Aivan varmasti pitää koska on kapeempi, jonka syystä luulisi läpenevän entistä enemmän ku ilmatila pienempi. Tekniikassa tuskin eroja g10:n ja g15/v10. Z:sta en mee sanomaan mitään.
http://www.youtube.com/watch?v=5KlKy-oseX4&feature=related ja näyttää olevan myös z-sarjalaisessa tossa keskellä ylhäällä kummallakin puolella jos en nyt aivan väärin nää...
Tuo ei ole Z-sarjalainen vaan proto, Z-sarjalaisesta en ole nähnyt takaosasta kuvia. http://ces.cnet.com/8301-19167_1-10137324-100.html Japanissa tulee myyntiin 46", 50" ja 54" koossa, toivottavasti myös euroopassa. http://www.blogcdn.com/www.engadgethd.com/media/2009/02/panasonic_z1_japan_020309.jpg Ei löytynyt kuvia television takaa Japanin sivuiltakaan. http://panasonic.jp/support/mpi/tv/z1/model_top.html Sama Japanin Viera sivustolla. http://panasonic.jp/viera/products/z1/index.html Vielä kun kertoisivat tarkemmin euroopan hintoja, hintaluokka 46" mallilla varmaankin jossain Philipsin 46" 9704 sarjalaisen tienoilla - ehkä jopa kalliimpikin. vihuri: Jaa että ihan harmaatuotujen ja ihan ulkomailta ostettujen, nämä Made in Finland mallit ovatkin ihan kotomaassa koottuja ja ohjelmistoltaankin täällä koodattuja Koskahan saavat niihin käyttöön Avainlipun (http://www.avainlippu.fi/).
Bulldogin sivuilta sanottiin seuraavaa TIESITKÖ? CABLE READY HD Yhteensopivuus on taattu vain suomeen virallisesti maahantuotujen televisioiden kanssa, eli Panasonic Finlandin maahantuomien Panasonic televisioden kanssa. Jatkossa HD kaapelikanavia voi siis katsoa suoraan CABLE READY HD televisioilla kun hankkin HD kanavapaketin ja televisio + salauskortti paritetaan HD kanavapaketin tilauksen yhteydessä. Ulkomailta ostettujen tai "harmaatuotujen" televisioiden kanssa ei paritus onnistu, ja tällöin HD kanavien katseluun tarvitaan yhä erillinen HD digiboxi. Salauskorttiparitus on juuri päätetty ja käyttöönotettu uudistus joka on tehty kansainvälisien elokuvayhtiöiden vaatimuksesta. -MPEG4 TOISTO -Paranettu EPG ohjelmaopas
Toistaiseksi kaikki virallisesti Cable HD Ready-hyväksytyt laitteet löytyy sivulta: http://www.kaapelitelevisio.fi/index.asp?id=423&menupath=423&language=1&klik=4
***G-sarja*** "24p Playback" 25 Hz leikattu 24 fps (Ehkä väärin ilmoitettu... Pitäisikö olla 96 fps "pull downin" johdosta?) 4:4-pull down Additional frames are inserted (not interpolated) ***V- ja Z-sarjat*** "24p Smooth Film" 60 fps Additional frames are inserted (interpolated) Tällaiset infot olen saanut Panasonicilta. Onko jollakin jo täysin selvää mitä noi luvut käytännössä tarkoittavat?! Esim. mistä ihmeestä toi 60 fps tulee? Vertailun vuoksi Panasonicin "Smooth Film" ominaisiidella varustetut LCD TVt ovat 96 fps. Ulkomaisilla sivustoilla usein mainitaan myös joko 48 Hz tai 96 Hz, mutta niistä Panasonicin tuki ei osannut kertoa.
Yksi arvostelu löytyy myös saksankielisiltä Areadvd-sivuilta. Testissä on siis 50" G10-malli, joskin hieman eri mallimerkinnällä kuin suomalainen versio. Melkoista hehkutusta Panasonic saa tuollakin osakseen. Näinköhän on, että Kuro jää ostamatta... :OI Englanninkielinen käännös EDIT: Vai joko tämä oli vanha uutinen? No, muistin virkistykseksi...
Uskaltaisikohan TX-P50GW10 tilata Saksasta... kuinka pelaisi Suomessa esim. T- ja S-kanavat? Ei kai niiden kanssa pitäisi olla mitään ongelmaa, hmmm. Kaapelia ei ole joten sen toimivuus ei kiinnosta. Sisäänrakennetulle sat. virittimelle löytyisi vaan tosissaan tarvetta. Kaiken lisäksi noissa näyttäisi olevan samat valikkokielet kuin muissakin malleissa... Täällä lisää PDF muodossa GW-malleista.
Huomatkaa sivustolta, että kultakin valmistajalta on hyväksytty vain yksi ohjelmistoversio. Valmistajat olettavat, että myös ohjelmistoversion päivitykset kuuluvat hyväksyttyjen listalle, ilman, että sitä tarvitsee erikseen hyväksyttää. Tiukasti tulkiten asia ei ole näin vaan jokainen ohjelmistoversio pitäisi hyväksyttää erikseen ja se taas maksaa setelirahaa. Kaiken huipuksi nämä eivät toimi tulevaisuudessa, kun koko systeemi muutetaan niin, että televisioon (ja boksiin) tulee piiri, johon kukin kortinlukija paritetaan eli "sarjanumero-paritus" poistuu.
Tarkoittanet tällä CI+ -järjestelmää joka taitaa löytyä tällä hetkellä ainoastaan Philipsin uusimmista? Näitten kanssa menee jo sekaisin.:OI
Juuri sitä. Sama löytynee jostain uusimmista bokseista. Mutta eihän näistä myyjät isommin huutele :grr:
Mitenkähän mahtaa olla. Ainakin tietokoneen LCD näytöt ovat kyllä päällä sen koko ajan pl mainitsemani menetelmät joilla ruutu on osan aikaa mustana ja siitä pitää yleensä maksaa reilusti ekstraa. Lähinnä silläkin haetaan sitä häntimisen kuriin saamista, ei se nyt kauhean hyvältä näytä jos ruutua päivitetään 16ms välein ja valkoinen pallo mustalla alustalla vetää perässään huntua. Mustaksi vetämisen varjopuolena on sitten kuvan vilkkuminen minkä takia se ei mitenkään älyttömän suostittu menetelmä ole. Filmiprojektori on toki kokonaan eri asia, jos ei muun takia niin siinä on fyysinen filmi joka kulkee projektorin läpi. Ruutu on siis mustana väkisinkin ainakin sen kerran 1/24 sek aikana. Useampaan kertaan kuvaa vilkutetaan sen takia että saadaan toi aistittava vilkkuminen häivytettyä - 24fps filmiprojektori ilman mitään kompensointia tosiaan näyttäisikin aika pahalta, vrt 50Hz TV tietokonenäyttönä. Ei siis epätasaisen liikkeen takia vaan sen vilkkumisen takia. filmiprojektori on sinänsä ihan vänkä laite jossa se filmi venyy ja paukkuu siinä sulkimen kohdalla lennossa. Plasmatelkkarin kuvanmuodostamisesta en tiedä miten se toimii, jos se tosiaan on niinkuin sanoit että kuva on suurimman osan aikaa mustana niin se on ihan kokonaan eri juttu. Muoks: Epäilen että toi tökkiminen tässä tapauksessa johtuu siitä "25Hz leikattu" osuudesta joka kuulostaa pahalta.
Bokseista löytyy embedded conax ja siinä oleva paritusavain, kortti paritetaan suoraan laitteeseen. CI+-systeemissä kortti paritetaan erilliseen moduuliin, mutta moduuli naitetaan erikseen televisioon.
Onkohan tuosta massiivisesta tökkimisestä tarjolla videota missään? Kauppaan en pääse tuota ihastelemaan, mutta osalta tulee kunnon kauhuskenaariota ja jotkut ei taas ole ollenkaan huomannut sitä.
Ero tietokoneiden näytössä on nimenomaan se, että niitä päivitetään nopeampaa. Ruudun väläyttelemisellä on nimenomaan tarkoitus hämätä silmää 24 fps:n hitauden vuoksi. Todella huono juttu, jos Panasonic on jättänyt telkkariinsa pull down -virheen.
Moi! Olen nyt seuraillut täällä keskustelua panan uudesta g10 mallista. Vaihdoin vanhan samsung 28''(kuvaputki) > panan g10 42'' ja olen taivaassa kuvan suhteen. Pari asiaa, tuulettimen ääni ei haittaa ei edes kuulu korvaani ja välkkymistä en ole huomannut. Olisiko kellään kertoa hyviä säätöjä olen kyllä löytänyt mielestäni hyvät mutta voisi verrata omiin.
Eilen virittelin itsellekin uuden 42" G10:n edellisen kymmenen vuottan vanhan LG:n kuvaputki vehkeen tilalle. Ero on aivan älytön! Vaikka LG olikin melko high-techiä sillon aikanaan suoralla kuvaputkella olevana Tuulettimista pitää sen verran mainita, että itse en ainakaan kuule mitään ääniä vajaan 2m päähän telkkarista silloin, kun äänet on mutella.. En sitten tiedä, jos eri yksilöissä olisi niin isot erot keskenään. Myös nelosen hd kanava näkyy niin kuin pitääkin. Eilen yritin vähän säätää tuota kuvaa, mutta kun ei ole oikein kokemuksia tämmöisten kuva-asetuksista, niin olisin kiitollinen jos olisi jotain asetuksia joita voisi kokeilla ja lähteä sitten niistä säätämään lisää. Tosin itsellä on lievä puna-vihervärisokeus niin tehdasasetuksetkin näyttää ihan hyvälle Kaikin puolen olen erittäin tyytyväinen ko. vempaimeen!:thumbsup: Kerron lisää amatöörin mietteitä, kunhan pääsen lisää ihmettelemään kuvaa.
Jos ja kun katson dvd/br kuvaa, niin olen pitänyt sen elokuva asetuksen päällä ja kuvan asetuksista lämpimän. Kaikki muut pois päältä, paitsi sen kohinanpoistajan oon jättänyt minimille Hiukan oon pudottanut punaista, mut se aika minimaalista. SD kuvalle oon taas valinnut normaalin ja eco tilan päälle (ja ei,ei sahaa kirkkautta) muut pois päältä, paitsi sama juttu tuon kohinanpoistajan kanssa. Tuota IFC:tä oon kokeillut, mut en ole huomannut merkittävää huonontumista, mutta toisaalta en myöskään parantumista. Tosin mitään urheilua ym en seuraakaan, josta siitä voisi olla hyötyä/haittaa.
Heippa kaikille. Koska minun ihmettelyn jälkeen Panan 24p tökkiminen äityi yleiseksi keskustelun aiheeksi, ajattelin että voisitte olla kiinnostuneita mihin lopputulokseen itse tulin. 24p tökkiminenhän tuli minulle yllätyksenä koska en ollut koskaan aiemmin vastaavaa huomannut. Elokuvateatterissa tökkimistä ei huomaa, pienistä putkitelkuista (nykyisten littutelkkareitten kokoihin verrattuna) sen sijaan ei huomaa mitään vaikka niissä tökkimistä sun muuta epäideaalisuutta olisikin, ja liikkeissä 24p kuvaa pyörittäneitä paneeleita ei ollut koskaan tullut katsottua sillä silmällä. Sanottakoon ensin että nyt kun kävin herkistynein silmin liikkeessä tuijottamassa esim. Sonyn uutta X4500 telkkua, jota voitaneen pitää jonkinmoisena referenssinä laadukkaalle telkulle, ilman MotionFlowta 24p tökki täsmälleen samalla tavalla kuin Panassa. Liikkuvat taustat tököttelee ja varsinkin lopputekstit väpättää niin ärsyttävästi että niiden lukeminen olisi kärsimystä. MotionFlowta käytettäessä katsominen on ihanaa. Panan 24p tökkiminen johtuu siitä että toisto on juuri sellainen kuin v***n 24p friikit sen haluavat olevan (ilman interpolointia siis). - Miksi elokuvateatterissa 24p tökkimistä ei huomaa? Salaisuus on projektorin sulkimessa, joka pimentää kuvan freimien väleissä. Yleisimmin teattereissa suljin pimentää kuvan 48 Hz taajuudella, ja siten myös näyttää elokuvaa 48 fps eli sama kuva aina kaksi kertaa. Monet kuvittelevat että mitä useammin kuvaa näytetään, sitä sulavampi kuva. Tämä on täyttä potaskaa: kun elokuva on kuvattu 24 fps, se pitäisi myös näyttää 24 fps jotta liiketoisto olisi sulavaa. (kts. http://broadcastengineering.com/hdtv/solutions-judder-problem/ jossa alussa linkit kahteen BBC:n artikkeliin) Liiketoiston sulavuus tulee katsojan aivoista: kun kuva pimennetään, aivot otaksuvat liikkeen jatkuvan liikesuuntaan pimennyksen aikana. Jos kuva ei olekaan liikkunut vaan sama kuva toistetaan, aivot tulkitsevat liikkeen hetkellisesti pysähtyneeksi ja siksi liike tökkii. Elokuvateattereissa kuitenkin on päädytty 48fps toistoon kompromissina koska 24fps välkkyisi sietämättömästi. Suurempi frame rate pienentäisi välkyntää mutta huonontaisi liikkeen sulavuutta. Käytettäessä 48fps toistoa suljin pimentää kuvan aina neljänneksen ajaksi kerrallaan. Tämä n. 10 ms pimeä hetki erilaisten kuvien välillä synnyttää siedettävän illuusion liikkeestä, varsinkin kun kameramiehet ottavat sen huomioon jo elokuvia kuvattaessa: kamera pysyy joko paikallaan tai sitä pyritään liikuttamaan niin että seurattava objekti pysyy kuvassa paikallaan ja katsoja ei kiinnitä huomiota taustaan. Lisäksi kameran liikkumisnopeus pyritään pitämään pienenä. - Miksi televisiossa ei voitaisi myös pimentää kuvaa 48 Hz jotta saavutettaisiin ainakin sama liikkeen sulavuus kuin teattereissa? Havaittava välkkyminen riippuu kuvan kirkkaudesta. Teattereissa valkokankaalta heijastuvan valon voimakkuus on luokkaa kymmenesosa normaalissa television katsomisessa käytetystä kirkkaudesta (em. lähteessä linkitettynä olleessa artikkelissa mainitaan lukuja 30-50 cd/m2 teatterissa ja 200-400 cd/m2 televisiossa). Projektorin sulkimen aiheuttaman välkyttämisen näkee jos katsoo projektorista tulevaa valoa suoraan, mutta kankaalta sitä ei enää huomaa. Televisiossa voitaisiin siis tehdä täysin elokuvateatteria vastaava 24p toisto siten että näytetään sama kuva aina kaksi kertaa peräkkäin ja kuvien välissä olisi 10 ms pimennys, mutta välkkymisen estämiseksi kirkkaus pitäisi säätää myös niin pieneksi että huone olisi pimennettävä kuten teatterissa. Nyt ymmärrätte varmaan miksi projektoreilla 24p voidaan näyttää tökkimättömänä ilman freimien interpolointia. Televisioissa samaa ei kuitenkaan voida tehdä. Televisiossa on kaksi mahdollisuutta tökkimisen pienentämiseksi kirkkaan kuvan kanssa: interpolointi tai freimien osittainen sulauttaminen. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä että vanha freimi häivytetään samalla kun uusi alkaa näkymään, ja sellainen voi olla tahaton seuraus hitaasta näytön vasteesta, joka siis sumentaa kuvaa mutta parantaa liikkeen sulavuutta hitaalla frame ratella. Tämän takia esim. vanhoilla LCD näytöillä voi 24p näkyä "paremmin" kuin uusilla hienoilla vehkeillä. Lisäksi vähän tekniikkaselvitystä: (tämän kappaleen voi skipata jos ei halua paneutua yksityiskohtiin) LCD- ja plasma eroavat pikseleitten välkyttämisen suhteen siten että LCD-pikseliä ei olisi pakko välkyttää ollenkaan, koska nestekiteen polaarisuus säilyy vaikka ohjausjännite katkaistaan. Nestekidepikseli täytyy siis erikseen sammuttaa vastakkaisella jännitteellä. Lisäksi polaarisuus ei ole ON-OFF vaan kirkkaus säätyy sen mukaan miten kiteet on "avattu" läpäisemään valoa. Plasmapikseli sen sijaan syttyy vasta kun ohjausjännite on kynnysjännitteen yläpuolella ja sammuu kun jännite katkaistaan. Pikselin kirkkaus on siis ON-OFF, lukuunottamatta pientä jälkihehkua, mikä aiheuttaa "phosphor-trail"-ilmiön. Plasmassa kirkkauden säätämiseksi on pakko käyttää ns. sub field tekniikkaa (kts. esim. tämä patentti) jossa pikselin kirkkaus määräytyy sen mukaan miten kauan sitä pidetään päällä kunkin freimin aikana. Sub field ei tarkoita näytön jakamista osa-alueisiin niinkuin monessa yhteydessä selostetaan vaan freimin jakamista ajallisesti: kutakin pikseliä välkytetään moninkertaisesti frame ratea suuremmalla tahdilla. Esim. suurimmalla mahdollisella kirkkaudella pikseliä välkytetään jokaisen sub field jakson aikana ja pienimmällä (ei-täysin-pimeällä) mahdollisella sitä välkytetään vain kerran freimin aikana. * Huom. tässä freimi ei välttämättä tarkoita muuttuvia kuvafreimeja. Itse asiassa sub field tekniikassa puhutaan "field"eista; freimi voi siis olla ensin jaettu ajallisesti fieldeihin. Field raten voisi ehkä nimetä kuvan refresh rateksi. Mutta se miten markkinat näitä termejä käyttää on ihan arvailua... * Yksittäiset sub field jaksot eivät ole plasmassa samanpituisia koska muuten sub field taajuus pitäisi olla valtavan suuri. Sen sijaan jaksojen pituudet on jaettu logaritmisesti siten että N:n subfieldin eri yhdistelmillä saadaan 2^N kirkkaustasoa. LCD-paneeleissa pikselikohtainen kirkkaus olisi mahdollista säätää ilman sub field tekniikka, mutta patenteista päätellen tekniikkaa sovelletaan nykyään myös niissä jotta vältytään pikselien analogiselta ohjaukselta ja parannetaan samalla kirkkauden säädön tarkkuutta. LCD:ssä polariteettia ei kuitenkaan voida vaihtaa niin nopeasti että sub fieldin aikana kirkkaus voitaisiin säätää ON-OFF. Yhden sub fieldin aikana polariteetti alkaa eksponentiaalisesti muuttua haluttuun suuntaan, ja siten eri kirkkaustasot määräytyvät integraalina tästä sub fieldien aikana muuttuvasta kirkkausfunktiosta (ajatellaan kirkkautta käyränä jossa x-akselina aika). Plasmapikselin kirkkaus on toki myös vastaavasti integraali, mutta plasmassa kirkkausfunktio koostuu kanttipurskeista, kun taas LCD:ssä kirkkausfunktio kohoilee tai laskee sub fieldin aikana. LCD:ssä voidaan siksi käyttää tasavälisiä sub fieldejä koska kirkkausfunktio on monimutkaisempi. Ennen kutakin freimiä pikselit kuitenkin pimennetään hetkeksi myös LCD:ssä koska kirkkausfunktio täytyy lähteä aina samasta tilasta: muuten yksittäisen pikselin kirkkaus riippuisi myös edeltäneen pikselin kirkkaudesta... Sub field taajuus on joka tapauksessa niin suuri että jos pikselit välkkyisivät sen tahdissa välkyntää ei kukaan huomaisi. Kuva kuitenkin välkkyy sen takia että pikselit ovat pimeinä osan aikaa freimin jaksosta. Suurimmallakin kirkkaustasolla on pieni pimeä hetki, siis jopa LCD:llä. Himmeimmillä pikseleillä pimeys kestää pisimpään mutta onneksi silmä myös havaitsee välkkymisen sitä huonommin mitä himmeämpi on valonlähde. Välkkyminen voi olla pahimmillaan kun kirkkaus on sopivan suuri, niin että pimeät hetket kuitenkin ovat havaittavan pitkiä. Nyt täytyy tunnustaa että kun ei pääse käsiksi Panasonicin sisäiseen dokumentointiin niin en tiedä miten esim. Pana määrittelee oman sub field taajuutensa. Mutta yllä olevan kuvauksen mukaisina sub field jaksoina 600 Hz ei riittäisi mihinkään. Esim. 60 fps toistossa 600 Hz mahdollistaisi kyllä 2^10 kirkkaustasoa, ja kirkkauden säätö olisi siis kelvollinen 10-bittinen, mutta kun tiedämme että IFC:tä käytettäessä kuvan päivitystahti on suurempi, ja kirkkauden säätötarkkuus ei kuitenkaan huonone, ei se 600 Hz voi tarkoittaa käänteisenä yksittäisen sub fieldin pienintä mahdollista kestoa. Epäilisin että Panasonicin "sub field" taajuus on itse asiassa "field" taajuus eli LCD:ssä käytettävää refresh rate nimitystä vastaava. Niinhän Panasonic itse väittääkin, ja kaikesta päätellen totta se varmaan onkin, M.O.T. Olennaista on kuitenkin se että sekä LCD että plasma välkyttävät pikseleitä freimin aikana paljon freimejä nopeammalla tahdilla. LCD:ssä välkkyminen on teknisesti helpompi tehdä vähäisemmäksi koska kirkkaus ei laske eikä nouse niin jyrkästi kuten plasmassa, ja siksi LCD:t yleensä välkkyvät vähemmän. Kummassakin pikselit sammutetaan hetkeksi ennen freimin vaihtoa, ja tämä sammuttaminen ei riipu frame ratesta vaan kirkkaussäädön toteutuksesta sub field tekniikalla. 24p moodin kannalta pikselien pimeä hetki on kuitenkin vain murto-osa siitä mitä se on teatterin projektorissa. Hetki on aivan liian lyhyt jotta aivot ehtisivät luoda illuusion liikkeestä kuvan vaihdon aikana. Ja frame raten kasvattaminen ilman interpolointia ei todellakaan auta yhtään liiketoiston sulavoittamiseen vaan päin vastoin! Tämän tiedostettuani ja verrattuani muihin littunäyttöihin minä olen lopultakin aivan tyytyväinen töllööni. Mutta pikkuisen kyllä harmittaa se että olen mennyt uskomaan niitä 24p friikkejä joiden mielestä interpolointi pilaa 24p toiston. V***n ääliöt: teatterissa 24p ei töki kun siellä voi käyttää suljinta, jota televisiossa ei voi tehdä! Interpoloimaton 24p televisiossa ei siis todellakaan vastaa teatterikokemusta. Interpolointi on nimenomaan parasta mitä televisiossa voidaan tehdä jotta liiketoisto olisi yhtä sulavaa kuin teatterissa! BTW, miksi G10:ssä IFC ei merkittävästi paranna 24p moodia? Seuraava on omaa päättelyä mutta syön hatullisen paskaa (=interpoloimatonta 24p kuvaa ) jos olen väärässä: Siksi koska vakio-IFC generoi kuvia vasta 48 fps kuvien väleihin. 24p tökötys ei siis voi vähentyä koska freimejä generoidaan joka toiseen väliin täysin samoista kuvista. V10:ssä oleva 24p Smooth film sen sijaan generoi välifreimit alkuperäisten 24 fps kuvien väleihin ja siksi tökkiminen poistuu vastaavasti kuin Sonyssa Motion Flowta käyttäen. G10:ssä vakio-IFC:n vaikutuksen huomaa selvästi lopputekstejä tiiraamalla: teksti kyllä tököttelee samalla tahdilla edelleen mutta näyttää hieman siltä kuin rivit liikkuisivat kumilangan avulla joustavasti nytkähdellen koska interpolointi tapahtuu vain joka toiseen väliin. Vielä kerran: jos kohtaatte v***n 24p friikkiääliöitä, luojan tähden paetkaa ja ostakaa telkkari joka aidosti interpoloi 24p kuvaa!
Olet siis waffasti sitä mieltä että v10 on ok? Siinä kylläkin käytetään 60Hz virkistystaajuutta 24p tilassa, onko siinä sitten senkään vertaa järkeä? Olen muuten ihan tyytyväinen 24p toistoon 50Hz LCD:llä kun sille on reclockilla tehty PAL-speedup -> 25p