Most Wanted Man, A (2014) (Anton Corbijn / Philip Seymour Hoffman, Robin Wright, Rachel Mcadams, Willem Dafoe, Daniel Bruhl, Nina Hoss)

Ihan mukava pätkä. Philipin yksi viimeisimmistä rainoista ja väkisin näkee kankaalla kohta kuoleva miehen. Juoni oli suhteellisen simppeli, mutta siitä löytyy useita kerroksia. Aivan elokuvan loppumetreille katsoja saa jännittää, kuka on oikeasti leffan pahis ja kuka ei...vai onko kukaan lopulta pahis vai mitä hä? Terroristien vastaisessa sodassa on helpompi ottaa kiinni hierarkiaportaikon alapään heppuja kuin yläpään. Tämä johtaa siihen, että myös syyttömät saattavat joutua vastuuseen tekemättömistä teoista tavoiteltaessa näitä varsinaisia terroritekojen suunnittelijoita, jos syyttömillä on jonkinkaanlaista mahdollista yhteyttä terrorismiin.

 

A Most Wanted Man kuuluu siihen vakoiluelokuvien lajiin, jossa pääpaino ei ole toiminnassa eikä ammuskelussa vaan ote on realistisempi: kuvataan tiedonkeruuta, ”jalkatyötä”, kontaktien luomista ja käännyttämistä, viranomaisten sisäisiä jännitteitä, tiedustelun arkea. Philip Seymor Hoffman tekee tässä kirjaimellisesti raskaan (ja vaikuttavan) roolityön.

Katsoja saa seurata, kuinka tiettyä saalista koetetaan vähitellen hivuttaa satimeen. Ihmisoikeusjuristi (Rachel MacAdams) joutuu miettimään lojaaliuttaan. Juoni on hyvin rakennettu. Jos piditte elokuvasta Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja, niin pidätte todennäköisesti myös tästä.

Rajoittavana tekijänä tässä on kieli: tapahtumat ovat sijoittuvinaan Saksaan, mutta henkilöt puhuvat englantia hiukan murtaen. Todennäköisesti tämä olisi toiminut myös saksankielisenä elokuvana.

4½/5

Tekstitys oli melkoisen ohutta fonttia (ainakin Kinopalatsi 7:ssa), mutta sana tšetšeeni oli kirjoitettu oikein.

 

Väistämättä tulee mieleen, että nyt tuli istuttua telkkarin ääressä turhan takia pari tuntia.
Kuka teki ja mitä teki, jos teki?
Yksi tiedustelupalvelu puukottaa selkään toista, mutta entäs ne terot? Oliko niitä? No oli vissiin, mutta kyllä jäi haavi auki leffan päätteeksi.
Hoffman veti viimeisen roolinsa rutiinilla, upean vähäeleisesti, mutta eipä tästä oikein mitään käteen jäänyt.
Tulipa nyt kuitenkin katsottua

 

Yksi varmastikin realistisimpia agenttileffoja, hommaa ei ole turhia romantisoitu, tylsää arkeahan tässä kuvataan. Mietitään mahdollisen vastapuolen mahdollisia seuraavia siirtoja, ja joskus lykästää. Jättipotti suunnillee tipahtaa syliin ja sitten joku muu nappaa sen...

4/5