Wes Cravenin My Soul to Take (2010) vaikuttaa täydelliseltä epäonnistumiselta. Elokuvassa ilmeisesti koetetaan hyödyntää uudestaan Shockerin (1989) lähtökohtaa: sarjamurhaajan sielu ei kuole, vaikka murhaaja itse kuolee. My Soul to Take esittelee lähtötilanteen kömpelösti eikä kykene ratkaisemaan sitä millään tavalla. Reilun tunnin jälkeen elokuva muuttuu laahaavaksi, koska tarinalle ei ole keksitty mitään järkevää ratkaisua tai yhtäkkiä tajuttiin, ettei alkuperäinen idea kannakaan. Lordin näköinen ”Viiltäjä” murhaa teinejä, mutta avoimeksi jää, onko alun sarjamurhaaja sittenkään kuollut vai jatkaako joku muu (joku nuorista?) hänen työtään valepukuisena. Poistetuissa kohtauksissa tarina etenee aivan eri lailla: skitsofreenisella murhaajalla olikin ollut seitsemän sivupersoonaa, kuten nyt hänen pojallaan, joka on aivovammainen. Kokonaisuudessa ei ole tolkkua. Mitä tässä oikeastaan piti pelätä? My time to waste? ½/5 Muutama kuvanäyte Universalin pohjoismaisesta blu-raysta: Spoiler