemat ovat netin testeistä (HDTVTest yms.), mittaria en omista. Ainakaan oman töllöni mustan taso ei pimeässä katseluun riitä, paitsi jos katselee kokomustaa testikuvaa (= muuten ihan OK, mutta musta näyttää harmaalta ja siitä en alkuunkaan pidä, lienen kylläkin siinä suhteessa paljon tavallista nirsompi). Mitä mieltä muuten olette Sony X4500:n keskimääräisestä mustasta? Eli onko se Pansun G20:ssa mielestänne keskimäärin parempi, siis todellisella kuvasignaalilla? Arvaukseni: likimain samaa tasoa, paitsi kokomustalla testikuvalla tms. X4500 on aavistuksen parempi ja hämärissä luolakohtauksissa ehkä jopa hieman huonompi, säädöistäkin riippuen. Pioneerin 9G Kurot ovat jo suorastaan kiusallisen kauan olleet tietyissä asioissa parhaita, harvemmin niin käy kodinelektroniikasta puhuttaessa.